Uutiset Ympäristöongelmat

Raportti: Maaperän rappeutuminen maksaa biljoonia vuodessa

52 prosenttia maatalousmaasta on rappeutunut. Asiantuntijat muistuttavat, että ilmiö voi myös ajaa miljoonia ihmisiä pakolaiseksi.
(Kuva: Milo Mitchell / IFPRI -IMAGES / cc 2.0)

Maaperän rappeutuminen maksaa menetettyinä ekosysteemipalveluina vuosittain noin 5,6–9,4 biljoonaa euroa, mikä on 10–17 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Ongelman torjuminen sen sijaan toisi voittoja, käy ilmi tuoreesta raportista.

Muun muassa YK- ja EU-elimistä koostuvan The Economics of Land Degradation Initiative (ELD) -aloitteen tekemässä raportissa lasketaan maan tuottamien ekosysteemipalveluiden, kuten ruuan, veden, ilmastovaikutusten ja ravinteiden kierron, arvo. Mikäli maan rappeutumista estettäisiin, voitaisiin vuosittain lisätä globaaleja tuloja 66,8 biljoonalla eurolla, sillä maan ja metsän käytön hallinta on kustannusvaikutuksiltaan enimmäkseen neutraalia tai positiivista, raportissa kerrotaan.

Tällä hetkellä noin 52 prosenttia maailman maatalousmaasta on kuitenkin kohtuullisesti tai vakavasti rappeutunut. Kolmannes maailmasta on haavoittuvaista maan rappeutumiselle, ja Afrikasta kolmannes uhkaa avikoitua.

Kyse ei ole vain maataloudesta: maaperä on maailman toiseksi suurin hiilinielu ja maatalous ja maankäyttömuutokset taas toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Maan pilaantumiseen puuttuminen antaisi näin kaksinkertaisen mahdollisuuden vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin, raportissa sanotaan.

ELD muistuttaa myös, että noin 50 miljoonan ihmisen on arvioitu joutuvan lähtemään siirtolaiseksi ympäristösyistä lähivuosina.

Esimerkiksi Syyrian pakolaisaallon on arvioitu johtuvan osittain myös ilmastonmuutoksesta, joka kiihdytti maan sisäistä konfliktia.

"Kuten puheenjohtaja Juncker sanoi puheessaan viime viikolla, ilmastopakolaisista tulee uusi haaste, ellemme toimi nopeasti. Meidän on oltava niin kunnianhimoisia kuin mahdollista Pariisin ilmastoneuvotteluissa", sanoo raporttia kommentoinut EU:n ympäristökomissaari Karmenu Vella.

Ympäristöongelmat maataloustalousympäristömaaperä

Lue myös

Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.
(Kuva:
Joseph King
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Poika ja veneitä Mekong-joella Laosissa
Mekongjoen patoaminen vaarantaa kalakannat ja miljoonien ihmisten elannon Kaakkois-Aasian maissa. Kuva Laosista.
(Kuva:
Vannaphone Sitthirath
/
IPS
)

”Ekologinen aikapommi” – Mekong-joen padot uhkaavat viedä elannon miljoonilta

Mekong-joessa on eliölajeja toiseksi eniten maailmassa. Valtavat patohankkeet ovat kuitenkin johtamassa kalakantojen katoamiseen.
Naiset hakevat vettä Etiopiassa
Naiset hakevat vettä Etiopiassa, jossa on kärsitty viime aikoina kuivuudesta. Kuivuuden vaikutukset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan luultua tuhoisammat.
(Kuva:
Sewunet
/
UNICEF Ethiopia
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.