Uutiset Israel ja Palestiina

Palestiinalaisvangit nälkälakossa jo toista kuukautta

YK on huolissaan palestiinalaisvankien oikeuksien toteutumisesta. Länsirannalla vankeja tuetaan hiljaisissa mielenosoituksissa.
Palestiinalaisia istumamielenosoituksessa Ramallah'ssa.
Palestiinalaiset osoittivat tukensa nälkälakkolaisille toukokuun alussa Ramallah'ssa, Palestiinalaisalueen hallinnollisessa pääkaupungissa. (Kuva: Olli Koikkalainen )

Ainakin tuhat palestiinalaisvankia on jo toista kuukautta nälkälakossa Israelin vankiloissa. Poikkeuksellisen laajan osanoton kerännyt lakko herättää huolta sekä vankien terveydestä että jännitteiden lisääntymisestä Palestiinalaisalueella.

Israelin ylläpitämissä vankiloissa istuvat vangit aloittivat lakon huhtikuun puolivälissä Fatah-puolueeseen kuuluvan, murhista tuomitun Marwan Barghoutin, johdolla. He vaativat muun muassa eristämisen lopettamista, parempaa terveydenhuoltoa, perheille laajempia vierailuoikeuksia sekä niin sanotun hallinnollisen pidätyksen lopettamista.

Hallinnollisen pidätyksen alaisena on noin 500 palestiinalaista. Käytännössä heitä voidaan pitää pidätettyinä ilman syytä määräämättömän pituisia aikoja salaisten todisteiden perusteella.

Muun muassa YK:n Palestiinasalueiden ihmisoikeustilanteen erityisraportoija Michael Lynk on ilmaissut huolensa vankien tilanteesta.  Hallinnollinen pidätys ei hänen mukaansa mahdu kansainvälisen humanitaarisen lain raameihin.

Israel on väläytellyt nälkälakon ratkaisemiseksi muun muassa vankien pakkoruokintaa, jonka Link tuomitsi tällä viikolla julkaistussa kannanotossaan.

”Kaikilla vangeilla on oikeus olla mukana nälkälakoissa protestoidakseen elinolosuhteitaan, eikä heitä pitäisi rangaista. Pakkoruokinta on käytäntö, jota voidaan ihmisoikeusasiantuntijoiden mukaan pitää kidutuksena”, hän muistutti.

Palestiinalaisia majoittavat vankilat sijaitsevat yhtä lukuun ottamatta Israelin sisällä, mikä rikkoo kansainvälistä humanitaarista lakia, sillä miehitetyn alueen siviileitä ei saa sen mukaan siirtää pois miehitetyltä alueelta.

Vankiloiden sijainti myös vaikeuttaa vankien perheiden vierailuja, sillä nämä joutuvat matkustamaan pitkiä matkoja eivätkä välttämättä saa maahantulolupaa.

Mielenosoituksia tuetaan kaupungeissa

Maailma.net vieraili toukokuun alussa miehitetyllä Länsirannalla, jossa nälkälakkoja tuetaan hiljaisin mielenosoituksin. Monien kaupunkien keskustoissa on telttoja, joiden edustoilla nälkälakkolaisten omaiset pitelevät vankien kuvia.

Yhteensä Israelin vankiloissa istuu tuomiotaan runsaat 6 000 palestiinalaista, joista noin 300 lapsia. Osapuolesta riippuen heitä pidetään joko terroristeina tai poliittisina vankeina.

Nälkälakko vaikuttaa käytännössä koko palestiinalaiseen yhteiskuntaan, sillä esimerkiksi vankien oikeuksien järjestön Addameerin mukaan Israel on pitänyt vangittuna tai kiinniotettuna 40:tä prosenttia Länsirannan miehistä sen jälkeen, kun Israel alkoi miehittää Palestiinalaisalueita vuonna 1967.

Palestiinalaisen demokratiajärjestön PCPD:n johtaja Naseef Mu'allemin mukaan vangit pyytävät vain samoja oikeuksia, jotka heille on aiemminkin taattu. Myös hän on aikoinaan istunut vankilassa.

”Meillä oli puhelin, vanhempamme saivat vierailla luonamme, saimme tehdä itse ruokaa. Kaikki nämä oikeudet on viety heiltä”, hän sanoo.

Osa palestiinalaisista on jopa sitä mieltä, että nälkälakon aikana oli sopimatonta tehdä edes vaalikampanjaa. Länsirannalla pidettiin paikallisvaalit viime lauantaina.

Palestiinalaisalueella on järjestetty nälkälakkoja ennenkin. Viimeisin pitkäkestoinen lakko oli vuonna 2014, jolloin 90 hallinnollisesti pidätettyä vankia oli lakossa 63 päivää. Nyt lakko osuu paitsi ensi viikolla tapahtuvaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vierailuun, myös pian koittavaan miehityksen 50-vuotispäivään.

TÄSMENNYS 12.12.2017 Muutettu kohtaa, jonka mukaan 40 prosenttia Länsirannan miehistä on ollut vangittuna tai kiinniotettuna vuodesta 1967 lähtien. Alkuperäisessä versiossa luki vangittuna.

Israel ja Palestiina alkuperäiskansatlakioikeus ja rikoskonflikti IsraelPalestiina

Lue myös

Poika rakennuksen raunioilla Gazassa
Gaza on kärsinyt viime vuonna lukuisista Israelin sotilasoperaatioista. Kuva vuodelta 2014.
(Kuva:
Shareef Sarhan
/
UN Photo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Järjestöt: Israel rajoittaa gazalaisten terveyspalveluiden saantia yhä tiukemmin – yli 50 kuoli viime vuonna

Israelin nihkeys myöntää kulkulupia vaikeuttaa palestiinalaisten terveyspalveluiden saantia. Samaan aikaan palestiinalaisten sisäinen valtataistelu uhkaa ajaa Gazan yhä pahempaan kriisiin.
Lapsia heittelemässä koripalloja Gazassa
Lapsia Unrwan tapahtumassa Gazassa vuonna 2010.
(Kuva:
Shareef Sarhan
/
UN Photo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Palestiinalaispakolaisia käytetään pelinappulana – Yhdysvaltain rahoitusleikkaus vie peruspalveluita

Yhdysvallat leikkaa palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön rahoituksesta yli puolet. Se on kova isku järjestölle, jonka hartioilla on yli viiden miljoonan pakolaisen koulutus, terveys, sosiaaliturva ja hätäapu koko Lähi-idässä.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.