Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

EU velvoittaa yritykset valvomaan konfliktimineraalien tuontia

Tinan, kullan, volframin ja tantaalin tuojien pitää varmistaa, ettei  niiden kauppa rahoita konflikteja tai ihmisoikeusrikkomuksia. Kriitikoiden mielestä sääntely olisi pitänyt ulottaa myös lopputuotteisiin.
(Kuva: Sasha Lezhnev / Enough Project / CC BY-NC-ND 2.0)

EU velvoittaa niin sanottuja konfliktimineraaleja maahantuovat yritykset varmistamaan, ettei niiden kauppa rahoita konflikteja tai ihmisoikeusrikkomuksia. Uusi, sitova sääntely tulee voimaan vuonna 2021.

Sääntely koskee tinan, tantaali, volframin ja kullan tuojia. Niiden on jatkossa varmistettava tuotantoketjunsa vastuullisuus. Säännöt eivät koske pienimpiä tuojia, kuten hammaslääkäreitä tai korukauppiaita, eivätkä myöskään raaka-aineiden lopputuotteiden valmistajia.

Sopimus on kompromissi, sillä alun perin EU-komissio ja -parlamentti olivat erimielisiä sääntelystä. Komissio ehdotti alun perin vapaaehtoista sääntelyä, parlamentti taas halusi, että sääntely olisi pakollista ja ulottuisi myös lopputuotteisiin.

Kansalaisärjestöt ovat ilmaisseet päätöksen takia sekä pettymystä että tyytyväisyyttä.

"On valitettavaa, että kunnianhimoinen tavoite vesittyi viime metreillä ja jätti merkittäviä määriä mineraaleja sääntelyn ulkopuolelle. Toisaalta askel on tärkeä, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yrityksiltä edellytetään huolellisuusvelvoitteen noudattamista", sanoo toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila Eettisen kaupan puolesta ry:stä järjestön tiedotteessa.

Komission mukaan sopimus varmistaa, että 95 prosenttia kaikesta neljästä mineraalista tuotetaan kestävästi. EurActiv-uutissivuston haastatteleman Amnesty Internationalin edustajan Nele Meyerin mukaan porsaanreiät voivat kuitenkin johtaa siihen, että EU:n alueelle tulee miljoonien arvosta mineraaleja ilman tutkintaa.

Neljän konfliktimineraalin kaupan arvoksi on arvioitu vuosittain yli 123 miljardia euroa, josta EU:n osuus oli noin 16 prosenttia vuonna 2013. Niitä hyödyntävät esimerkiksi auto- ja kännykkäteollisuus. Mineraalikaupan tiedetään rahoittaneen konflikteja ja ihmisoikeusloukkauksia esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Kolumbiassa.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudetpolitiikkaEUkonfliktikauppayhtiöt Eettisen kaupan puolesta ry.

Lue myös

Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan sen pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Puuvillaa
Puuvillan tuotantoon liittyy monia ympäristöongelmia ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
(Kuva:
Asim Hafeez
/
WWF UK
)

Yhä useampi vaatefirma hankkii kestävästi tuotettua puuvillaa

Puuvillan tuotantoon liittyy perinteisesti muun muassa vedentuhlausta ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kansalaisjärjestöjen selvityksen mukaan puuvillaa käyttävät suuryritykset ovat lisänneet vastuullisesti tuotetun puuvillan käyttöä mutta liian vähän.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.