Uutiset

Meksikolaiskylä sai joutomaan tuottamaan

Meksikon köyhissä kylissä hyödynnetään yhteismaita köyhyyden vähentämiseksi ja ruokaturvan parantamiseksi.
Avokado tree, Mexico
Jilder Morales hoitaa nuorta avokadopuuta Santa Ana Coatepecin kylässä eteläisessä Meksikossa. (Kuva: Emilio Godoy / IPS)

Jilder Morales katselee tyytyväisenä metrin korkuista avokadopuuta, jonka hän on kasvattanut kylän yhteismaalla. Se on osa Strategista ruokaturvaohjelmaa (Pesa), jota toteutetaan Meksikon köyhissä kylissä.

"Maa oli aiemmin kesannolla, mutta nyt olemme osoittaneet, että se kelpaa viljelyyn. Pyrimme tuottamaan terveellistä ruokaa ja saamaan siitä myös tuloja", Morales selittää.

Hän kuuluu Santa Ana Coatepecin kylän tuottajayhdistykseen Huaquechulan kunnassa Meksikon kaakkoisessa Pueblan osavaltiossa.

Yhdistyksessä on 55 jäsentä – 29 miestä ja 26 naista – ja se aloitti elokuussa 2015 avokadopuiden istutuksen yhteismaille. 265 hehtaarin alasta kasvaa nyt avokadoa 44 hehtaaria. Kylien yhteismaat ovat vanha perinne Meksikon maaseudulla.

Idea tuli FAOlta

YK:n ruojajärjestö FAO kehitti idean kehitysmaiden strategisista ruokaturvaohjelmista jo 1998, ja Meksiko alkoi toteuttaa sitä kylien yhteismailla vuonna 2011. Tavoitteena on köyhyyden nujertaminen.

Santa Ana Coatepecin tuottajayhdistys viljelee avokadon ohella maissia, durraa ja vihanneksia. Lisäksi kasvatetaan kanoja ja tilapia-kalaa.

Tuottajayhteisöjen tueksi Pueblan osavaltioon on perustettu 25 maaseudun kehittämistoimistoa, joiden tehtävänä on edistää Pesaa. Meksikon 32 osavaltiossa toimistoja on kaikkiaan 305.

Morales iloitsee siitä, että naiset on otettu mukaan työhön. Heille on opetettu kalankasvatusta, ekologista viljelyä ja ravinto-oppia. Pesa haluaa tehdä kylistä ensin omavaraisia ja saada ne jatkossa tuottamaan ruokaa myös myyntiin.

Reilun tuhannen asukkaan Santa Ana Coatepec pääsi mukaan Pesaan, koska vuoden 2015 tilaston mukaan Huaquechulan kunnan 26 500 asukkaasta oli köyhiä 80 prosenttia ja liki kolmannes kitui äärimmäisessä köyhyydessä.

Kala tekee kauppansa

Kolmen lapsen äiti María Aparicio ei tiennyt kalankasvatuksesta mitään ennen Pesaa, mutta nyt hän opettaa sitä muillekin. Hän palasi hiljan kotiseudulleen Yhdysvalloista, missä eli ilman papereita.

Hanke alkoi yhdellä neljän metrin syvyisellä altaalla, johon vedettiin vesijohto lähteestä. Samalla saatiin vettä viljelysten kasteluun. Kylä on tuottanut niilintilapiaa jo 1,6 tonnia ja saanut sen myydyksi kohtuullisella voitolla.

Kala-altaita on hankittu lisää, ja yhdistys kokeilee kirjoahveniin kuuluvan tilapian eri lajeja. "Tavoitteena on kasvattaa 5 000 kalaa tuotantokaudessa", Aparicio kertoo.

Tuottajayhdistys on perustanut saamistaan tuotoista säästörahaston, jonka avulla toimintaa laajennetaan ja rahoitetaan uusia hankkeita.

Avokadopuiden ja kalojen kasvun seuraaminen antaa kyläläisille toivoa paremmasta. "Meille on turvattu ruokaa ja työtä", Morales uskoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.