Uutiset

Vapaaehtoisia paikallisvastaavia Tampereelta ja Turusta

Suomen Pakolaisapu etsii vapaaehtoisia paikallisvastaavia Turkuun ja Tampereelle.

Tahdotko toimia aktiivisesti maahanmuuttajien kotoutumista sekä pakolaisten oikeuksia edistäen omalla paikkakunnallasi yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa?

Suomen Pakolaisapu etsii Tampereelta ja Turusta 1–2:ta vapaaehtoista paikallisvastaavaa, jolla on mahdollisuus sitoutua vapaaehtoistehtävään kevään 2017 ajaksi (tai pidemmäksi aikaa).

Paikallisvastaava koordinoi vapaaehtoistoimintaa paikallisryhmässään ja raportoi paikallistoiminnasta Suomen Pakolaisavulle. Tämä pitää sisällään säännöllisen yhteydenpidon alueen muihin vapaaehtoisiin, suunnittelu- ja palautetapaamisen järjestämisen sekä osallistumisen kuukausittaisiin paikallisvastaavien etäkokouksiin. Paikallisryhmässä voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää esim. turvapaikanhakijoiden retkiä, kotoutujien keskustelukerhoa tai harrastussparrausta tai vaikuttamistoimintaa.

Paikallisvastaavana teet Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnasta paikkakunnallasi mahdollista ja kehität samalla omaa osaamistasi pakolaiskysymyksiin, kotoutumista tukevaan työhön sekä vapaaehtoistoiminnan organisointiin liittyen.

Tehtävään koulutetaan 4.–5.2. Helsingissä (matkakulut ja yöpyminen la–su välisenä yönä korvataan). Lisäksi paikallisvastaavilla on mahdollisuus osallistua Pakolaisavun muihin koulutuksiin esim. vaikuttamistyön ja vuorovaikutuksen teemoista.

Sinustako uusi paikallisvastaava? Kerro meille sähköpostitse, miksi ja millä paikkakunnalla haluaisit toimia paikallisvastaavana ja kuinka pitkäksi aikaa voit sitoutua. Lähetä perustelut viim. 22.1.2017 tai kysy lisää: salla.kuuluvainen(at)pakolaisapu.fi (tai 2.–10.1. välillä suvi.niemela(at)pakolaisapu.fi).

Suomen Pakolaisapu

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.