Uutiset Etiopian demokratiakehitys

Oromot ja somalit ovat eläneet pitkään rinta rinnan Etiopiassa – nyt etninen väkivalta kiihtyy

Etiopian suurimpien osavaltioiden etniset ryhmät ovat kahakoineet syyskuusta alkaen. ”On vaikea sanoa, tapahtuuko asioita viranomaisten piittaamattomuuden vai heiltä saadun valtuutuksen vuoksi”, pohtii erään avustusjärjestön johtaja.
Äiti ja lapsi Etiopiassa
Etiopian oromoihin kuuluva äiti on paennut lapsensa kanssa teollisuusalueelle Hararin kaupungin liepeillä. (Kuva: James Jeffrey / IPS )

Etiopiassa puhjennut vihanpito kansanryhmien välillä on tuhonnut perinteisen rinnakkaiselon ja ajanut tuhansittain ihmisiä kodeistaan.

”Olin valmistamassa päivällistä miehelleni, kun hän tuli töistä ja ajoi minut pois kotoa”, Zahala Shekabde kertoo. Hän on somali ja aviossa oromomiehen kanssa. Nainen joutui ottamaan kolme aiemmasta liitosta olevaa lastaan mukaansa, mutta parin yhteisen lapsen mies piti itsellään.

Monet Etiopian Oromian osavaltiossa asuneet somalit ovat saaneet äkkihäädön. Paikalliset viranomaiset sanovat, että taustalla on oromojen huono kohtelu Etiopian Somalin osavaltion pääkaupungissa Jijigassa.

Jopa 50 000 oromoa on joutunut lähtemään Somalin alueelta sekä paikoin myös Djiboutista ja Somalimaasta.

Mellakoita ja häätöjä

Etiopian suurin väestöryhmä, oromot, on syksystä 2015 protestoinut maidensa menetyksiä ja pienen tigre-heimon ylivaltaa Etiopiassa. Nokittelu somalien kanssa sai alkunsa oromojen mellakoinnista syyskuussa Awedayssa Oromian ja Somalin rajaseudulla. Vähintään 18 somalia kuoli ja moni lähti pakoon.

Sen jälkeen Somalin osavaltio alkoi häätää oromoja Jijigasta ja muualta. Sen sanottiin tapahtuvan oromojen suojelemiseksi.

”Mieheni jäi sairaana kotiin, kun lähdin töihin 20. syyskuuta. Myöhemmin hän soitti ja pyysi minua hakemaan lapset kotoa, koska lähellä oli puhjennut yhteenotto”, Jijigan lähellä sijaitsevassa kylässä asunut oromo Fateer Shafee kertoo.

Kotiin ehdittyään Shafee löysi lapset ulkoa, mutta talo oli poltettu ja mies sen mukana.

Poliisia syytetään, armeijaa kiitetään

Pakolaisten hätämajoituspaikoissa sekä oromot että somalit kertovat väkivallasta, josta syytetään usein osavaltioiden erikoispoliisijoukkoja.

Sekä Oromian että Somalin johto kiistää syytökset. Etiopian hallitusta moititaan siitä, ettei se tee tarpeeksi estääkseen väkivaltaisuuksia.

”On vaikea sanoa, tapahtuuko asioita viranomaisten piittaamattomuuden vai heiltä saadun valtuutuksen vuoksi”, erään avustusjärjestön johtaja pohtii.

Dire Dawan kaupungin liepeillä sijaitsee pakolaisleiri, jonne yli 5 000 somaliperhettä on paennut vuonna 2015 alkanutta kuivuutta ja etnisiä ongelmia. Nyt viereen on noussut toinen leiri, jossa uusinta väkivalta-aaltoa paenneita somaliperhekuntia on lähes 4 000.

”Verilöylyjä panevat toimeen univormupukuiset poliisit”, eräs uuden leirin asukas sanoo.

Moni somali kertoo selvinneensä hengissä Etiopian armeijan sotilaiden puututtua asiaan. Mutta joukot viipyivät korkeitaan viikon, joten kotiin ei voinut jäädä eikä palata.

