Ilmastonmuutos on jo ajanut satoja tuhansia pakosalle Perussa – Kaikki eivät voi tai halua lähteä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ilmastonmuutos on jo ajanut satoja tuhansia pakosalle Perussa – Kaikki eivät voi tai halua lähteä

Latinalaisessa Amerikassa voi vuoteen 2050 mennessä olla jo yli kymmenen miljoonaa ilmastosiirtolaista. Perussa ihmiset pakenevat sekä kuivuutta että tulvia. Osa alistuu elämään vaikeissa olosuhteissa. ”En aio mennä tyhjälle tontille aloittamaan alusta taas, siksi jään tänne. Jätän kaiken Jumalan käsiin”, sanoo Paulina Vílchez, 72.

Nainen kaupan ovensuussa.

Paulina Vílchez kotinsa alakertaan perustamassaan puodissa, bodegassa. Vaikka joen tulviminen ja mutavyöryt ovat jokavuotinen pelon aihe, hän ei aio muuttaa, sillä se tarkoittaisi kaiken aloittamista alusta. Kuva: Mariela Jara / IPS.

(IPS) -- Perussa lähes 700 000 ihmistä on joutunut maansisäisiksi siirtolaisiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Massamuutto on suuri ongelma maalle, joka on niin luonnoltaan kuin maantieteeltään hyvin monimuotoinen ja erittäin haavoittuvainen ilmastokriisille.

”Me tunnistamme ilmastonmuutoksesta johtuvan muuttoliikkeen erittäin kouriintuntuvaksi asiaksi, jolle on syytä tehdä jotain”, YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n humanitaarisen hätäavun yksikön johtaja, maantieteilijä Pablo Peña sanoo.

Maansisäisiä muuttoliikkeitä seuraavan kansainvälisen Internal Displacement Monitoring Center -järjestön mukaan vuosina 2008–2022 arviolta 659 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Perussa, useimmat ilmastohäiriöihin liittyvien tulvien vuoksi.

Vuonna 2022 julkaistussa YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön FAOn raportissa Peru luokiteltiin Etelä-Amerikan heikoimman ruokaturvatason maaksi.

IOM on yhdessä Perun valtion kanssa laatinut toimintasuunnitelman ilmastosyistä johtuvan pakkomuuton varalta. Sen pohjalta alkaa syksyllä pilottiprojekti, jossa systematisoidaan eri lähteistä saadut tiedot muuttoliikkeistä ja yhdistetään niihin ympäristö- ja ilmastotekijät. Siten voidaan tunnistaa siirtolaisista ne, jotka ovat liikkeellä nimenomaan ilmastosyistä.

”Muuttoliikkeet ovat monitahoisia. Ihminen voi kertoa, että hän jätti kotinsa Andien ylängöillä, koska katovuoden vuoksi ei ollut mitään syötävää, ja tämä tulkitaan taloudelliseksi siirtolaisuudeksi. Varsinainen syy liittyy kuitenkin ilmastoon”, Peña selittää.

Köyhyys tekee ilmastonmuutoksesta raskaamman

Perun keskuspankki alensi syyskuussa ennustettaan tämän vuoden taloudellisesta kasvusta 0,9 prosenttiin. Osittain syynä olivat ilmastonmuutoksen moninaiset vaikutukset maatalouteen ja kalastukseen.

Talouskasvun hiipuminen vaikeuttaa köyhyyden vähentämistä maassa, jossa köyhyysaste on 30 prosentin tienoilla ja jossa seitsemän kymmenestä työntekijästä on epävirallisella sektorilla. Se myös kiihdyttää ruokaa ja elantoa etsivän väestön muuttoliikkeitä.

”Maailmanpankki arvioi, että vuoteen 2050 mennessä Latinalaisessa Amerikassa on yli kymmenen miljoonaa ilmastosiirtolaista”, Peña sanoo.

Maailmanpankin kesäkuisessa julkaisussa (pdf) Perun toimista vesiturvan saavuttamiseksi huomautetaan, että vailla taloushuolia elävät ihmiset sietävät kymmenen kertaa paremmin tulvien ja kuivien kausien kaltaiset ilmastonmuutoksen vaikutukset kuin köyhyydessä elävät.

