Uutiset Ympäristöpolitiikka

Komitea: EU ei toteuta kansalaisten ympäristöoikeuksia – unioni ei aio hyväksyä päätöstä

EU on mukana kansainvälisessä Århusin sopimuksessa, joka koskee ympäristödemokratiaa ja kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeutta ympäristökysymyksissä. Sopimuskomitean mukaaan EU rikkoo sopimusta, mutta unioni ei aio hyväksyä päätöstä.
Pelto Saksassa
Ympäristöjärjestöjen ja Århusin sopimuksen komitean mukaan EU ei takaa kansalaisille riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskeviin päätöksiin. (Kuva: ANBerlin / Flickr.com / CC BY-ND 2.0 )

EU ei aio hyväksyä kansainvälistä Århusin sopimusta valvovan komitean päätöstä, jonka mukaan unioni rikkoo sopimusta, koska se ei anna ympäristöjärjestöille ja kansalaisille riittäviä mahdollisuuksia valittaa oikeudessa ympäristöasioista. EU:n kanta on pettymys etenkin ympäristöjärjestöille, jotka haluaisivat haastaa unionin oikeuteen useista ympäristöpäätöksistä.

Vuonna 2001 voimaan astunut Århusin sopimus on YK-sopimus, jonka tavoitteena on edistää yleisön vaikuttamismahdollisuuksia ympäristöä koskeviin päätöksiin. Se sisältää muun muassa oikeuden saada tietoa sekä valittaa päätöksistä.

Sopimuksen toteuttamista valvova komitea linjasi maaliskuussa, että EU rikkoo sopimusta, koska se estää järjestöjä ja yksilöitä haastamasta EU-instituutioiden ympäristöpäätöksiä oikeuteen siten kuin sopimus edellyttäisi. Se esimerkiksi sallii haasteet vain yksittäisellä soveltamisalalla, ei yleisellä, kuten järjestöt haluaisivat, kertoi EUObserver-uutissivusto.

EU ei haluaisi hyväksyä komitean päätöstä. Se ehdotti syyskuussa Montenegrossa järjestetyssä Århusin sopimuksen osapuolikokouksessa, että päätös ainoastaan ”merkittäisiin tiedoksi”, ei hyväksyttäisi. Näin siitä on tullut ensimmäinen sopimuksen osapuoli, joka on torjunut komitean päätöksen.

Muut sopimuksen osapuolimaat eivät päätöstä hyväksyneet, mikä tarkoittaa, että asia jäi pöydälle. Päätös lykkääntyy seuraavaan kokoukseen, joka järjestetään vasta neljän vuoden kuluttua.

Ympäristöjärjestöt ovat EU:n kannasta näreissään.

”Tällä ehdotuksella EU on menettänyt johtajuutensa oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisten arvojen ylläpitämisessä ympäristöasioissa”, kritisoi eurooppalaisen ympäristöjärjestön ClientEarthin asianajaja Anais Berthier järjestö kannanotossa.

ClientEarth haluaisi haastaa EU:n oikeuteen useissa asioissa, muun muassa kalastuskiintiöistä sekä EU:n kemikaaliviraston taannoisesta päätöksestä olla luokittelematta rikkakasvimyrkky glyfosaattia karsinogeeniseksi aineeksi. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan ole mahdollista.

Myös Euroopan ympäristöjärjestöjen verkosto EEB on kritisoinut EU:n päätöstä.

Århusin sopimuksessa on yhteensä 47 osapuolta.

TÄSMENNYS 26.9. EU on vasta ehdottanut päätöksen tiedoksi merkitsemistä. Varsinaista päätöstä ei ole tehty.

Ympäristöpolitiikka ihmisoikeudetpolitiikkaEUYKympäristö

Lue myös

Lentokone
Lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat korkeat, mutta biopolttoaineet eivät ole ratkaisu, sanovat järjestöt.
(Kuva:
George Alexander Ishida Newman
/
CC BY 2.0
)

YK:n ilmailujärjestö lisäisi biopolttoaineita lentokoneissa – järjestöt huolissaan vaikutuksista

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ehdottaa, että lentokoneet lisäisivät biopolttoaineiden käyttöä ”kestävämmän” lentoliikenteen edistämiseksi. Järjestöjen mukaan se vain pahentaisi ympäristöongelmia.
Muovipusseja puuhun kiinnitettynä
Muovipusseista syntyvä jäte on maailmanlaajuinen ongelma.
(Kuva:
Victor Andronache
/
European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kenian muovipussikielto voimaan – luvassa jopa vankeusrangaistuksia

Muovipussit ovat häviämässä Kenian katukuvasta, sillä pusseja ei saa enää käyttää. Syynä kieltoon huoli ympäristöstä, mutta kaikki eivät sitä kannata.
Maapalloveistos
Uusi globaali ympäristösopimus täydentäisi YK:n aiempia ihmisoikeussopimuksia.
(Kuva:
ExarchIzain
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Puhtaasta ympäristöstä halutaan ihmisoikeus – uusi kansainvälinen sopimus tekeillä

Ranska johtaa kampanjaa, jonka tavoitteena on, että YK:n tärkeimpien ihmisoikeussopimusten rinnalle nousisi uusi, juridisesti sitova sopimus oikeudesta ympäristöön.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.