Uutiset Israel ja Palestiina

Palestiinalaisvangit nälkälakossa jo toista kuukautta

YK on huolissaan palestiinalaisvankien oikeuksien toteutumisesta. Länsirannalla vankeja tuetaan hiljaisissa mielenosoituksissa.
Palestiinalaisia istumamielenosoituksessa Ramallah'ssa.
Palestiinalaiset osoittivat tukensa nälkälakkolaisille toukokuun alussa Ramallah'ssa, Palestiinalaisalueen hallinnollisessa pääkaupungissa. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Ainakin tuhat palestiinalaisvankia on jo toista kuukautta nälkälakossa Israelin vankiloissa. Poikkeuksellisen laajan osanoton kerännyt lakko herättää huolta sekä vankien terveydestä että jännitteiden lisääntymisestä Palestiinalaisalueella.

Israelin ylläpitämissä vankiloissa istuvat vangit aloittivat lakon huhtikuun puolivälissä Fatah-puolueeseen kuuluvan, murhista tuomitun Marwan Barghoutin, johdolla. He vaativat muun muassa eristämisen lopettamista, parempaa terveydenhuoltoa, perheille laajempia vierailuoikeuksia sekä niin sanotun hallinnollisen pidätyksen lopettamista.

Hallinnollisen pidätyksen alaisena on noin 500 palestiinalaista. Käytännössä heitä voidaan pitää pidätettyinä ilman syytä määräämättömän pituisia aikoja salaisten todisteiden perusteella.

Muun muassa YK:n Palestiinasalueiden ihmisoikeustilanteen erityisraportoija Michael Lynk on ilmaissut huolensa vankien tilanteesta.  Hallinnollinen pidätys ei hänen mukaansa mahdu kansainvälisen humanitaarisen lain raameihin.

Israel on väläytellyt nälkälakon ratkaisemiseksi muun muassa vankien pakkoruokintaa, jonka Link tuomitsi tällä viikolla julkaistussa kannanotossaan.

”Kaikilla vangeilla on oikeus olla mukana nälkälakoissa protestoidakseen elinolosuhteitaan, eikä heitä pitäisi rangaista. Pakkoruokinta on käytäntö, jota voidaan ihmisoikeusasiantuntijoiden mukaan pitää kidutuksena”, hän muistutti.

Palestiinalaisia majoittavat vankilat sijaitsevat yhtä lukuun ottamatta Israelin sisällä, mikä rikkoo kansainvälistä humanitaarista lakia, sillä miehitetyn alueen siviileitä ei saa sen mukaan siirtää pois miehitetyltä alueelta.

Vankiloiden sijainti myös vaikeuttaa vankien perheiden vierailuja, sillä nämä joutuvat matkustamaan pitkiä matkoja eivätkä välttämättä saa maahantulolupaa.

Mielenosoituksia tuetaan kaupungeissa

Maailma.net vieraili toukokuun alussa miehitetyllä Länsirannalla, jossa nälkälakkoja tuetaan hiljaisin mielenosoituksin. Monien kaupunkien keskustoissa on telttoja, joiden edustoilla nälkälakkolaisten omaiset pitelevät vankien kuvia.

Yhteensä Israelin vankiloissa istuu tuomiotaan runsaat 6 000 palestiinalaista, joista noin 300 lapsia. Osapuolesta riippuen heitä pidetään joko terroristeina tai poliittisina vankeina.

Nälkälakko vaikuttaa käytännössä koko palestiinalaiseen yhteiskuntaan, sillä esimerkiksi vankien oikeuksien järjestön Addameerin mukaan Israel on pitänyt vangittuna tai kiinniotettuna 40:tä prosenttia Länsirannan miehistä sen jälkeen, kun Israel alkoi miehittää Palestiinalaisalueita vuonna 1967.

Palestiinalaisen demokratiajärjestön PCPD:n johtaja Naseef Mu'allemin mukaan vangit pyytävät vain samoja oikeuksia, jotka heille on aiemminkin taattu. Myös hän on aikoinaan istunut vankilassa.

”Meillä oli puhelin, vanhempamme saivat vierailla luonamme, saimme tehdä itse ruokaa. Kaikki nämä oikeudet on viety heiltä”, hän sanoo.

Osa palestiinalaisista on jopa sitä mieltä, että nälkälakon aikana oli sopimatonta tehdä edes vaalikampanjaa. Länsirannalla pidettiin paikallisvaalit viime lauantaina.

Palestiinalaisalueella on järjestetty nälkälakkoja ennenkin. Viimeisin pitkäkestoinen lakko oli vuonna 2014, jolloin 90 hallinnollisesti pidätettyä vankia oli lakossa 63 päivää. Nyt lakko osuu paitsi ensi viikolla tapahtuvaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vierailuun, myös pian koittavaan miehityksen 50-vuotispäivään.

TÄSMENNYS 12.12.2017 Muutettu kohtaa, jonka mukaan 40 prosenttia Länsirannan miehistä on ollut vangittuna tai kiinniotettuna vuodesta 1967 lähtien. Alkuperäisessä versiossa luki vangittuna.

Israel ja Palestiina alkuperäiskansatlakioikeus ja rikoskonflikti IsraelPalestiina

Lue myös

Tyttö istuu aasin vetämillä kärryillä

Gazan lapset kärsivät psyykkisistä traumoista

Painajaiset ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet Gazan palestiinalaislasten keskuudessa yltyvän väkivallan myötä, kertoo alueella avustustyötä tekevä Norjan pakolaisneuvosto (NRC). 14-vuotias Reham Qudaih on kärsinyt painajaisista siitä asti, kun Israel hyökkäsi Gazaan vuonna 2014.
Juutalainen mielenosoittaja palestiinalaislipun kera

Gazan protestien odotetaan kiihtyvän – satoja lapsia loukkaantunut

Israelin valtion perustamisesta tulee tänään kuluneeksi 70 vuotta. Palestiinalaisten paluuoikeutta vaativissa, viikkoja kestäneissä mielenosoituksissa on kuollut tähän mennessä yli 40 ihmistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Sateenkaaren värisiin sukkiin pukeutuneiden ihmisten jalkoja

Raportti: Hollywood-elokuvissa on sateenkaarihahmoja vain harvoin

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osuus suurten Hollywoodin tuotantoyhtiöiden elokuvissa on vähentynyt, sanoo mediajärjestö Glaad tuoreessa raportissaan. Esimerkiksi Disneyn Kaunotar ja peto läpäisee järjestön sateenkaaritestin, moni muu ei.
Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.