Uutiset

Raportti: Ruokajätit viittaavat edelleen kintaalla kehitysmaiden oikeuksille

Erityisesti Twinings-teetä ja Ryvita-näkkileipää tuottava AB Foods pärjää huonosti vertailussa, arvioi Oxfam.
(Kuva: Steve Evans / cc 2.0)

Kehitysyhteistyöjärjestö Oxfamin tuore Behind the Brands -raportti paljastaa, ettei elintarvikejättien toiminta kehitysmaissa edelleenkään kestä kirkasta päivänvaloa. Oxfam ruoti 10 suurimman ruokayhtiön käytäntöjä ja selvitti, millaisia vaikutuksia niiden tuotantoketjuilla on esimerkiksi maanviljelijöiden oikeuksiin, naisten asemaan ja ympäristöön kaikkein köyhimmissä maissa.

Yksikään yhtiöistä ei yltänyt hyvään kokonaisarvosanaan. Kärkeen kiilanneen Nestlen pistesaalis jäi noin puoleen parhaasta mahdollisesta. Kaikkein surkeimmin pärjäsi AB Foods, joka on suomalaisille tuttu ainakin Twinings-teestään ja Ryvita-näkkileivästään. Yhtiöt epäonnistuivat rankasti muun muassa maanvaltausten ja naisiin kohdistuvan syrjinnän ehkäisemisessä sekä työntekijöiden reilussa kohtelussa ja palkanmaksussa.

Moitteita tuli myös siitä, että yhtiöt eivät kerro avoimesti toimitusketjuistaan ja tuotteidensa alkuperästä. Kaikki tutkimuksessa mukana olleet firmat pyrkivät leikkaamaan suoria päästöjään, mutta vain puolet yrityksistä raportoi päästöluvuistaan julkisesti.

Oxfam Internationalin toimitusjohtaja Jeremy Hobbs peräänkuuluttaa kunnon ravistelua yhtiöiden käytäntöihin. Ruokajätit eivät voi enää takoa miljardivoittoja köyhien maiden kustannuksella, Hobbs korostaa.

"Yksikään brändi ei ole niin iso, etteikö sen tarvitsisi kuunnella asiakkaitaan", Hobbs sanoo.

Hobbsin mukaan suuryritystenkin on kuunneltava asiakkaitaan, jos ne aikovat pärjätä tulevaisuudessa. Kuluttajat ovat nykyään yhä valveutuneempia ja haluavat tietää mistä ruoka tulee. Britannian Oxfamin johtaja Barbara Stocking huomauttaa BBC:lle, että kuluttajilla on myös oikeus kuulla tarinat valmiiden ruokapakkausten takaa.

Oxfam kuitenkin muistuttaa, että jotkut yhtiöt ovat jo ottaneet isoja askelia kestävän kehityksen polulla. Esimerkiksi Unilever on luvannut puolittaa kasvihuonepäästönsä vuoteen 2020 mennessä.

Yritykset ovat reagoineet raportin tuloksiin melko vaisusti. Kehnoimmin pärjännyt AB Foods on kiistänyt tulokset täysin.

ruokaglobalisaatiotalous Aasia ja Tyynenmeren alueAfrikka Oxfam International

Pääuutiset

Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida.(Kuva: Narendra Shrestha / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Tunisialainen nainen pitää Tunisian lippua kädessä.
Monet naisaktivistit ovat kampanjoineet jo pitkään lain puolesta.(Kuva: Artem Nezvigin / CC BY-NC-ND 2.0)

Tunisia kielsi naisiin kohdistuvan väkivallan

Tunisia hyväksyi lain, joka kieltää kaiken naisiin kohdistuvan väkivallan. Laki on merkittävä virstanpylväs, sillä lähes 50 prosenttia naisista on kokenut kotona väkivaltaa.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua yöperhosen toukkaa vastaan. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot.
Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.
James Ingala (vas.), Kasimiro Omyorok ja Paska Torit.(Kuva: Kristiina Markkanen)

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.