Uutiset

Kolumbian sisällissodassa pilkahdus rauhasta

Vasemmistolaisen Farc-sissiliikkeen viimeisten poliisi- ja sotilasvankien vapauttaminen herättää toiveita.

Kolumbiassa puoli vuosisataa kestänyt sisällissota sissiliikkeiden ja hallituksen välillä on askeleen lähempänä rauhaa.

Asiantuntijat pitävät vasemmistolaisen Farc-sissiliikkeen viimeisten kymmenen poliisi- ja sotilasvangin vapauttamista huhtikuun alussa toiveita herättävänä. Osa heistä oli ollut panttivankina vuodesta 1998.

Kun tieto panttivankien vapauttamisesta tuli, osa tarkkailijoista piti heti ilmoitusta historiallisena. Toiset taas suhtautuivat varauksellisemmin ja halusivat odottaa, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Bogotalaisen Nuevo Arco Iris -kansalaisjärjestön tutkijan Ariel Ávilan mukaan vapautus on kädenojennus Farcilta. Ávila sanoo sissien viestin hallitukselle olevan selvä: "Pyysitte meitä lopettamaan kidnappaukset, ja sen teimme. Pallo on teillä."

Panttivankien ottaminen lunnaita vastaan on ollut yksi järjestön rahoituskeinoista huumekaupan ohella.

Riippumattoman País Libre-järjestön mukaan Farcilla on edelleen noin 400 vankia, joista osa on poliitikkoja.

Farc uhkaa aloittaa kidnappaukset uudelleen, mikäli Kolumbian hallitus jatkaa asevarusteluaan ja lisää kapinallisia vastaan tehtyjä iskuja.

Kolumbian konflikti aseet & armeijakonflikti Kolumbia

Lue myös

Juan Manuel Santos. (Kuva: Globovisión / CC BY-NC 2.0)

Nobelin rauhanpalkinto Kolumbian presidentille

Juan Manuel Santos neuvotteli lopun maan sisällissodalle. Juuri nyt sopimus on kuitenkin uhattuna.
(Kuva: Riikka Leskinen)

Näkökulma: Mitä nyt, Kolumbia?

Suurin osa rauhansopimuksen kumonneen kansanäänestyksen ei-äänistä tuli hyvinvoivilta kaupunkilaisilta, jotka elävät kaukana sodan todellisuudesta, kirjoittaa Arja Koskinen.
Kolumbialaisen Rosan kotikylän asukkaat pakenivat väkivaltaisuuksia, joissa hän itse menetti vanhempansa. (Kuva: Meeri Koutaniemi)

Rauha häämöttää Kolumbiassa – edessä on vielä monta mutkaa

Kaksi viikkoa sitten aikaan saatu rauhansopimus on valtavan iso askel, mutta riippuu sen toteutuksesta, paraneeko ihmisten elämä todellisuudessa, sanoo rauhantyön asiantuntija Lea Pakkanen.

Pääuutiset

Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.(Kuva: Subodh Patnaik / Natya Chetana)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen ryhmän johtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Kokousväkeä YK:n Kestävän kehityksen seurantakokouksessa New Yorkissa.
Kokoukseen osallistui yli 80 ministeritason valtionjohtajaa sekä lähes 2500 sidosryhmien edustajaa, esimerkiksi yrityksistä, järjestöistä ja tiedemaailmasta.(Kuva: Freya Morales / UNDP / CC BY-NC-ND 2.0)

Kestävän kehityksen kokous: Sitoumuksia, haasteita ja äitiyspakkauksia

YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa jopa 44 maata raportoivat toimistaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Sitoumuksista huolimatta toimet ovat kuitenkin tähän asti olleet riittämättömiä. Kokouksessa esiteltiin myös suomalainen äitiyspakkaus muistutuksena lisääntymis- ja seksuaalipalveluiden tärkeydestä.
Budhhalaisen temppelin huippu Katmandussa
Poliitikothaluavat pitää sotineet osapuolet – armeijan ja maolaiset – rauhallisina, joten heille menneiden rikosten selvittäminen riittäisi jo. (Kuva: Ralph Combs / CC BY-NC-ND 2.0)

Nepalin sisällissodan uhrien aika on pysähtynyt

Monet sisällissodan uhrit haluavat oikeutta ja suurempia korvauksia kokemistaan vääryyksistä. Poliitikot haluaisivat jo unohtaa sodan kauhut.
Kaksi afgaaninaispakolaista burkhissa.
Naiset saattavat kokea vainoa myös sukupuolensa takia. Vaino voi olla kunniaväkivaltaa, pakkoavioliittoja tai ihmiskauppaa. (Kuva: Luke Powell / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

UN Women: Sukupuoleen perustuva vaino tulisi olla turvapaikkaperuste

Moni sukupuolensa vuoksia vainoa kokenut nainen ei saa turvapaikkaa EU-maista lainsäädännön porsaanreikien vuoksi. Tällaista vainoa voi olla esimerkiksi kunniaväkivalta, pakkoavioliitot tai ihmiskauppa.