Rypäleaseiskuissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä nousi rajusti – Eniten uhreja Ukrainassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Rypäleaseiskuissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä nousi rajusti – Eniten uhreja Ukrainassa

Suurin osa rypäleaseiden aiheuttamista kuolemista ja loukkaantumisista tapahtui viime vuonna Ukrainassa, jossa Venäjä käyttää rypäleaseita. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Mary Wareham kritisoi silti Yhdysvaltain päätöstä kuljettaa rypäleaseita Ukrainalle.

Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseet aiheuttavat yhä tuhoa. Kuva Sveitsin Luganosta, jossa järjestettiin vuonna 2020 ihmisoikeuselokuvafestivaali. Kuva: Giovanni Diffidenti / Cluster Munition Coalition / CC BY 2.0.

Rypäleaseiskuissa tai niiden jäänteiden räjähdyksissä kuoli tai haavoittui viime vuonna ainakin 1 172 ihmistä, enemmän kuin koskaan raportoinnin aloittamisen jälkeen, käy ilmi järjestöjen yhteenliittymän Cluster Munition Coalition raportista. 95 prosenttia uhreista oli siviilejä.

Suurin syy kasvuun on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Viime vuonna rypäleaseiskuissa kuoli tai haavoittui Ukrainassa ainakin 890 ihmistä.

Venäjän lisäksi rypäleaseita käyttivät viime vuonna myös Myanmar ja Syyria ja Ukraina, raportissa kerrotaan. 

Rypäleaseet laukaistaan ilmasta tai maasta ja ne sisältävät satoja pieniä tytärammuksia, jotka leviävät laajalle alueelle. Niillä ei ole tiettyä kohdetta. Noin 40 prosenttia ei räjähdä laukaisuvaiheessa, ja luontoon jäädessään ne aiheuttavat vakavan vaaran siviileille.

Raportin mukaan vuonna 2022 rypäleaseiden jäänteet aiheuttivat ainakin 185 kuolemaa tai loukkaantumista Azerbaidžanissa, Irakissa, Laosissa, Libanonissa, Syyriassa, Ukrainassa ja Jemenissä.

Rypäleaseiden käyttö on kielletty vuonna 2010 voimaan tulleella Oslon sopimuksella, jonka on ratifioinut 112 maata ja lisäksi allekirjoittanut 12 maata. Venäjä ja Ukraina eivät ole mukana sopimuksessa, ei myöskään Suomi.

Rypäleaseet ovat herättäneet viime aikoina kritiikkiä myös siksi, että Yhdysvallat toimitti viime kesänä rypäleaseita Ukrainalle. Sekään ei ole mukana sopimuksessa.

“Olimme järkyttyneitä päätöksestä. Taistelimme sitä vastaan kulissien takana vuotta ennen päätöstä. Nyt rypäleaseet on siirretty. -- Vastuullista rypäleaseiden käyttöä ei voi olla“, sanoi raportin teosta vastannut ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) asiantuntija Mary Wareham YK:n uutiskeskuksen mukaan.

Hänen mukaansa suurin este rypäleaseiden hävittämiselle ovat hallitukset, jotka kieltäytyvät liittymästä sopimukseen ja heikentävät sen periaatteita käyttämällä tai siirtämällä aseita.

“Yleisesti ottaen ne maat, jotka ovat kieltäneet rypäleaseet, ovat edistyneet varastojen tuhoamisessa ja saastuneiden alueiden puhdistamisessa haasteista huolimatta”, hän sanoi HRW:n tiedotteessa.

Mikään sopimuksessa mukana oleva maa ei ole tiettävästi käyttänyt rypäleaseita sopimuksen hyväksymisen jälkeen. Osapuolet ovat tuhonneet yhteensä lähes 1,5 miljoonaa ammusta.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia