Uutiset Demokratia

Presidentin kriitikko syytteeseen Ruandassa – ”hallitus ei halua sietää kritiikkiä”

Paul Kagame voitti elokuussa Ruandan presidentinvaalit 98 prosentin osuudella äänistä. Murskavoitosta huolimatta maan hallinto käy kovin ottein opposition edustajia vastaan.
Ruandan presidentti Paul Kagame
Presidentti Paul Kagame on hallinnut Ruandaa vuodesta 2017. (Kuva: Veni / Flickr.com / CC BY-NC 2.0 )

Ruandan johto suitsii kovin ottein hallituksen kriitikoita. Maassa on elokuisten vaalien jälkeen pidätetty ja häiritty useita opposition edustajia, muun muassa istuvan presidentin Paul Kagamen vastaehdokkaaksi vaaleissa pyrkinyt Diane Rwigara.

”Ruandan hallituksen hyökkäys osoittaa, että se ei halua sietää kritiikkiä tai hyväksyä oppositiopuolueiden roolia. Se lähettää kylmäävän viestin niille, jotka uskaltavat haastaa vallitsevan asiantilan. Jokaisen pidätyksen myötä yhä harvempi ihminen uskaltaa vastustaa valtion politiikkaa tai väärinkäytöksiä”, kritisoi Ida Sawyer, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) Keski-Afrikan johtaja.

35-vuotias kirjanpitäjä Rwigara ilmoittautui toukokuussa presidentti Kagamen vastaehdokkaaksi, mutta häntä ei koskaan hyväksytty, koska hänen kannattajalistallaan väitettiin olleen vääriä nimiä. Pian ehdokkaaksi ilmoittautumisen jälkeen hänestä ilmestyi nettiin alastonkuvia, joiden hän kertoi olleen väärennettyjä.

Kagame voitti vaalit elokuussa 98 prosentin osuudella äänistä. Vaalien jälkeen Rwigaraa on kuulusteltu muun muassa hänen perheensä omistaman tupakkayhtiön verojen maksusta. Tällä viikolla hän sai syytteet kapinan lietsomisesta sekä väärentämisestä, kertoo brittilehti The Guardian. Luvassa voi olla pitkä vankeusrangaistus. Oikeudenkäynnin on uutistoimisto Reutersin mukaan määrä alkaa tänään.

Rwigara on kritisoinut Kagamea ja tämän valtaa toistuvasti. Myös hänen äitinsä ja sisarensa on pidätetty.

HRW:n mukaan Rwigaran tapaus ei ole ainoa laatuaan, vaan viranomaiset ovat pidättäneet ja uhkailleet presidentin muitakin poliittisia vastustajia elokuun vaalien jälkeen. Heitä on myös kadonnut. Useita oppositiopuolueen jäseniä on pidätetty ja heitä syytetään laittoman aseistetun ryhmän perustamisesta sekä rikkomuksista presidenttiä vastaan.

17 vuotta vallassa ollut Kagame on ollut kovista otteistaan huolimatta suosittu sekä Ruandassa että sen ulkopuolella, sillä hän on saanut maan talouden nousuun ja vuoden 1994 kansanmurhasta toipumisen käyntiin.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International varoitti kuitenkin jo ennen vaaleja, että Ruandassa on vallinnut pelon ilmapiiri siitä lähtien, kun Kagamen edustama FPR-puolue 23 vuotta sitten astui valtaan. Oppositiopoliitikkojen, toimittajien ja ihmisoikeuspuolustajien ilmaisunvapautta ja kokoontumisvapautta on rajoitettu, heitä on pantu vankilaan ja jopa tapettu, järjestö sanoi.

Demokratia demokratiahallintolakioikeus ja rikos VanuatuRuanda Amnesty International

Lue myös

Kenian presidentti Uhuru Kenyatta
Uhuru Kenyatta on ollut vuodesta 2013 lähtien Kenian presidentti. Viime viikon vaaleissa hänet valittiin tehtävään uudelleen.
(Kuva:
WTO
/
CC BY-SA 2.0
)

Väkivalta puhkesi presidentinvaalien jälkeen Keniassa

Väkivalta puhkesi, kun Kenian presidentiksi uudelleenvalittiin viime perjantaina Uhuru Kenyatta. Poliisi vastasi mielenosoituksiin kyynelakaasulla ja ammuksilla.
Katunäkymä Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa
Etiopian hallitus piti yllä hätätilaa kymmenen kuukautta. Katunäkymä Addis Abebasta.
(Kuva:
Andrea Moroni
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Lähes vuoden kestänyt hätätila päättyi Etiopiassa, tyytymättömyys ei

Kymmenen kuukautta kestänyt hätätila on johtanut tuhansien ihmisten pidätyksiin ja oikeudenkäynteihin. Ihmisoikeusjärjestö pelkää, että protestit jatkuvat.
Kenian presidentti Uhuru Kenyatta
Istuva presidentti Uhuru Kenyatta (kuvassa) saa Kenian vaaleissa vastaansa opposition Raila Odingan.
(Kuva:
Ilyas Ahmed
/
AMISOM Photo
/
CC0 1.0
)

Keniassa jännitetään vaaleja – kymmenen vuoden takainen väkivalta voi toistua

Kenian vuoden 2007 vaalien jälkeen yli tuhat ihmistä kuoli, ja tänä vuonna vaaleja varjostaa muun muassa vaalikomission johtajan murha.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.