Uutiset

Meksikolaiskylä sai joutomaan tuottamaan

Meksikon köyhissä kylissä hyödynnetään yhteismaita köyhyyden vähentämiseksi ja ruokaturvan parantamiseksi.
Avokado tree, Mexico
Jilder Morales hoitaa nuorta avokadopuuta Santa Ana Coatepecin kylässä eteläisessä Meksikossa. (Kuva: Emilio Godoy / IPS )

Jilder Morales katselee tyytyväisenä metrin korkuista avokadopuuta, jonka hän on kasvattanut kylän yhteismaalla. Se on osa Strategista ruokaturvaohjelmaa (Pesa), jota toteutetaan Meksikon köyhissä kylissä.

"Maa oli aiemmin kesannolla, mutta nyt olemme osoittaneet, että se kelpaa viljelyyn. Pyrimme tuottamaan terveellistä ruokaa ja saamaan siitä myös tuloja", Morales selittää.

Hän kuuluu Santa Ana Coatepecin kylän tuottajayhdistykseen Huaquechulan kunnassa Meksikon kaakkoisessa Pueblan osavaltiossa.

Yhdistyksessä on 55 jäsentä – 29 miestä ja 26 naista – ja se aloitti elokuussa 2015 avokadopuiden istutuksen yhteismaille. 265 hehtaarin alasta kasvaa nyt avokadoa 44 hehtaaria. Kylien yhteismaat ovat vanha perinne Meksikon maaseudulla.

Idea tuli FAOlta

YK:n ruojajärjestö FAO kehitti idean kehitysmaiden strategisista ruokaturvaohjelmista jo 1998, ja Meksiko alkoi toteuttaa sitä kylien yhteismailla vuonna 2011. Tavoitteena on köyhyyden nujertaminen.

Santa Ana Coatepecin tuottajayhdistys viljelee avokadon ohella maissia, durraa ja vihanneksia. Lisäksi kasvatetaan kanoja ja tilapia-kalaa.

Tuottajayhteisöjen tueksi Pueblan osavaltioon on perustettu 25 maaseudun kehittämistoimistoa, joiden tehtävänä on edistää Pesaa. Meksikon 32 osavaltiossa toimistoja on kaikkiaan 305.

Morales iloitsee siitä, että naiset on otettu mukaan työhön. Heille on opetettu kalankasvatusta, ekologista viljelyä ja ravinto-oppia. Pesa haluaa tehdä kylistä ensin omavaraisia ja saada ne jatkossa tuottamaan ruokaa myös myyntiin.

Reilun tuhannen asukkaan Santa Ana Coatepec pääsi mukaan Pesaan, koska vuoden 2015 tilaston mukaan Huaquechulan kunnan 26 500 asukkaasta oli köyhiä 80 prosenttia ja liki kolmannes kitui äärimmäisessä köyhyydessä.

Kala tekee kauppansa

Kolmen lapsen äiti María Aparicio ei tiennyt kalankasvatuksesta mitään ennen Pesaa, mutta nyt hän opettaa sitä muillekin. Hän palasi hiljan kotiseudulleen Yhdysvalloista, missä eli ilman papereita.

Hanke alkoi yhdellä neljän metrin syvyisellä altaalla, johon vedettiin vesijohto lähteestä. Samalla saatiin vettä viljelysten kasteluun. Kylä on tuottanut niilintilapiaa jo 1,6 tonnia ja saanut sen myydyksi kohtuullisella voitolla.

Kala-altaita on hankittu lisää, ja yhdistys kokeilee kirjoahveniin kuuluvan tilapian eri lajeja. "Tavoitteena on kasvattaa 5 000 kalaa tuotantokaudessa", Aparicio kertoo.

Tuottajayhdistys on perustanut saamistaan tuotoista säästörahaston, jonka avulla toimintaa laajennetaan ja rahoitetaan uusia hankkeita.

Avokadopuiden ja kalojen kasvun seuraaminen antaa kyläläisille toivoa paremmasta. "Meille on turvattu ruokaa ja työtä", Morales uskoo.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lääkepurkki ja tabletteja
Kalliiden patentoitujen lääkkeiden sijaan kehitysmaissa joudutaan usein turvautumaan halpoihin kopioihin, joiden sisältämistä lääkeaineista ja niiden pitoisuuksista ei ole varmuutta.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa”

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin aiemmin, sillä tauteja on nykyisin yhä vaikeampi nujertaa antibioottien avulla.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa. (Kuva: Asian Development Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Kädet yhdessä
Radi-Aid-palkinnolla halutaan vähentää avustuskampanjoiden stereotypioita.(Kuva: Paul Taylor / CC BY-ND 2.0)

Parhaat ja pahimmat hyväntekeväisyysvideot valittu – ”tämä on kirjaimellisesti köyhyysturismia”

Norjalaisjärjestö palkitsi brittilaulaja Ed Sheeranin tähdittämän videon huonoimman hyväntekeväisyysvideon palkinnolla. Myös muut julkkisvideot saavat kritiikkiä, mutta järjestöjen mukaan niillä myös kerätään paljon rahaa.