Uutiset

Solidaarisuustalous haastaa vallitsevan talousajattelun

Malesiassa päättäjien usko markkinatalouden ja talouskasvun voimaan on vahva. Maassa kuitenkin viriää toisenkinlaisia taloushankkeita, kertovat Suomessa vierailleet tutkijat.
Pua kumbu -kankaiden kudontaa. (Kuva: Rh. Gareh)

Malesialaisen antropologin, tohtori Welyne Jeffrey Jehomin tarkoituksena oli tutkia Malesian Borneolla sijaitsevia kyliä puhtaasti tieteelliseltä kannalta, kun hän vuonna 2012 vieraili Rumah Gareh'n kylässä. Siellä Iban-kansaan kuuluvat asukkaat kutoivat yhä perinteistä, alun perin rituaaleissa käytettyä tekstiiliä, pua kumbua, jonka taustalla on rikas tarinaperinne.

"Naiset kysyivät, haluaisinko ostaa tekstiilejä. Silloin tajusin, että kyseessä on tärkeä taidemuoto, joka voidaan kaupallistaa ja jota voidaan samalla suojella luonnollisella tavalla", hän kertoo.

Käsityötaidoistaan huolimatta kyläläisillä ei ollut keinoja tehdä kutomisesta bisnestä ja myydä tuotteitaan kunnon hintaan. Jeffrey Jehom auttoi heitä panemaan pystyyn hankkeen, jossa on nyt mukana 300 naista.

Pua kumbun valmistuksesta on samalla tullut liiketoimintaa. Tuotevalikoimaa on monipuolistettu, sillä on oma tavaramerkkinsä ja nuorille opetetaan jo katoamassa ollutta taitoa. Tulojen lisäksi ihmiset ovat saaneet itseluottamusta suojella ympäristöään ja perinteitään – sekä mahdollisuuden osoittaa maan hallitukselle, ettei kaikkia sen ajamia palmuöljyplantaaseja tarvita, Jeffrey Jehom toteaa.

Solidaarisuustalous – idealismia?

Pua kumbu -projektista on innostuttu EU:n tukemassa Sustainability and Solidarity Economy (Susy) -hankkeessa, joka kerää esimerkkejä solidaarisuustaloudesta Euroopasta ja muualta, muun muassa Malesiasta. Viime viikot Jeffrey Jehom on kiertänyt Eurooppaa kertomassa hankkeestaan kollegansa, solidaarisuustaloutta tutkivan tohtori Jun-E Tanin kanssa. Tällä viikolla oli luvassa Suomi, josta hankkeessa on mukana Eettisen kaupan puolesta ry.

Solidaarisuustalouden ajatuksena on, että talouden ei pitäisi perustua voitontavoitteluun, vaan sen pitäisi palvella ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Käytännössä solidaarisuustaloushankkeet ovat esimerkiksi aikapankkeja, osuuskuntia tai omavaraisviljelyä.

Malesiassa on pua kumbu -hankkeen lisäksi  periaatteessa paljon esimerkkejä solidaarisuustaloudesta. Varsinainen solidaarisuustalouden käsite on maassa Tanin mukaan kuitenkin suhteellisen tuntematon toisin kuin Euroopassa, jossa erilaiset järjestöt ja kollektiivit tekevät sen parissa paljon yhteistyötä.

"Malesiassa ja Aasiassa muutenkaan markkinataloutta ei nähdä kovin suurena ongelmana. Malesia on kehitysmaa ja talouskasvua pidetään siellä hyvänä asiana. Solidaarisuustaloudesta puhuminen on vaikeaa, koska se nähdään ulkomaalaisena ja liian idealistisena", Tan selittää.

Hän on siitä huolimatta löytänyt tutkimuksissaan useita Malesiassa jo pitkään pyörineitä solidaarisuustaloushankkeita. Malesiasta löytyy esimerkiksi satoja luotonantojärjestöjä, joiden avulla köyhätkin voivat saada lainaa. Maassa on paljon myös sosiaalisia yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi ympäristökonsultoinnin parissa, Tan kertoo.

Luonnollinen ilmiö

Toistaiseksi solidaarisuustalousajattelun tavoite oikeudenmukaisemmasta talousjärjestelmästä voitontavoittelun sijaan on varsin kunnianhimoinen, sillä solidaarisuustalousaloitteet ovat kaikkialla maailmassa melko pieniä. Voisivatko ne laajentua ja toimia kestävän kehityksen mallina koko maailmalle?

Tanin mukaan se ei ole solidaarisuustalouden perimmäinen hyöty.

"Solidaarisuustalous tulee olemaan aina vaihtoehto. Se voi rakentaa ihmisten sietokykyä. Kun valtavirran markkinat ja valtio epäonnistuvat, solidaarisuustalous voi tukea ihmisiä", hän sanoo.

Hän muistuttaa esimerkiksi Espanjasta ja Argentiinasta, joissa solidaarisuusprojekteja on kehitetty taloudellisten romahdusten seurauksena, koska ihmisten on ollut pakko toimia. Samalla tavoin esimerkiksi Malesiassa luonnonkatastrofit voivat saada ihmiset toimimaan yhdessä, kun valtio ei pysty toimimaan, hän sanoo.

Jeffrey Jehom sanoo, että solidaarisuustalous on ihmisille luontaista.

"Kaikissa tutkimissani kylissä on ollut ainakin yksi projekti, jota on voinut pitää solidaarisuustaloutena ilman, että siitä edes puhuttiin. Se on meille ihmisille selviytymisväline ja luonnollisesti läsnä yhteisöissä", hän uskoo.

(Etusivun bannerin alkuperäinen kuva: RJ / Flickr.com / CC BY 2.0)

kehityskestävän kehityksen tavoitteettalousympäristö Malesia Eettisen kaupan puolesta ry.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Etiopialaismies esittelee pidätysasentoa

”Etsin vapautta, mutta se vietiin minulta” – pidätykset ja väkivalta Jemeniin paenneiden siirtolaisten kohtalona

Jemenissä on maailman pahin humanitaarinen kriisi, mutta maahan saapuu silti siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita Itä-Afrikasta. UNHCR:n ja HRW:n mukaan heitä on pidätetty, pahoinpidelty ja raiskattu.
Oranssi kukka ruohikossa

Suomen edistystä kestävässä kehityksessä voi seurata pian verkossa

Tilastokeskus aikoo koota kestävän kehityksen tavoitteiden seurantamittarit avoimelle verkkosivustolle.
Pakoalisleirin asumuksia Bangladeshissa

Vuoden ensimmäiset rankkasateet alkoivat Bangladeshissa – rohingya-pakolaiset vaarassa

Pelätty monsuunikausi alkaa pian Bangladeshissa, jonne on lyhyessä ajassa paennut lähes 700 000 Myanmarin rohingyaa. Avustusjärjestöt yrittävät vahvistaa huteria leirejä, jotta katastrofilta vältyttäisiin.