Uutiset

Venezuelan öljydiplomatian tulevaisuus askarruttaa

Kuuban talous on Venezuelan kauppakumppaneista haavoittuvin muutoksille, jos Chávezin linjasta luovutaan, kirjoittaa Mario Osava.
(Kuva: rhonal / Flickr.com / cc 2.0)

(IPS) -- Venezuelassa jännitetään, kuka valitaan edesmenneen Hugo Chávezin seuraajaksi huhtikuun 14. päivän presidentinvaaleissa. Naapureita kiinnostaa enemmän Venezuelan talouden kehitys.

Erityisen riippuvainen Venezuelasta ja sen öljystä on Kuuba. Venezuela vastaa noin viidesosasta Kuuban tavara- ja palvelukauppaa. Neuvostoliiton osuus oli aikoinaan 30 prosenttia, ja sen romahtaminen syöksi Kuuban köyhyyteen, Kolumbiassa työskentelevä kuubalainen taloustieteilijä Pável Vidal muistuttaa.

Vidalin mukaan Venezuelan-kaupan asteittainenkin väheneminen ajaisi Kuuban lamaan.

Vaikka Kuuban matkailuala on nyt vahvempi kuin ennen 1990-luvun talouskriisiä, maan palkansaajien ja eläkeläisten ostovoima on vain 27 prosenttia vuoden 1989 tasosta, Vidal sanoo.

Lääkäreitä öljyä vastaan

Tutkija Carlos Alzugaray uskoo, että molempia osapuolia hyödyttävät suhteet Kuuban kanssa jatkuvat, vaikka oikeisto-oppositio voittaisi Venezuelan vaalit.

Kuuba ostaa Venezuelasta öljyä edullisin ehdoin, mutta vastineeksi se on lähettänyt yli 50 000 lääketieteen ja muiden alojen ammattilaista Venezuelaan. Pelkästään lääkintäpalvelujen vienti hipoo miljardia euroa vuodessa.

Kuuballe koituisi ongelmia, jos Venezuelaan lähetetyt äkkiä palaisivat, mutta uhkaa ei pidetä kovin todennäköisenä.

Chávezilaisen linjan pitäisi jatkua kuusi vuotta, jotta Kuuba ehtisi neuvotella itselleen yhtä edullista öljyä – mahdollisesti Angolasta tai Algeriasta – ja kehittää omaa öljyntuotantoaan sekä uudistaa talouttaan, analyytikot laskevat.

Kehitysapua Karibialla

Myös Nicaragua on hyötynyt Venezuelan halvasta öljystä, jota se on vuodesta 2007 lähtien ostanut noin 400 miljoonan euron edestä vuodessa. Nicaraguan talous on viime vuosina kohentunut, mikä auttaa sitä kestämään mahdolliset muutokset, taloustieteilijä Adolfo Acevedo sanoo.

Nicaraguan johto ei kuitenkaan odota nopeita muutoksia, sillä yhteistyöstä sovittiin jo ennen kuin Chávez tuli valtaan 1999.

Meksiko ja Venezuela sitoutuivat vuonna 1980 toimittamaan öljyä edullisesti 11 maalle Karibialla ja Keski-Amerikassa, Venezuelan Nicaraguan-lähettiläs José Arrúe kertoo. Chávez laajensi tätä kehitysyhteistyötä merkittävästi vuonna 2005.

Chávez suunnitteli myös öljynjalostamon rakentamista Nicaraguaan, mutta hanke joudutaan neuvottelemaan uudelleen vaalien jälkeen.

Vaalien voittajaksi povataan Chávezin seuraajakseen toivomaa ja nyt väliaikaisesti tehtävää hoitavaa Nicolás Maduroa. Gallupit lupaavat hänelle 49 prosentin kannatusta, kun tärkein vastaehdokas, oikeiston Henrique Capriles, saisi noin 35 prosenttia äänistä.

Brasilian vienti kasvoi

Brasilia ei ole riippuvainen Venezuelan öljystä, mutta se pelkää vientinsä kutistuvan, jos naapurimaa ajautuu talousvaikeuksiin. Vaikka Venezuelaan menee vain reilu prosentti Brasilian viennistä, määrä kuusinkertaistui kymmenen viime vuoden aikana ja kauppa on reilusti ylijäämäistä.

"Brasilian edut vaarantuvat, kun Venezuelan on ryhdyttävä hillitsemään inflaatiota ja valtion velkaa. Se merkitsee korotuksia veroihin ja polttoaineen hintaan", brasilialainen ex-diplomaatti ja elinkeinoelämän vaikuttaja Rubens Barbosa pohtii.

Brasilialaisilla rakennusyhtiöillä on Venezuelassa hankkeita 15 miljardin euron arvosta. Venezuelan talouden romahdusta ei kuitenkaan tarvitse pelätä niin kauan kuin öljyn hinta on korkealla, hän arvioi.

Venezuelan kehitys politiikkatalouskauppaliiketoiminta BrasiliaVenezuelaKaribiaKuuba Suomen IPS

Lue myös

Kaksi miestä ja kalastusvene
Carirubanan kunnassa Venezuelan rannikolla sijaitsee maailman suurimpiin kuuluva öljynjalostamokeskittymä, ja siellä toimii myös Venezuelan toiseksi suurin kalasatama.
(Kuva:
Yanethe Gamboa
/
IPS
)

Venezuelan öljyteollisuus hajoaa käsiin

Öljy on Venezuelan liki ainoa vientituote, mutta viime vuosina tuotanto on laskenut. Taustalla on muun muassa korruptio ja talouden huono tila.
(Kuva: Alfonsina Blyde / CC BY-NC-ND 2.0)

Öljy-yhtiöt kiristävät Venezuelaa

Ylikansalliset yhtiöt voivat nykyisin haastaa valtioita oikeuteen investointisuojan ansiosta. Venezuela on saanut haasteita toiseksi eniten.
(Kuva: Pierre Lachaîne / cc 2.0

Tasa-arvo sekoittaa Venezuelan vaalikuvioita

Viime hetken päätös, joka edellyttää nais- ja miesehdokkaita saman verran, sekoittaa Venezuelan valmistautumista joulukuun vaaleihin.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.