Maaseudun rauha rikkoontui

Oromia ja Somali ovat Etiopian laajimmat osavaltiot, joilla on yhteistä rajaa 1 400 kilometriä. 35 miljoonaa oromoa muodostavat 105 miljoonan asukkaan Etiopian suurimman väestöryhmän. Somaleja on 6,5 miljoonaa.

Etnisen konfliktin juuret ovat 1970-luvulla käydyssä Etiopian ja Somalian sodassa ja paljon sitäkin kauempana. Väkivalta on kuitenkin uutta maaseudulla, missä oromot ja somalit elivät pitkään rauhassa ja seka-avioliitot olivat tavallisia.

Vuonna 2004 järjestetty kansanäänestys osavaltioiden rajaseudun 420 pikkukunnan kohtalosta määräsi niistä 80 prosenttia Oromiaan. Jo tuolloin alueelta lähti tuhansia somaleja. Hanke on yhä kesken, mitä jotkut pitävät levottomuuksien osasyynä kuivuuden aiheuttamien laidunkiistojen ohella.

Kaikki eivät niele selityksiä. ”Kuivuudesta on selvitty ennen ilman väkivaltaa. Tämä on ihmisen aiheuttamaa, ja pääsyy on politiikka”, eräs somalialueen hallintoviranomainen vakuuttaa.

Toisten mielestä väkivaltaa lietsovat ulkomailla asuvat etiopialaiset ja sosiaalinen media. ”Oromoja johdetaan Yhdysvaltain Minnesotasta, Oromian hallituksen vaikutusvalta ei siihen riittäisi”, toinen somalivirkailija uskoo.

Etiopian demokratiakehitys pakolaisetpolitiikkakonflikti Etiopia Suomen IPS

Lue myös

Etiopian lippu
Etiopia on vapauttanut viime aikoina poliittisia vankeja.
(Kuva:
Loey Felipe
/
UN Photo
)
Oromokylä Etiopiassa
Etiopian suurimman väestöryhmän muodostavat kielestään ja kulttuuristaan ylpeät oromot, joita on 35 miljoonaa. He ovat viime vuosina nousseet vaatimaan oikeuksiaan. Kuvassa oromokylä.
(Kuva:
James Jeffrey
/
Suomen IPS
/
CC BY-SA 2.0
)

Etiopia vapautti vankeja – miten pitkälle demokratia etenee?

Etiopia on luvannut sulkea pahamaineisin kidutuskeskuksensa. Se on hallituksen keino lievittää tyytymättömyyttä, joka uhkaa maan yhtenäisyyttä ehkä pahimmin sitten vuoden 1991.
Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn
Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn ilmoitti eilen poliittisten vankien vapauttamisesta. Kuva vuoden 2016 pakolaiskonferenssista New Yorkista.
(Kuva:
Rick Bajornas
/
UN Photo
)

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina.(Kuva: Jenni Gästgivar / Solidaarisuus)

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.
YK:n turvallisuusneuvoston istunto
YK:n turvallisuusneuvosto pui Syyrian tilannetta viime viikolla.(Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Amnesty: Syyrian Itä-Ghoutan pommitukset sotarikos

Syyrian hallitus ja Venäjä ovat viime päivinä pommittaneet siviilejä kiihtyvällä tahdilla. YK:n lastenjärjestö Unicef julkaisi tilanteesta tyhjän lausunnon, koska sillä ei ole enää sanoja kuvailla lasten kärsimystä.
Ihmisjono kuokkia kädessä auringonlaskun aikaan
Joukko naisia palaamassa kotiin pelloilta Dong Bomassa Jonglein osavaltiossa. Kirkon Ulkomaanapu työskentelee Etelä-Sudanissa muun muassa Jongleissa, joka kuuluu maan vähiten kehittyneisiin osavaltioihin.(Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu)

Etelä-Sudanissa ruuan hinta tappaa siinä missä aseetkin

Nälkä lamaannuttaa yhteiskunnan, kun ihmiset ajattelevat vain, mistä he saavat seuraavan ateriansa.