WTO:n umpikujan voi tulkita köyhien voitoksi
Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelujen kariutuminen heijastaa erilaisia näkemyksiä
talouden liberalisoinnista ja sen suhteesta kehitykseen. Umpikuja ei
merkitse katastrofia kehitysmaille, kirjoittaa Aileen Kwa. Lue myös Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen analyysi aiheesta.
Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelujen kariutuminen heijastaa erilaisia näkemyksiä talouden
liberalisoinnista ja sen suhteesta kehitykseen, kirjoittaa Aileen Kwa. Umpikuja ei merkitse
katastrofia kehitysmaille.
Teollisuusmaissa on vallalla ajattelutapa, jonka mukaan vapaa
talous edistää kehitystä. Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Australia
kiiruhtivatkin julistamaan, että kauppaneuvottelujen Dohan kierroksen romahdus on valtava menetys
köyhille.
Todellisuudessa Dohan romahdus voidaan nähdä maailman köyhien
voittona.
Tärkeimmät kehitysmaat kykenivät pitämään kiinni
periaatteistaan ja puolustamaan heikoimpien asukkaidensa etuja
esimerkiksi vaatimalla tehokkaita turvatakuita pienviljelijöille.
Kehitysmaat taistelivat myös oikeudestaan nostaa tullimaksuja
suojellakseen omaa tuotantoaan ulkomaisten maataloustuotteiden
tulvalta.
Intia, Indonesia, Kiina ja Afrikan valtiot sanoivat
markkinoiden ja kaupan vaativan huolellista sääntelyä. Kehityshaasteet
edellyttävät niiden mielestä joustavaa kauppapolitiikkaa.
Nyt vältettiin toisinto vuosien 1986–1994 Uruguayn kierroksen
kauppaneuvotteluista. Tuolloin kehitysmaat havahtuivat
kyseenalaistamaan tehtyjen sopimusten perustavanlaatuisia vääristymiä
vasta pantuaan nimensä niiden alle.
Jos Dohan sopimuspaketti olisi hyväksytty, vääristymiä ei
olisi poistettu tai vähennetty, vaan entisestään vahvistettu ja
syvennetty.
WTO on risteyksessä
Maailma on nyt kovin erilainen paikka kuin WTO:ta perustettaessa vuonna 1995.
Liberalisointia ja sääntelyn purkua rummuttanut Washingtonin konsensus
oli silloin parhaissa voimissaan. Sittemmin se on pudonnut
jalustaltaan.
Sen epäonnistuminen näkyy monissa Afrikan maissa, joissa
teollistuminen on ottanut takapakkia 20 viime vuoden aikana, vaikka maat
toteuttivat uusliberaalin talouden rakennesopeutuksen kirjaimelleen.
Kaupan vapauttamiseen keskittynyt WTO on nyt tienristeyksessä. Se voi
yrittää nilkuttaa eteenpäin tai tunnustaa, että kehityksen dynamiikka
edellyttää järjestelmää, joka sallii monimuotoisuuden, joustavuuden ja
muutoksen.
Dynamiikka ei toimi, jos valtioiden kauppapolitiikka sidotaan
yhden kaavan mukaiseen vapauttamiseen. Liberalisointiin ei pidä ryhtyä
sen itsensä vuoksi, vaan silloin, kun siitä on valtiolle hyötyä.
Vastuu ylittää valtioiden rajat
Tarvitaan monenkeskistä sääntelyä, jotta valtiot saadaan vastuuseen
omien rajojen ulkopuolella vaikuttavista toimistaan. Globaalia
hallintoa ajatellen tässä on ammottava kuilu. Vaalit järjestetään
kansallisesti, mutta valtioiden toiminta voi tuhota toisten maiden
teollisuuden ja aiheuttaa niissä työttömyyttä sekä köyhyyttä.
Voidaan puhua valtiolliset rajat ylittävästä vastuusta tai
yksinkertaisesti siitä, että toisia ei saa vahingoittaa. Esimerkkinä
toimisi suoraan tai välillisesti tuettujen maataloustuotteiden viennin
kieltäminen, jossa nykyinen WTO on epäonnistunut.
Valtioiden pitäisi saada kokeilla erilaisia kauppapolitiikan linjoja, kunhan niistä ei ole haittaa toisille.
Kaupan vapauttamisen huumassa WTO:lta ovat unohtuneet sen omat
tavoitteet: elintason nosto, työllisyyden takaaminen, vakaa
reaalitulojen nousu ja tehokas kysyntä.
Maailma muuttuu, muuttuuko WTO?
Kaiken huipuksi Afrikkaa koettelevat nyt ilmastonmuutos, öljyn
ja ruoan korkea hinta sekä paheneva vesipula. Sopeutuminen uusiin
ongelmiin vaikuttaa pitkälti siihen, miten tuotamme ruokaa ja kuinka
organisoimme teollisuutemme ja taloutemme.
Sopeutuminen vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon ja millaista
kansainvälistä kauppaa käymme. Tuotanto ja kauppa tulisi sopeuttaa
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Maailma muuttuu muutenkin. Yhden tai kahden navan tilalle tulee monia
talouden ja politiikan valtakeskuksia, mikä vaikuttaa myös tuotantoon
ja kauppaan.
Pystyykö WTO reagoimaan muutoksiin tehokkaasti, ja ellei, katoaako se vähitellen kuvasta?
* Aileen Kwa valvoo Kauppaa kehityksen hyväksi -ohjelmaa hallitusten välisessä South Centressä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia