Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

EU velvoittaa yritykset valvomaan konfliktimineraalien tuontia

Tinan, kullan, volframin ja tantaalin tuojien pitää varmistaa, ettei  niiden kauppa rahoita konflikteja tai ihmisoikeusrikkomuksia. Kriitikoiden mielestä sääntely olisi pitänyt ulottaa myös lopputuotteisiin.
(Kuva: Sasha Lezhnev / Enough Project / CC BY-NC-ND 2.0)

EU velvoittaa niin sanottuja konfliktimineraaleja maahantuovat yritykset varmistamaan, ettei niiden kauppa rahoita konflikteja tai ihmisoikeusrikkomuksia. Uusi, sitova sääntely tulee voimaan vuonna 2021.

Sääntely koskee tinan, tantaali, volframin ja kullan tuojia. Niiden on jatkossa varmistettava tuotantoketjunsa vastuullisuus. Säännöt eivät koske pienimpiä tuojia, kuten hammaslääkäreitä tai korukauppiaita, eivätkä myöskään raaka-aineiden lopputuotteiden valmistajia.

Sopimus on kompromissi, sillä alun perin EU-komissio ja -parlamentti olivat erimielisiä sääntelystä. Komissio ehdotti alun perin vapaaehtoista sääntelyä, parlamentti taas halusi, että sääntely olisi pakollista ja ulottuisi myös lopputuotteisiin.

Kansalaisärjestöt ovat ilmaisseet päätöksen takia sekä pettymystä että tyytyväisyyttä.

"On valitettavaa, että kunnianhimoinen tavoite vesittyi viime metreillä ja jätti merkittäviä määriä mineraaleja sääntelyn ulkopuolelle. Toisaalta askel on tärkeä, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yrityksiltä edellytetään huolellisuusvelvoitteen noudattamista", sanoo toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila Eettisen kaupan puolesta ry:stä järjestön tiedotteessa.

Komission mukaan sopimus varmistaa, että 95 prosenttia kaikesta neljästä mineraalista tuotetaan kestävästi. EurActiv-uutissivuston haastatteleman Amnesty Internationalin edustajan Nele Meyerin mukaan porsaanreiät voivat kuitenkin johtaa siihen, että EU:n alueelle tulee miljoonien arvosta mineraaleja ilman tutkintaa.

Neljän konfliktimineraalin kaupan arvoksi on arvioitu vuosittain yli 123 miljardia euroa, josta EU:n osuus oli noin 16 prosenttia vuonna 2013. Niitä hyödyntävät esimerkiksi auto- ja kännykkäteollisuus. Mineraalikaupan tiedetään rahoittaneen konflikteja ja ihmisoikeusloukkauksia esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Kolumbiassa.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudetpolitiikkaEUkonfliktikauppayhtiöt Eettisen kaupan puolesta ry.

Lue myös

Vauvan käsi rinnalla
Vanha kohu Nestlén äidinmaidonkorvikkeiden kauppaamisesta nostaa taas päätään uuden tutkimuksen vuoksi.
(Kuva:
pablon
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Nestlélle taas kritiikkiä äidinmaidonkorvikkeista

Kansalaisjärjestöt kritisoivat jälleen Nestlé-yhtiötä äidinmaidonkorvikkeen markkinoimisesta kyseenalaisin perustein. Tuoreen selvityksen mukaan Nestlé käyttää ravitsemustiedettä lähinnä markkinointivälineenä.
Farkut pyykkinarulla
Farkkujen alkuperä on helppo unohtaa, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
(Kuva:
pepperberryfarm
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkimus: Epäeettisiä tuotteita ostetaan, koska kuluttajilla on lyhyt muisti

Kuluttajat unohtavat ikään kuin tahallaan, että heidän ostamansa tuote on tehty lapsityövoimalla tai tuhoaa sademetsää, käy ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta.
Nahkasandaaleita Intiassa
Nahan parkitsemisprosessi saastuttaa ympäristöä Intiassa.
(Kuva:
bookchen
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Selvitys: Intian nahkatehtaat saastuttavat ympäristöä ja sairastuttavat työntekijöitä

Intian nahkatehtailla käytetään myrkyllisiä kemikaaleja eikä työntekijöille makseta riittävää palkkaa. Nahkaa ja nahasta tehtyjä tuotteita päätyy myös Euroopan markkinoille.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina.(Kuva: Jenni Gästgivar / Solidaarisuus)

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.