Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Joka kymmenes Syyriassa paenneista palasi kotiin

Moni palaa suojellakseen omaisuuttaan ja uskoo, että taloudellinen tilanne on kotimaassa parantunut. Kotiinpalaajia on edelleen vähemmän kuin niitä, jotka joutuvat pakenemaan.
Kolme naista ja pieni poika kävelevät Aleppon raunioiden keskellä.
Eniten syyrialaisia on tänä vuonna palannut Aleppon kaupunkiin ja maakuntaan, vaikka sodan tuhot ovat alueella suuria. Kuva elokuulta 2014 kapinallisten hallussa olleelta alueelta Alepposta. (Kuva: Shelly Kittleson / IPS )

(IPS) -- Yli puoli miljoonaa kotimaassaan pakoillutta syyrialaista on palannut tänä vuonna kotiin. Evakossa Syyrian sisällä on kuitenkin yhä yli 6 miljoonaa ihmistä ja ulkomailla 5 miljoonaa lisää.

Jotkut syyrialaiset ovat palanneet tänä vuonna myös naapurimaista, Turkista, Libanonista, Jordaniasta ja Irakista. 84 prosenttia takaisin kotiin hakeutuneista tuli kuitenkin Syyrian sisältä, raportoi YK:n siirtolaisjärjestö IOM. Heinäkuun lopussa kirjattu palanneiden luku oli 602 759.

Noin neljännes palanneista kertoi syyksi halun suojella omaisuuttaan ja lähes saman verran uskoi kotiseutunsa taloudellisen tilanteen kohentuneen.

Muita syitä olivat taloustilanteen heikkeneminen siellä, minne oli paettu, tai sosiaaliset, kulttuuriset ja poliittiset sopeutumisvaikeudet. Noin kymmenesosa palasi kotiseudun turvallisuustilanteen kohentumisen vuoksi.

Ei aina pysyvää

IOM:n mukaan vilkkain paluumuutto kohdistui Syyriassa Aleppon maakuntaan, jonne suuntasi noin 67 prosenttia. Valtaosa heistä palasi Aleppon kaupunkiin, josta Syyrian hallitus onnistui häätämään kapinalliset viime vuoden lopulla. Raportin mukaan 97 prosenttia kaupunkiin palanneista asettui omaan kotiinsa.

Palanneista noin 80 prosenttia on saanut ruoka-apua ja taloustarvikkeita, mutta puhdas vesi ja terveyspalvelut ovat vain 40 prosentin ulottuvilla, IOM kertoo.

Järjestön mukaan palaavien määrät ovat selvästi kasvussa, sillä luku lähenee jo koko viime vuoden summaa. Kumpanakin vuonna yli 20 000 palaajaa on kuitenkin joutunut lähtemään uudelleen evakkoon.

IOM muistuttaa, että pakolaisten kotiinpaluu on ollut enimmäkseen oma-aloitteista ja spontaania, mutta ei aina vapaaehtoista, turvallista tai pysyvää. Tilastot on koottu järjestöiltä, jotka tekevät IOM:n kanssa yhteistyötä kentällä.

Lähtijöitä on enemmän

Syyriassa kotiinpalaajia on edelleen vähemmän kuin niitä, jotka joutuvat pakenemaan. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa kotoaan lähti 808 661 syyrialaista, moni toista tai kolmatta kertaa.

Syyrian asukasluku on reilut 21 miljoonaa. Heistä 6,3 miljoonaa pakoilee kotimaassa ja valtaosa alueilla, joille on vaikea toimittaa apua piirityksen tai huonojen yhteyksien vuoksi, YK:n pakolaisvirasto UNHCR sanoo. Humanitaarisen avun tarpeessa on 13,5 miljoonaa.

Sisällissodan alettua vuonna 2011 Syyriasta on paennut 5,2 miljoonaa henkeä ulkomaille, pääasiassa naapurimaihin.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsota ja rauhakonfliktiYK Syyria Suomen IPS

Lue myös

Kreikkaan saapuneita siirtolaisia vuonna 2015
Pakolaistilannetta ei ratkaista rajoja sulkemalla, vaan yhteistyöllä ja vastuunjaolla, kirjoittaa Ida Schauman.
(Kuva:
Christopher Jahn
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

New Yorkin julkilausuman tarkoituksena oli löytää inhimillinen ratkaisu pakolaistilanteeseen. Nyt, vuotta myöhemmin, julkilausuman tavoitteet eivät näy käytännössä, kirjoittaa Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.
Mielenosoitus siepattujen nigerialaisten koulutyttöjen puolesta
Chibokin koulutyttöjen puolesta vedottiin vuonna 2014 ympäri maailman. Kuva New York Citystä.
(Kuva:
Michael Fleshman
/
CC BY-NC 2.0
)

YK:n pakolaispalkinto Nigerian koulutyttöjen auttajalle

UNHCR palkitsee 150 000 dollarin arvoisella palkinnolla Zannah Mustaphan, joka on perustanut koulun Nigerian orvoille ja auttanut vapauttamaan Boko Haram -ääriliikkeen vankina olleita tyttöjä.
Maanviljelijöitä pellolla Guatemalassa
Maatalouden heikko tuottavuus kiihdyttää siirtolaisuutta Keski-Amerikassa. Kuvassa viljelijöitä istuttamassa Guatemalassa.
(Kuva:
Maria Fleischmann
/
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kuivuus ajaa paperittomaksi siirtolaiseksi Keski-Amerikassa

Tuoreen selvityksen mukaan köyhyyden ja työttömyyden lisäksi myös äärimmäiset sääilmiöt Keski-Amerikasta Yhdysvaltoihin suuntautuvaa muuttoliikettä.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.