Uutiset Ihmiskauppa

Intia käy ihmiskaupan kimppuun – luvassa kovempia rangaistuksia kauppiaille ja parempia palveluita uhreille

Intiassa on enemmän ihmiskaupan uhreja kuin missään muussa maassa. Nyt maassa käsitellään lakiehdotusta, joka voi langettaa ihmiskaupasta jopa elinkautisia tuomioita.
ILO:n Intian johtaja piirtää lapsityötä käsittelevään julisteeseen
Etenkin lapset joutuvat Intiassa herkästi ihmiskauppiaiden kynsiin. Maailman työjärjestön Intian johtaja Panudda Boonpala tapasi viime syksynä lapsityöstä pelastettuja lapsia. (Kuva: ILO in Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Ihmiskauppiasta odottaa pian vähintään seitsemän vuoden vankeustuomio Intiassa riippumatta siitä, myytiinkö uhri kerjäläiseksi, avioliittoon, prostituoiduksi vai muuhun työhön. Hallituksen hyväksymän lakiesityksen uskotaan menevän läpi parlamentissa.

Ihmiskaupan rankaisemisen ohella laki lupaa uhreille henkistä ja fyysistä terveydenhuoltoa sekä koulutusta. Tarkoitukseen perustetaan erityinen rahasto ja vastuu ihmiskaupan torjunnasta annetaan terrorismin torjunnasta vastaavalle virastolle.

”Laki on voitto niille 1,2 miljoonalle ihmisille, jotka osallistuivat sitä vaatineeseen marssiin”, viime vuoden mielenilmauksen järjestänyt lasten oikeuksien puolustaja Kailash Satyarthi sanoo. Hän jakoi vuoden 2014 Nobelin rauhanpalkinnon pakistanilaisen Malala Yousafzain kanssa.

The Walk Free Foundationin pitämän Maailman orjuusindeksin mukaan Intiassa oli vuonna 2016 ihmiskaupan uhreja yli 18 miljoonaa eli eniten maailmassa. Lähes 46 miljoonaa ihmistä on maailmassa jonkinasteisessa orjuudessa, ja määrä kasvoi parissa vuodessa 10 miljoonalla.

Kovat rangaistukset

Intian lakiehdotus säätää lievimmistä ihmiskaupan muodoista 7–10 vuotta vankeutta. Kauppiaan tuomio voi olla elinkautinen, jos uhri joutuu pakkotyöhön, avioliittoon tai kerjäämään tai altistuu kemiallisille aineille tai hormoneille, joilla esimerkiksi nopeutetaan sukukypsäksi tuloa. Ihmiskaupan yllyttämisestä tai avustamisesta joutuu kolmeksi vuodeksi tyrmään.

Lakia valvomaan perustetaan alueellisia yksiköitä ja oikeusistuimia. Uhrin edellytetään saavan oikeutta vuoden sisällä tapauksen julkitulosta.

Intiassa kirjattiin 8 100 ihmiskauppatapausta vuonna 2016 ja viime vuonna pelastettiin 23 000 uhria. Asiantuntijoiden mukaan valtaosa tapauksista on kuitenkin jäänyt pimentoon.

Bangladeshiin ja Nepaliin rajautuva Intian Länsi-Bengalin osavaltio tunnetaan ihmiskaupan keskuksena. Yli kolmannes vuoden 2016 julki tulleista tapauksista sijoittui sinne. Uhreja kaupattiin kotiapulaisiksi, pakkoavioon, kerjäämään, huumekauppaan sekä luovuttamaan elimiään, rikostilasto kertoo.

Vaikuttaa työelämään

Asiantuntijoiden mukaan Intian ihmiskauppaa on viime aikoina kiihdyttänyt erityisesti palveluelinkeinojen kasvu. Alalle haalitaan työvoimaa arveluttavin keinoin ja seurauksin.

”Uuden lain toteutuksesta olisi kauaskantoista hyötyä, kuten pimeän työnvälityksen suitsiminen ja siirtyminen säälliseen palkkaukseen”, korkeimman oikeuden asianajaja Aarti Kukreja arvioi. Lain toivotaan näyttävän esimerkkiä muille ihmiskaupasta kärsiville valtioille.

Delhiläinen aktivisti Vrinda Thakur uskoo, että uusi laki paikkaa vanhan lainsäädännön porsaanreikiä.

”Vanhat lait kohtelivat rikollisina sekä ihmiskauppiaita että heidän uhrejaan, jotka eivät siksi uskaltaneet kääntyä viranomaisten puoleen”, hän sanoo.

Intia on jo perustanut nettisivuston jäljittämään kadonneita lapsia, ja kahdenväliset ihmiskaupan vastaiset sopimukset on allekirjoitettu Bangladeshin ja Bahrainin kanssa. Järjestysvallan edustajia on alettu kouluttaa yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa.

IhmiskauppaIntian kehitys ihmisoikeudetihmiskauppapolitiikkahallintolakioikeus ja rikos Intia Suomen IPS

Lue myös

Ihmisiä rakennuksen edustalla, grafiikka

Selvitys: Ihmiskaupan uhrit jäävät Suomessa herkästi ilman apua

Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen mukaan viranomaisapu ei tavoita läheskään kaikkia ihmiskaupan uhreja. Samaa mieltä ovat uhrien parissa toimivat järjestöt.
Itohan Okundaye

16-vuotiaana ihmiskaupan uhriksi joutunut Itohan Okundaye kampanjoi naisten riistoa vastaan ja odottaa neljättä vuotta turvapaikkaa Suomessa

Nigerialainen Itohan Okundaye haaveili paremmasta elämästä Euroopassa mutta joutui seksityöhön. ”En toivoisi sitä pahimmalle vihollisellenikaan”, hän sanoo. Tulevaisuus on yhä avoin, sillä Suomi ei ole myöntänyt hänelle turvapaikkaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Palestiinan lippu

Kymmeniä palestiinalaisia tapettu viime viikkojen mielenosoituksissa – joukossa myös alaikäisiä

Israelin tulituksessa on kuollut ainakin 37 mielenosoittajaa maaliskuun lopun jälkeen.
Kaksi lasta auton taakaluukussa

Paluu kotiseudulle arveluttaa monia Irakin pakolaisia

Isisin kukistumisesta huolimatta moni irakilainen pakolainen on yhä leirillä. Maahan jääneet räjähteet, tuhoutuneet kodit ja kostouhka ovat syynä siihen, ettei moni halua palata.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Vaatevalmistajat kertovat aiempaa avoimemmin tehtaiden olosuhteista – moni tunnettu brändi piilottelee tuotantoketjuaan

Vaatevallankumousviikon kunniaksi julkistettu indeksi panee järjestykseen 150 vaatevalmistajaa sen mukaan, miten avoimesti ne kertovat tuotantoketjustaan. Moni on parantanut tapojaan, mutta osa sai nolla pistettä.