Uutiset Israel ja Palestiina

Palestiinalaisvangit nälkälakossa jo toista kuukautta

YK on huolissaan palestiinalaisvankien oikeuksien toteutumisesta. Länsirannalla vankeja tuetaan hiljaisissa mielenosoituksissa.
Palestiinalaisia istumamielenosoituksessa Ramallah'ssa.
Palestiinalaiset osoittivat tukensa nälkälakkolaisille toukokuun alussa Ramallah'ssa, Palestiinalaisalueen hallinnollisessa pääkaupungissa. (Kuva: Olli Koikkalainen )

Ainakin tuhat palestiinalaisvankia on jo toista kuukautta nälkälakossa Israelin vankiloissa. Poikkeuksellisen laajan osanoton kerännyt lakko herättää huolta sekä vankien terveydestä että jännitteiden lisääntymisestä Palestiinalaisalueella.

Israelin ylläpitämissä vankiloissa istuvat vangit aloittivat lakon huhtikuun puolivälissä Fatah-puolueeseen kuuluvan, murhista tuomitun Marwan Barghoutin, johdolla. He vaativat muun muassa eristämisen lopettamista, parempaa terveydenhuoltoa, perheille laajempia vierailuoikeuksia sekä niin sanotun hallinnollisen pidätyksen lopettamista.

Hallinnollisen pidätyksen alaisena on noin 500 palestiinalaista. Käytännössä heitä voidaan pitää pidätettyinä ilman syytä määräämättömän pituisia aikoja salaisten todisteiden perusteella.

Muun muassa YK:n Palestiinasalueiden ihmisoikeustilanteen erityisraportoija Michael Lynk on ilmaissut huolensa vankien tilanteesta.  Hallinnollinen pidätys ei hänen mukaansa mahdu kansainvälisen humanitaarisen lain raameihin.

Israel on väläytellyt nälkälakon ratkaisemiseksi muun muassa vankien pakkoruokintaa, jonka Link tuomitsi tällä viikolla julkaistussa kannanotossaan.

”Kaikilla vangeilla on oikeus olla mukana nälkälakoissa protestoidakseen elinolosuhteitaan, eikä heitä pitäisi rangaista. Pakkoruokinta on käytäntö, jota voidaan ihmisoikeusasiantuntijoiden mukaan pitää kidutuksena”, hän muistutti.

Palestiinalaisia majoittavat vankilat sijaitsevat yhtä lukuun ottamatta Israelin sisällä, mikä rikkoo kansainvälistä humanitaarista lakia, sillä miehitetyn alueen siviileitä ei saa sen mukaan siirtää pois miehitetyltä alueelta.

Vankiloiden sijainti myös vaikeuttaa vankien perheiden vierailuja, sillä nämä joutuvat matkustamaan pitkiä matkoja eivätkä välttämättä saa maahantulolupaa.

Mielenosoituksia tuetaan kaupungeissa

Maailma.net vieraili toukokuun alussa miehitetyllä Länsirannalla, jossa nälkälakkoja tuetaan hiljaisin mielenosoituksin. Monien kaupunkien keskustoissa on telttoja, joiden edustoilla nälkälakkolaisten omaiset pitelevät vankien kuvia.

Yhteensä Israelin vankiloissa istuu tuomiotaan runsaat 6 000 palestiinalaista, joista noin 300 lapsia. Osapuolesta riippuen heitä pidetään joko terroristeina tai poliittisina vankeina.

Nälkälakko vaikuttaa käytännössä koko palestiinalaiseen yhteiskuntaan, sillä esimerkiksi vankien oikeuksien järjestön Addameerin mukaan noin 40 prosenttia Länsirannan miehistä on ollut vangittuna sen jälkeen, kun Israel alkoi miehittää Palestiinalaisalueita vuonna 1967.

Palestiinalaisen demokratiajärjestön PCPD:n johtaja Naseef Mu'allemin mukaan vangit pyytävät vain samoja oikeuksia, jotka heille on aiemminkin taattu. Myös hän on aikoinaan istunut vankilassa.

”Meillä oli puhelin, vanhempamme saivat vierailla luonamme, saimme tehdä itse ruokaa. Kaikki nämä oikeudet on viety heiltä”, hän sanoo.

Osa palestiinalaisista on jopa sitä mieltä, että nälkälakon aikana oli sopimatonta tehdä edes vaalikampanjaa. Länsirannalla pidettiin paikallisvaalit viime lauantaina.

Palestiinalaisalueella on järjestetty nälkälakkoja ennenkin. Viimeisin pitkäkestoinen lakko oli vuonna 2014, jolloin 90 hallinnollisesti pidätettyä vankia oli lakossa 63 päivää. Nyt lakko osuu paitsi ensi viikolla tapahtuvaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vierailuun, myös pian koittavaan miehityksen 50-vuotispäivään.

Israel ja Palestiina alkuperäiskansatlakioikeus ja rikoskonflikti IsraelPalestiina

Lue myös

Palestiinalaisnuoria Ramallah'ssa.
Moni palestiinalaisnuori uskoo rauhanomaiseen vastarintaan. Takana (vas.): Tahani Shahateet, Yasmeen Enaya, Narmeen Amori ja Yasmeen Omari. Edessä (vas.): Isra' Zbeidi, Sumud Mtaer, Faten Shadeed ja Wael Amro.
(Kuva:
Teija Laakso
)

”Aiemmin ajattelin, että rauha on heikkoja varten”

Palestiinalaisnuoret ovat viime vuosina päässeet kansainvälisiin otsikoihin lähinnä surullisten puukkoiskujen takia. Moni kuitenkin tekee työtä myös rauhan puolesta.
Länsirannalla Betlehemin pohjoispuolella sijaitseva Aidan palestiinalaisleiri rajoittuu Israelin pystyttämään turvamuuriin, joka on kahdeksan metriä korkea. (Kuva: Fabiola Ortiz / IPS)

Pakolaisuus periytyy sukupolvelta toiselle Palestiinassa

Aidan pakolaisleirillä elävän Munther Amiran mielestä paras keino painostaa Israel rauhansopimukseen on sen tuotteiden ja yritysten boikotointi.
Israelin kontrolloima maatalousportti Länsirannalla. Kuva: maailma.net / Teija Laakso / CC BY-NC-SA 2.0)

Raportti: Palestiinalaisalueen talous voisi kaksinkertaistua ilman miehitystä

Esimerkiksi Israelin saartamassa Gazassa puolet viljelykelpoisesta maasta on palestiinalaisten ulottumattomissa ja kiellettyjen tuontituotteiden lista pitkä.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lääkepurkki ja tabletteja
Kalliiden patentoitujen lääkkeiden sijaan kehitysmaissa joudutaan usein turvautumaan halpoihin kopioihin, joiden sisältämistä lääkeaineista ja niiden pitoisuuksista ei ole varmuutta.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa”

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin aiemmin, sillä tauteja on nykyisin yhä vaikeampi nujertaa antibioottien avulla.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa. (Kuva: Asian Development Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Kädet yhdessä
Radi-Aid-palkinnolla halutaan vähentää avustuskampanjoiden stereotypioita.(Kuva: Paul Taylor / CC BY-ND 2.0)

Parhaat ja pahimmat hyväntekeväisyysvideot valittu – ”tämä on kirjaimellisesti köyhyysturismia”

Norjalaisjärjestö palkitsi brittilaulaja Ed Sheeranin tähdittämän videon huonoimman hyväntekeväisyysvideon palkinnolla. Myös muut julkkisvideot saavat kritiikkiä, mutta järjestöjen mukaan niillä myös kerätään paljon rahaa.