Joenpenkka ja rakennuksia.

Rimacjoen rannoilla moni perhe elää korkean riskin alueella. Vaara kasvaa joulukuussa alkavan sadekauden aikana. Kuva: Mariela Jara / IPS.

”En aio aloittaa alusta taas”

Noin 40 kilometrin päässä Perun pääkaupungista Limasta sijaitsevan Lurigancho-Chosican kunnan asukkaat odottavat jo hermostuneina sadekauden alkua joulukuussa. Kunnassa on 21 rotkoa, joissa on katastrofaalisten mutavyöryjen vaara. Viimeksi sellaisia koettiin viime maaliskuussa.

Asukkaat ovat tietoisia riskeistä, mutta muuttaminen turvallisempaan paikkaan arveluttaa.

”Kun tulin tänne lapsena, kaikkialla oli puuvilla- ja sokeriruokopeltoja. Olen asunut täällä yli 60 vuotta ja nähnyt tapahtuneen edistyksen. Emme enää elä hökkeleissä”, Paulina Vílchez, 72, kertoo. Hän asuu viehättävästi maalatussa kaksikerroksisessa tiilitalossa.

Talonsa ensimmäiseen kerrokseen Vílchez on perustanut pienen kaupan, bodegan, jossa hän myy ruokaa ja muuta pikkutavaraa. Hän ei ole avioitunut tai saanut lapsia, mutta hän on auttanut kasvattamaan kaksi sisarentytärtä. Vílchez asuu yhä tyttöjen kanssa talossa, joka on sekä hänen vanhempiensa että hänen itsensä vuosikymmenien kovan työn tulos.

”Mielelläni muuttaisin paikkaan, jossa ei joka vuosi tarvitsisi pelätä. Mutta sen pitäisi olla samantasoinen talo kuin tämä, jonka olen suurin vaivoin onnistunut rakentamaan. En aio mennä tyhjälle tontille aloittamaan alusta taas, siksi jään tänne. Jätän kaiken Jumalan käsiin”, Vílchez sanoo.

Nainen seisoo kivien keskellä.

Maribel Zavaleta asuu toistuvista tulvista ja maanvyöryistä kärsivällä alueella. Vuoden 2017 katastrofaalisen maanvyöryn tuomat kivet ovat yhä paikoillaan hänen kotinsa lähistöllä. Kuva: Mariela Jara / IPS.

Maribel Zavaleta, 50, elää kahden tyttärensä, poikansa ja kolmen lapsenlapsensa kanssa hyvin lähellä Rimacjokea ja rautatiekiskoja, joita pitkin kulkevat junat saavat hänen pienen puutalonsa tärisemään.

”Tulin tänne 1989 äitini kanssa. Hän oli selvinnyt hengissä vuoden 1987 maanvyörystä. Elimme teltoissa, kunnes meidät siirrettiin tänne. Täällä ei kuitenkaan ole turvallista. Vuonna 2017 joki tulvi yli äyräidensä ja talo joutui veden valtaan”, Zavaleta kertoo.

Zavaleta perusti perheen 21-vuotiaana, mutta on nyt eronnut miehestään. Hänen vanhin poikansa elää tyttöystävänsä kanssa samassa kiinteistössä, ja hänen vanhempi tyttärensä on antanut hänelle kolme tyttärentytärtä. Nuorempi tytär on kolmentoista ja käy kunnan koulua.

”Työskentelen siivoojana ja ansaitsen juuri tarpeeksi perustarpeisiimme. Jos minut siirrettäisiin jälleen uuteen paikkaan, siellä täytyisi olla oma maapalsta ja talonrakennusmateriaalit. Minulla ei ole varaa kunnostaa nykyistä taloani eikä lähteä täältä. Toivoisin, että viranomaiset edes yrittäisivät estää joen tulvimisen niin kauan kuin olemme täällä”, Zavaleta sanoo.

Lähistöllä vuoden 2017 maanvyöryn tuomat kivet seisovat yhä niillä sijoillaan, joihin ne katastrofin aikana asettuivat.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia