Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Pelko on nyt päällimmäinen tunne Etelä-Sudanissa

Väkivalta ryöpsähti jälleen maan pääkaupungissa Jubassa. Vaikka rauhansopimus allekirjoitettiin viime vuonna, on väkivallan kierre jatkunut. Kirkon Ulkomaanapu jouduttiin osin evakuoimaan alueelta.
(Kuva: UN Photo/JC McIlwaine/CC BY-NC-ND 2.0)

Laajat väkivaltaisuudet puhkesivat Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa nuoren valtion viidennen itsenäisyyspäivän tienoilla heinäkuussa. Satoja ihmisiä on kuollut ja tuhansia paennut kodeistaan.

"Tarkkaa tilannekuvaa väkivallan eskaloitumisen syistä ja kulusta on kenties mahdotonta selvittää, mutta pienet yhteenotot hallituksen ja opposition joukkojen välillä johtivat lopulta isompaan yhteenottoon presidentinpalatsilla", kertoo Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön neuvontantaja Marie Makweri Nairobista.

Pian kaupungissa vyöryivät sotilastankit, helikopterit ja raskaasti aseitautuneet armeijan joukot. Kirkon Ulkomaanavun kansainväliset työntekijät evakuoitiin alueelta toissa viikolla.

"Pelko on nyt päällimmäinen tunnetila paikallisten keskuudessa", sanoo Makweri, joka on päivittäin yhteyksissä kollegoihin Jubassa.

Toimisto toimii maan pääkaupungissa edelleen, mutta pienemmällä miehityksellä ja lyhennetyillä työajoilla.

"Kaikilla on kuitenkin kova tahto palata arkeen", Makweri jatkaa.

Maassa solmittiin rauhansopimus viime vuoden elokuussa, mutta väkivallan kierrettä ei ole saatu pysäytettyä. Yhteenottoja on ollut pitkin vuotta, mutta nyt pääkaupungissa ryöpsähtänyt väkivalta on jo herättänyt huolen uudesta sisällissodasta.

Pohjimmiltaan kyse on vallasta

Etelä-Sudan itsenäistyi viisi vuotta sitten Sudanista, mutta sen ensimmäiset vuodet ovat olleet verisiä. Sisällisota puhkesi vuonna 2013 kun presidentti Salva Kiir ja varapresidentti Riek Machar riitaantuivat. Kiir erotti Macharin ja syytti tätä vallankaappausyrityksestä. Kun taistelevat vallanpitäjät edustavat eri heimoja, kärjistyi tilanne pian etniseksi konfliktiksi.

Rauhanneuvotteluiden jälkeen presidentti Kiir nimitti Macharin kuitenkin jälleen varapresidentiksi huhtikuussa, mutta nyt puhjenneet väkivaltaisuudet olivat molempien tukijoukkojen välisiä yhteenottoja. Machar pakeni Jubasta, ja Kiir on vastikään erottanut miehen tehtävistään.

Kiir edustaa enemmistöheimoa, eli dinkoja, ja Machar nuereja. Heimojen välisillä kahakoilla on pitkä historia - taisteluita on käyty milloin maasta, milloin karjasta. On kuitenkin yksioikoista väittää, että kyse olisi ainoastaan etnisestä konfliktista. Etnisyyden alle on voitu verhota se, että kyse on lopulta ennen kaikkea vallasta. Etelä-Sudan on luonnonvaroiltaan rikas.

"Pohjimmiltaan tämä on valtataistelu, eli kiistellään siitä kenellä on valtaa ja kuka voi kontrolloida resursseja. Konfliktilla on näin todella vahva poliittinen ja sotilaallinen ulottuvuus", Makweri kertoo.

"Vastakkaiset leirit eli hallituksen ja opposition joukot eivät täysin aukottomasti noudattele heimojakoa, mutta toki konflikti on saanut todella vahvan etnisen ulottuvuuden."

Väkivaltaisten vuosien aikana miljoonia on paennut maasta tai maan sisällä ja arvioiden mukaan ainakin yli kymmennen tuhatta ihmistä on kuollut. 

Konfliktin keskellä ihmiset näkevät nälkää

Ennen sisällissotaa Etelä-Sudanin tuloista 98 prosenttia tuli öljystä, mutta konflikti ja öljyn hinnanlasku ovat ajaneet maan pahaan talouslamaan. Ihmiset näkevät nälkää ja pitkään jatkunut väkivalta on jättänyt henkisiä traumoja. Nyt uusimpien väkivaltaisuuksien keskelle on vielä puhjennut koleraepidemia.

Kirkon Ulkomaanapu on toiminut alueella jo vuodesta 1967. Työ on ollut pääosin humanitaarista, mutta myös kouluja on rakennettu. Marie Makweri on toiminut itse alueen rauhantyössä vuodesta 2014.

Nyt puhjenneen kriisiin järjestö myöntää 100 000 euroa. Apu menee pääosin ruokaan ja vesihuoltoon.

"Lähetämme muun muassa ruokapaketteja perheille, jotka ovat menettäneet kaiken. Monessa perheessä on monta lasta, muttei isää, joten äidit ovat yksinhuoltajia."

Yli 60 prosenttia kansalaisista on kristittyjä ja monet ovat paenneet väkivaltaisuuksia kirkkoihin. Järjestö tekeekin tiiviisti yhteistyötä paikallisten kirkkojen kanssa.

"Vaikka rauhantyö väkivallan kierteessä on joskus raskasta, tieto siitä, että täällä työllämme on todella merkitystä, auttaa jaksamaan", Makweri kertoo.

 

Vaikka rauhanneuvottelu solmittiin hampaat irvessä, toivoa on

Vaikka tulitauko ja rauhansopimus solmittiin viime vuoden elokuussa, on väkivalta jatkunut ja paikoin se on ollut todella raakaa. Amnesty on raportoinut mitä kauheimmista kidutus- ja tappamismenetelmistä, jopa kannibalismista. 

"Kun maa on kokenut pitkään väkivallan syklejä, niin jokainen uusista sykleistä kasvattaa vastakkainasetteluja ja epäluottamusta entisestään. On tyypillistä, että tällaisessa ilmapiirissä on liikkeellä paljon huhuja, vääristymiä ja pelonlietsontaa, mutta sille tielle ei tulisi lähteä, sillä se usein pahentaa tilannetta."

Vaikka päällimmäinen tunne nyt on pelko ja tilanne on hauras, on ihmisillä silti toivoa, Makweri vakuuttaa.

"Konfliktisykliin kuuluu aina takapakkia ja sivuaskelia. Vaikka rauhansopimus allekirjoitettiin molempien osapuolten taholta hampaat irvessä, se nähtiin kuitenkin hyvänä ensiaskeleena."

"Toivomme siten, että tilanne rauhoittuu ja konfliktin osapuolet palaavat neuvottelupöytään."

Myös kansainvälinen yhteisö vetoaa taisteleviin osapuoliin, että tulitaukoon ja rauhansopimukseen todella sitoudutaan.

sota ja rauhaaseet & armeijakonfliktiravinto/aliravitsemus Etelä-Sudan Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Siviilien suojelualue Borissa Etelä-Sudanissa
Miljoonat eteläsudanilaiset ovat paenneet väkivaltaa eivätkä pääse viljelemään maitaan. Kuvassa siviilien suojelualue Borissa.
(Kuva:
UNMISS
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Etelä-Sudanissa päästiin sadonkorjuuseen, mutta nälkäisten määrä lasketaan yhä miljoonissa

Etelä-Sudan on ohittanut alkuvuoden pelätyn nälkäkauden ja päässyt korjaamaan satoa. Konfliktin ja hyperinflaation vuoksi se ei kuitenkaan auta riittävästi vähentämään nälkäisten määrää, varoittavat YK-järjestöt.
Punaisen Ristin potilaita Etelä-Sudanissa
Punainen Risti tukee muun muassa Etelä-Sudanin terveyspalveluita. 18-vuotias Thuok Reath menetti jalkansa ampumisen seurauksena.
(Kuva:
Mari Aftret Mortvedt
/
ICRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Etelä-Sudan sinnittelee avustustyöntekijöiden tuella - ”Suomi tuntuu lintukodolta”

Raunioina olevassa Etelä-Sudanissa tarvitaan yhä paljon apua. Suomalainen sairaanhoitaja Hannele Toivola on ollut mukana parantamassa leikkaussaleja ja paikkaamassa ampumahaavoja.
Nonviolent Peaceforcen Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta Etelä-Sudanissa
Nonviolent Peaceforcessa tittelillä international protection officer työskentelevä Rami Kolehmainen antaa koulutusta lastensuojelusta opettajien ja vanhempien yhdistykselle Etelä-Sudanissa. Siviilien kouluttaminen on osa aseettoman rauhanturvaajan työtä.
(Kuva:
Nonviolent Peaceforce
)

Suomalainen Rami Kolehmainen suojelee siviilejä ilman aseita Etelä-Sudanissa – ”muistutamme inhimillisyydestä konfliktin keskellä”

Nonviolent Peaceforce -järjestön rauhanturvaajat työskentelevät alueilla, joille muut kansainväliset toimijat eivät tule. Maassa työskentelevän Rami Kolehmaisen mukaan avainasemassa on läsnäolo.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.