Uutiset

Meksikolaiskylä sai joutomaan tuottamaan

Meksikon köyhissä kylissä hyödynnetään yhteismaita köyhyyden vähentämiseksi ja ruokaturvan parantamiseksi.
Avokado tree, Mexico
Jilder Morales hoitaa nuorta avokadopuuta Santa Ana Coatepecin kylässä eteläisessä Meksikossa. (Kuva: Emilio Godoy / IPS )

Jilder Morales katselee tyytyväisenä metrin korkuista avokadopuuta, jonka hän on kasvattanut kylän yhteismaalla. Se on osa Strategista ruokaturvaohjelmaa (Pesa), jota toteutetaan Meksikon köyhissä kylissä.

"Maa oli aiemmin kesannolla, mutta nyt olemme osoittaneet, että se kelpaa viljelyyn. Pyrimme tuottamaan terveellistä ruokaa ja saamaan siitä myös tuloja", Morales selittää.

Hän kuuluu Santa Ana Coatepecin kylän tuottajayhdistykseen Huaquechulan kunnassa Meksikon kaakkoisessa Pueblan osavaltiossa.

Yhdistyksessä on 55 jäsentä – 29 miestä ja 26 naista – ja se aloitti elokuussa 2015 avokadopuiden istutuksen yhteismaille. 265 hehtaarin alasta kasvaa nyt avokadoa 44 hehtaaria. Kylien yhteismaat ovat vanha perinne Meksikon maaseudulla.

Idea tuli FAOlta

YK:n ruojajärjestö FAO kehitti idean kehitysmaiden strategisista ruokaturvaohjelmista jo 1998, ja Meksiko alkoi toteuttaa sitä kylien yhteismailla vuonna 2011. Tavoitteena on köyhyyden nujertaminen.

Santa Ana Coatepecin tuottajayhdistys viljelee avokadon ohella maissia, durraa ja vihanneksia. Lisäksi kasvatetaan kanoja ja tilapia-kalaa.

Tuottajayhteisöjen tueksi Pueblan osavaltioon on perustettu 25 maaseudun kehittämistoimistoa, joiden tehtävänä on edistää Pesaa. Meksikon 32 osavaltiossa toimistoja on kaikkiaan 305.

Morales iloitsee siitä, että naiset on otettu mukaan työhön. Heille on opetettu kalankasvatusta, ekologista viljelyä ja ravinto-oppia. Pesa haluaa tehdä kylistä ensin omavaraisia ja saada ne jatkossa tuottamaan ruokaa myös myyntiin.

Reilun tuhannen asukkaan Santa Ana Coatepec pääsi mukaan Pesaan, koska vuoden 2015 tilaston mukaan Huaquechulan kunnan 26 500 asukkaasta oli köyhiä 80 prosenttia ja liki kolmannes kitui äärimmäisessä köyhyydessä.

Kala tekee kauppansa

Kolmen lapsen äiti María Aparicio ei tiennyt kalankasvatuksesta mitään ennen Pesaa, mutta nyt hän opettaa sitä muillekin. Hän palasi hiljan kotiseudulleen Yhdysvalloista, missä eli ilman papereita.

Hanke alkoi yhdellä neljän metrin syvyisellä altaalla, johon vedettiin vesijohto lähteestä. Samalla saatiin vettä viljelysten kasteluun. Kylä on tuottanut niilintilapiaa jo 1,6 tonnia ja saanut sen myydyksi kohtuullisella voitolla.

Kala-altaita on hankittu lisää, ja yhdistys kokeilee kirjoahveniin kuuluvan tilapian eri lajeja. "Tavoitteena on kasvattaa 5 000 kalaa tuotantokaudessa", Aparicio kertoo.

Tuottajayhdistys on perustanut saamistaan tuotoista säästörahaston, jonka avulla toimintaa laajennetaan ja rahoitetaan uusia hankkeita.

Avokadopuiden ja kalojen kasvun seuraaminen antaa kyläläisille toivoa paremmasta. "Meille on turvattu ruokaa ja työtä", Morales uskoo.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.