Uutiset

Meksikolaiskylä sai joutomaan tuottamaan

Meksikon köyhissä kylissä hyödynnetään yhteismaita köyhyyden vähentämiseksi ja ruokaturvan parantamiseksi.
Avokado tree, Mexico
Jilder Morales hoitaa nuorta avokadopuuta Santa Ana Coatepecin kylässä eteläisessä Meksikossa. (Kuva: Emilio Godoy / IPS)

Jilder Morales katselee tyytyväisenä metrin korkuista avokadopuuta, jonka hän on kasvattanut kylän yhteismaalla. Se on osa Strategista ruokaturvaohjelmaa (Pesa), jota toteutetaan Meksikon köyhissä kylissä.

"Maa oli aiemmin kesannolla, mutta nyt olemme osoittaneet, että se kelpaa viljelyyn. Pyrimme tuottamaan terveellistä ruokaa ja saamaan siitä myös tuloja", Morales selittää.

Hän kuuluu Santa Ana Coatepecin kylän tuottajayhdistykseen Huaquechulan kunnassa Meksikon kaakkoisessa Pueblan osavaltiossa.

Yhdistyksessä on 55 jäsentä – 29 miestä ja 26 naista – ja se aloitti elokuussa 2015 avokadopuiden istutuksen yhteismaille. 265 hehtaarin alasta kasvaa nyt avokadoa 44 hehtaaria. Kylien yhteismaat ovat vanha perinne Meksikon maaseudulla.

Idea tuli FAOlta

YK:n ruojajärjestö FAO kehitti idean kehitysmaiden strategisista ruokaturvaohjelmista jo 1998, ja Meksiko alkoi toteuttaa sitä kylien yhteismailla vuonna 2011. Tavoitteena on köyhyyden nujertaminen.

Santa Ana Coatepecin tuottajayhdistys viljelee avokadon ohella maissia, durraa ja vihanneksia. Lisäksi kasvatetaan kanoja ja tilapia-kalaa.

Tuottajayhteisöjen tueksi Pueblan osavaltioon on perustettu 25 maaseudun kehittämistoimistoa, joiden tehtävänä on edistää Pesaa. Meksikon 32 osavaltiossa toimistoja on kaikkiaan 305.

Morales iloitsee siitä, että naiset on otettu mukaan työhön. Heille on opetettu kalankasvatusta, ekologista viljelyä ja ravinto-oppia. Pesa haluaa tehdä kylistä ensin omavaraisia ja saada ne jatkossa tuottamaan ruokaa myös myyntiin.

Reilun tuhannen asukkaan Santa Ana Coatepec pääsi mukaan Pesaan, koska vuoden 2015 tilaston mukaan Huaquechulan kunnan 26 500 asukkaasta oli köyhiä 80 prosenttia ja liki kolmannes kitui äärimmäisessä köyhyydessä.

Kala tekee kauppansa

Kolmen lapsen äiti María Aparicio ei tiennyt kalankasvatuksesta mitään ennen Pesaa, mutta nyt hän opettaa sitä muillekin. Hän palasi hiljan kotiseudulleen Yhdysvalloista, missä eli ilman papereita.

Hanke alkoi yhdellä neljän metrin syvyisellä altaalla, johon vedettiin vesijohto lähteestä. Samalla saatiin vettä viljelysten kasteluun. Kylä on tuottanut niilintilapiaa jo 1,6 tonnia ja saanut sen myydyksi kohtuullisella voitolla.

Kala-altaita on hankittu lisää, ja yhdistys kokeilee kirjoahveniin kuuluvan tilapian eri lajeja. "Tavoitteena on kasvattaa 5 000 kalaa tuotantokaudessa", Aparicio kertoo.

Tuottajayhdistys on perustanut saamistaan tuotoista säästörahaston, jonka avulla toimintaa laajennetaan ja rahoitetaan uusia hankkeita.

Avokadopuiden ja kalojen kasvun seuraaminen antaa kyläläisille toivoa paremmasta. "Meille on turvattu ruokaa ja työtä", Morales uskoo.

Pääuutiset

Palestiinalaisnuoria Ramallah'ssa.
Moni palestiinalaisnuori uskoo rauhanomaiseen vastarintaan. Takana (vas.): Tahani Shahateet, Yasmeen Enaya, Narmeen Amori ja Yasmeen Omari. Edessä (vas.): Isra' Zbeidi, Sumud Mtaer, Faten Shadeed ja Wael Amro.
(Kuva:
Teija Laakso
)

”Aiemmin ajattelin, että rauha on heikkoja varten”

Palestiinalaisnuoret ovat viime vuosina päässeet kansainvälisiin otsikoihin lähinnä surullisten puukkoiskujen takia. Moni kuitenkin tekee työtä myös rauhan puolesta.
Transsukupuolisten oikeuksien lippu
Transsukupuolisten oikeuksien lippu Washingtonissa.
(Kuva:
Ted Eytan
/
CC BY-SA 2.0
)

Kansainvälinen paine Suomea kohtaan kasvaa: translaki uudistettava

Suomi pelaa poliittista peliä transihmisten oikeuksilla. Kansainvälisen paineen kasvaessa hallituksen tekosyyt alkavat loppua, kirjoittaa Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
Chili Sambiassa
Suomen kehitysyhteistyövaroilla on tuettu muun muassa maanviljelystä Sambiassa.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Kehityspoliittinen toimikunta: Köyhimpien pitää hyötyä kehitysyhteistyöstä enemmän

Kehitysyhteistyön yksityisten toimijoiden vaikutuksia on tärkeä arvioida sekä etu- että jälkikäteen, sanoo Suomen kehityspoliittinen toimikunta vuosiarviossaan.
Tahrir-aukio Jemenin pääkaupungissa Sanaassa.
Kolera leviää muun muassa Jemenin pääkaupungissa Sanaassa.
(Kuva:
Rod Waddington
/
CC BY-SA 2.0
)

Jemenissä havaitaan tuhat koleratapausta päivässä

Potilaita on niin paljon, että yhteen sänkyyn on pitänyt panna jopa kuusi lasta, kertoo Jemenin pääkaupungissa Sanaassa työskentelevä lääkäri.