EU:ssa päästiin sopuun yritysten veronkierron kitkemisestä, mutta järjestöjen mukaan ehdotus jää vajaaksi – Raportointivelvoite ei koskisi suurta osaa veroparatiiseista | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

EU:ssa päästiin sopuun yritysten veronkierron kitkemisestä, mutta järjestöjen mukaan ehdotus jää vajaaksi – Raportointivelvoite ei koskisi suurta osaa veroparatiiseista

EU:ssa toimivien suuryritysten pitää jatkossa raportoida maakohtaisesti tuloistaan ja maksamistaan veroista. Järjestöt ovat uuteen ehdotukseen pettyneitä, sillä raportointivelvoite koskisi vain pientä osaa maista.

Seteileitä roikkumassa narulla pyykkipojilla.

Järjestöt ovat pettyneitä EU:n uuteen direktiiviehdotukseen, joka jättäisi maakohtaisesta veroraportoinnista pois liian monet veroparatiisit. Kuva: stevepb / Pixabay.

EU:n toimielimet pääsivät tiistaina sopuun uudesta direktiiviehdotuksesta, joka velvoittaisi suuryritykset raportoimaan julkisesti ja maakohtaisesti voitoistaan sekä maksamistaan veroista.

Kyse on niin sanotusta maakohtaisen raportoinnin direktiivistä, jonka tarkoituksena on suitsia yritysten veronkiertoa. EU:n arvioidaan menettävän yritysten veronkierron takia yli 50 miljardia euroa vuosittain.

Direktiiviä on odotettu pitkään, sillä komissio ehdotti sitä jo vuonna 2016. Kansalaisjärjestöt sekä EU:ssa että Suomessa ovat kuitenkin pettyneitä ehdotukseen. Niiden mukaan kyse ei ole varsinaisesta maakohtaisesta raportoinnista, sillä iso osa maailman veroparatiiseista jää sääntelyn ulkopuolelle.

”Tämä on surullinen päivä EU:n taistelussa yritysten verovälttelyä vastaan. Ainoa asia, joka pahempi kuin se, että on kestänyt yli viisi vuotta sopia maakohtaisesta raportoinnista, on käyttää siihen viisi vuotta ja sitten epäonnistua”, sanoo eurooppalaisen järjestöverkoston Eurodadin verokoordinaattori Tove Maria Ryding tiedotteessa.

Direktiiviehdotuksen mukaan yritysten, joiden tulot ovat vuosittain vähintään 750 miljoonaa euroa, pitää raportoida tulonsa ja maksamansa verot julkisesti ja maakohtaisesti. Sääntely koskee yrityksiä riippumatta siitä, onko niiden päätoimipaikka EU:ssa vai ei.

Julkistettavat tiedot koskevat kuitenkin vain yritysten toimintoja EU-maissa sekä niissä unionin ulkopuolisissa maissa, jotka ovat niin sanotulla mustalla tai harmaalla listalla. Näillä listoilla on maita ja alueita, joiden katsotaan kannustavan verotuksen väärinkäytöksiin.

Listalla ovat esimerkiksi Fidži, Panama ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret. Järjestöt kritisoivat kuitenkin sitä, että listalta puuttuvat muun muassa Bermuda, Sveitsi, Singapore, Britannian Neitsytsaaret sekä Cayman-saaret.

”Suppean maantieteellisen rajauksen vuoksi yritykset voivat jatkossakin siirtää voittojaan matalamman verotuksen maihin ilman kohdemaan verotietoja koskevaa raportointivelvoitetta”, toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen Fingon ja Finnwatchin tiedotteessa.

Oxfam-järjestön mukaan linjaus tarkoittaa, että yli kolme neljäsosaa maailman maista pysyy yhä verosalaisuuksien piirissä. Lisäksi yrityksille jää myös mahdollisuus lykätä tietojen julkistamista viideksi vuodeksi, mikäli ne pitävät tietoa kaupallisesti herkkänä, se muistuttaa.

”EU:n lainsäätäjät antoivat veroparatiiseille ja veroja kiertäville yrityksille vapaalipun aikana, jolloin verotuloja tarvitaan kipeästi talouden kohentamiseen. Useimmat maailman todelliset veroparatiisit eivät ole EU:n mustalla listalla, eikä niistä raportoida erikseen. Jokaisen on maksettava osuutensa veroista, eikä vähiten monikansallisten yritysten, joista osa on tehnyt valtavia voittoja pandemian aikana”, sanoo Oxfam EU:n veroasiantuntija Chiara Putaturo tiedotteessa.

Neuvottelutulos vaatii vielä eri EU:n toimielinten virallista hyväksyntää. Eurodad toivoo, että äänestyksissä ehdotus palautuisi vielä takaisin neuvottelijoille.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia