Uutiset

Kolumbian sisällissodassa pilkahdus rauhasta

Vasemmistolaisen Farc-sissiliikkeen viimeisten poliisi- ja sotilasvankien vapauttaminen herättää toiveita.

Kolumbiassa puoli vuosisataa kestänyt sisällissota sissiliikkeiden ja hallituksen välillä on askeleen lähempänä rauhaa.

Asiantuntijat pitävät vasemmistolaisen Farc-sissiliikkeen viimeisten kymmenen poliisi- ja sotilasvangin vapauttamista huhtikuun alussa toiveita herättävänä. Osa heistä oli ollut panttivankina vuodesta 1998.

Kun tieto panttivankien vapauttamisesta tuli, osa tarkkailijoista piti heti ilmoitusta historiallisena. Toiset taas suhtautuivat varauksellisemmin ja halusivat odottaa, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Bogotalaisen Nuevo Arco Iris -kansalaisjärjestön tutkijan Ariel Ávilan mukaan vapautus on kädenojennus Farcilta. Ávila sanoo sissien viestin hallitukselle olevan selvä: "Pyysitte meitä lopettamaan kidnappaukset, ja sen teimme. Pallo on teillä."

Panttivankien ottaminen lunnaita vastaan on ollut yksi järjestön rahoituskeinoista huumekaupan ohella.

Riippumattoman País Libre-järjestön mukaan Farcilla on edelleen noin 400 vankia, joista osa on poliitikkoja.

Farc uhkaa aloittaa kidnappaukset uudelleen, mikäli Kolumbian hallitus jatkaa asevarusteluaan ja lisää kapinallisia vastaan tehtyjä iskuja.

Kolumbian konflikti aseet & armeijakonflikti Kolumbia

Lue myös

Juan Manuel Santos. (Kuva: Globovisión / CC BY-NC 2.0)

Nobelin rauhanpalkinto Kolumbian presidentille

Juan Manuel Santos neuvotteli lopun maan sisällissodalle. Juuri nyt sopimus on kuitenkin uhattuna.
(Kuva: Riikka Leskinen)

Näkökulma: Mitä nyt, Kolumbia?

Suurin osa rauhansopimuksen kumonneen kansanäänestyksen ei-äänistä tuli hyvinvoivilta kaupunkilaisilta, jotka elävät kaukana sodan todellisuudesta, kirjoittaa Arja Koskinen.
Kolumbialaisen Rosan kotikylän asukkaat pakenivat väkivaltaisuuksia, joissa hän itse menetti vanhempansa. (Kuva: Meeri Koutaniemi)

Rauha häämöttää Kolumbiassa – edessä on vielä monta mutkaa

Kaksi viikkoa sitten aikaan saatu rauhansopimus on valtavan iso askel, mutta riippuu sen toteutuksesta, paraneeko ihmisten elämä todellisuudessa, sanoo rauhantyön asiantuntija Lea Pakkanen.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Moskeijan minareetteja
Uskonnon harjoittaminen vähenee tutkimusten mukaan maahanmuuton yhteydessä, kirjoittaa tutkija Teemu Pauha.(Kuva: Serguel / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Lapsia heittelemässä koripalloja Gazassa
Lapsia Unrwan tapahtumassa Gazassa vuonna 2010.(Kuva: Shareef Sarhan / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Palestiinalaispakolaisia käytetään pelinappulana – Yhdysvaltain rahoitusleikkaus vie peruspalveluita

Yhdysvallat leikkaa palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön rahoituksesta yli puolet. Se on kova isku järjestölle, jonka hartioilla on yli viiden miljoonan pakolaisen koulutus, terveys, sosiaaliturva ja hätäapu koko Lähi-idässä.
Puoliksi syöty leivos
Miljardöörit syövät raportin mukaan "kakusta" yhä suuremman palan.(Kuva: Barb Watson / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Miljardöörien vauraus kasvaa huimaa vauhtia – ”oire epäonnistuneesta talousjärjestelmästä”

Maailman viiden suurimman muotibrändin johtajat tienaavat neljässä päivässä sen, minkä bangladeshilainen vaatetyöläinen koko elämänsä aikana. Oxfam-järjestö vaatii tilanteeseen muutosta.