Pelastakaa Lapset -järjestön julkaiseman raportin (pdf) mukaan yli 450 miljoonaa lasta – joka kuudes maailman lapsista – elää konfliktialueilla.

Lapset eivät joudu kärsimään sotimisesta ainoastaan sivullisina, vaan lasten riski joutua vedetyksi mukaan taisteluihin tai muihin tehtäviin aseellisissa joukoissa on kasvanut. Raportin mukaan vuonna 2020 asejoukkoihin värvättiin 8 595 lasta. Määrä on suurin koskaan tilastoitu.

Kyse ei ole yksinomaan lapsisotilaista, vaan raportissa tarkastellaan lasten värväystä asevoimien tai aseellisten joukkojen palvelukseen missä tahansa roolissa. Taistelutehtävien lisäksi lapsia käytetään esimerkiksi kokkeina, kantajina, lähetteinä, vakoojina tai heitä hyväksikäytetään seksuaalisesti.

Lapsisotilaaksi joutuminen on tyypillisesti poikien kohtalona, siinä missä tyttöjä uhkaa seksuaalinen hyväksikäyttö. Hyväksikäytön kohteeksi konflikteissa joutuneiden lasten määrä on kasvanut; viime vuodelta tilastoitiin 1 268 varmaa tapausta, mutta suuri määrä hyväksikäyttötapauksia jäänee pimentoon.

Raportin mukaan kaikkiaan 110 aseellista ryhmittymää värvää tai pakottaa lapsia riveihinsä 39 eri maassa. Kaikkiaan värvätyksi tulemisen uhka koskettaa yli 330 miljoonaa lasta. Kolmessa maassa – Afganistanissa, Syyriassa ja Jemenissä – tämä uhka koskettaa suurinta osaa näiden maiden kaikista lapsista. Afganistanin osalta raportin tiedot koskevat aikaa ennen Talebanin valtaannousua.

Raadollisimmillaan kyse on lasten sieppauksesta ja pakottamisesta työskentelemään aseellisen joukon mukana. Tämä kohtalo oli YK:n tietojen mukaan 3 198 lapsen osana vuonna 2020. Eniten lasten sieppauksia tapahtui Somaliassa, jossa jihadistiryhmä al-Shabaab pakotti yli 1 400 lasta riveihinsä.

Sieppausta tavallisempaa on, että konfliktien keskellä eläville lapsille asejoukkoon liittyminen voi näyttäytyä keinona saada turvaa ja elatusta. Muun muassa köyhyys ja heikot koulunkäyntimahdollisuudet altistavat lapset värväämiselle aseellisiin ryhmiin.