Uutiset

Terrorismista vitsailu vei vankilaan Kamerunissa

Kolme kamerunilaisopiskelijaa on virunut yli puolitoista vuotta vankilassa tekstiviestillä jaetun Boko Haram -vitsin takia. Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan maan kapenevasta sananvapaudesta.
Yaoundé, Kamerun
Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan Kamerunin heikentyvästä sananvapaustilanteesta. Kuvassa maan pääkaupungin Yaoundén katuja. (Kuva: Ludwig Tröller / CC BY-NC 2.0)

Ihmisoikeusjärjestöt vaativat Kamerunin viranomaisia vapauttamaan kolme opiskelijaa, jotka ovat olleet vankilassa tammikuusta 2015 alkaen terrorismista vitsailemisen takia.

Fomusoh Ivo Feh, Afuh Nivelle Nfor ja Azah Levis Gob tuomittiin kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen viime vuoden marraskuussa sotilastuomioistuimessa. Valitusoikeudenkäynnin oli määrä alkaa tällä viikolla, mutta se on lykätty lokakuulle.

Oikeusprosessi sai alkunsa, kun Fomusoh Ivo Feh lähetti ystävältään saamansa tekstiviestin toiselle ystävälleen ja tämä taas edelleen seuraavalle. Viestissä luki: ”Boko Haram rekrytoi nuoria 14-vuotiaasta ylöspäin. Vaatimukset: neljä oppiainetta GCE:ssä, mukaan lukien uskonto.”

Boko Haram on Nigeriassa toimiva ääriryhmä, joka on tehnyt itsemurhaiskuja myös Kamerunin rajan tuntumassa. GCE:llä taas viitataan ylioppilastutkinnon tapaiseen koulutodistukseen. Vitsillä oli tarkoitus kommentoida sitä, että Kamerunista on vaikea löytää töitä ilman korkeaa koulutusta – edes Boko Haramin riveistä.

Opiskelijoiden opettaja löysi viestit ja toimitti ne poliisille, joka pidätti nämä. Tuomio tuli terrorismin ”ei-tuomitsemisesta”.

”Sen sijaan, että nämä kolme opiskelijaa viruvat vankilassa ilmaisunvapautensa harjoittamisen takia, heillä pitäisi olla arvokas rooli Kamerunin yhteiskunnassa. Vetoomus on viranomaisille mahdollisuus näyttää maailmalle sitoutumisensa tämän epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseen vapauttamalla opiskelijat välittömästi ja ilman ehtoja”, sanoo Ilaria Allegrozzi, Amnestyn Tšad-järven alueen tutkija tiedotteessa.

Kamerunissa on tiukka terrorismin vastainen lainsäädäntö Boko Haramin vuoksi. Brittilehti The Guardianin mukaan maan presidentin otteet ovat koventuneet sen jälkeen, kun presidentin virkakausien määrän rajoittamisesta luovuttiin vuonna 2008. Presidentti Paul Biya on hallinnut maata nyt 35 vuotta.

Tällä viikolla ilmestyi myös toimittajien ihmisoikeusjärjestön CPJ:n raportti, jonka mukaan maa käyttää lakia toimittajien ja toisinajattelijoiden hiljentämiseen. Monet toimittajat ovat kertoneet, etteivät uskalla enää uutisoida politiikasta tai muista aroista asioista, se kertoi.

sananvapauspolitiikkademokratialakioikeus ja rikos Kamerun Amnesty International

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.