Uutiset Myanmarin kehitys

Kehno vesihuolto hidastaa kehitystä Myanmarissa

Vettä on, mutta infrastruktuuri toimii huonosti ja sähköstä on pulaa.
Myanmarilaisen Htitan kylän asukkaat hakevat vettä uudelta porakaivolta. Kylä sijaitsee Kaakkois-Aasian ainoalla puolikuivaksi luokitellulla ja alueella maan keskiosissa. (Kuva: Sara Perria / IPS)

(IPS) -- Myanmarin kuivalla vyöhykkeellä sijaitseva pieni Htitan kylä sai toukokuussa ensimmäisen porakaivonsa yksityisenä lahjoituksena. Vesipula vaikeuttaa elämää maassa, jossa kehitys muuten kohisee alueen nopeinta vauhtia.

Nuori perheenäiti Lei Lei Win selviää nyt vedenhakumatkasta muutamassa minuutissa. "Säästän paljon aikaa verrattuna entiseen, jolloin jouduin noutamaan veden paljon pitemmästä matkasta", hän iloitsee.

Hollantilainen matkatoimisto Khiri lahjoittaa osan tuloistaan kaivojen rakentamiseen Myanmarin kuivimmille alueille. Htitan lähes 200 metriä syvän kaivon rahoittamiseen osallistui myös kylästä lähtöisin oleva liikemies.

Vuoden 2014 väestönlaskenta kertoo, että Myanmarin yli 50 miljoonasta asukkaasta joka kolmas on vailla turvallista juomavettä. Saman verran myanmarilaisia elää ilman sähkövaloa. Väestöstä 70 prosenttia asuu maalla, jossa sähkö on vain 15 prosentilla. Vettä on, infraa puuttuu

Aasian kehityspankin mukaan Myanmarin talous kasvoi viime vuonna tuhoisista tulvista ja maanvyöryistä huolimatta 7,2 prosenttia. Tälle vuodelle ennustetaan 8,4 prosentin kasvua.

Vesihuollon heikkouksiin kuuluvat sekä kuivuus että ajoittaiset tulvat. Ne aiheuttavat yhdessä puutteellisen ruokaturvan kanssa sen, että myanmarilaisten eliniänodote on vain 66 vuotta ja kuuluu Kaakkois-Aasian alhaisimpiin.

Kymmenen miljoonan asukkaan keskusylänkö Myanmarissa on Kaakkois-Aasian ainoa puolikuiva alue. Siellä kärjistyvät kaikki maan vesihuollon ongelmat. Ilmastonmuutos tekee sateista entistä huonommin ennakoitavia, ja viranomaisilta puuttuu strategia äärimmäisten sääilmiöiden kanssa toimimiseen.

"Myanmarissa on kosolti vettä, mutta vesihuolto kompastuu infrastruktuurin ja sähkön puutteeseen. Siksi vesipula iskee joka vuosi", maaseudun köyhiä auttavan Livelihoods and Food Security Trust Fund -järjestön rahoitusjohtaja Andrew Kirkwood sanoo.

Suuret alueelliset erot

Noin 90 prosenttia sateesta tulee kesä-lokakuuhun ajoittuvalla sadekaudella. Maantieteelliset erot ovat kuitenkin valtavia: kuivimmilla alueilla sataa 750 milliä vuodessa ja rannikolla jopa 5 000 milliä.

Kuivalla alueella on podettu tänä vuonna tavallista pahempaa vesipulaa, koska viime vuoden sateet jäivät niukoiksi ja varastot vajaiksi. Lisäksi El Niño -ilmiön aiheuttama kuumuus on kiihdyttänyt haihtumista.

Muualla maassa vesihuollon ongelmat ovat perinteisesti aiheutuneet liiasta sateesta ja tulvista.

Vuonna 2008 hirmumyrsky Nargis surmasi Myanmarissa yli 100 000 ihmistä ja miljoona jäi kodittomaksi. Viime vuonna rankkasateet tappoivat kymmeniä ja tärvelivät lähes miljoonan hehtaarin riisiviljelmät.

Kuusi ministeriä

Sekä kuivuuden että tulvan aikaan vesihuollon heikkoudet pahentavat sanitaatio-ongelmia ja levittävät sairauksia. Maatalouden vahingot lisäävät aliravitsemusta, joka on kuivalla alueella muutenkin 18 prosentin luokkaa. Alle viisivuotiaista lapsista joka neljäs on alipainoinen.

Ongelmien ratkaisuksi alan toimijat näkevät Myanmarin vesihallinnon parantamisen. Maata 50 vuotta johtaneen sotilasjuntan peruina vesiasiat on hajautettu kuuden eri ministerin hoitoon. Vaikka maassa on nyt periaatteessa demokratia, sotilaat johtavat yhä kolmea avainministeriötä - puolustus mukaan lukien - ja ovat haluttomia luovuttamaan muille tietoja esimerkiksi maan pinnanmuodostuksesta.

YK:n mukaan Myanmarin vesivaroista on käytössä vain viisi prosenttia. Kiivas kaupungistuminen ja kytkeytyminen maailmantalouteen kuitenkin lisäävät veden kysyntää.

Myanmarin kehitys energiavesi ja viemäröintitalous Burma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID - UK Department for International Development
/
CC BY 2.0
)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.
(Kuva:
Emilia Kangasluoma
/
Suomen Punainen Risti
)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Kolmihenkinen rohingya-perhe Bangladeshissa
Nuori rohingya-perhe, Mohammad Faisal ja hänen vaimonsa Hajera, elää vauvansa kanssa Bangladeshin Teknafin luonnonpuistoon perustetulla pakolaisleirillä.
(Kuva:
Farid Ahmed
/
IPS
)

Miksi rohingyat eivät voi palata Myanmariin

Bangladesh ja Myanmar ovat sopineet paenneiden rohingya-muslimien paluusta takaisin Myanmariin. Tutkija Azeem Ibrahimin mukaan todellisuudessa kyseessä on pelkkä tyhjä poliittinen ele.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.