Uutiset

Etiopia häätää asukkaitaan

Hallituksen "kyläistämisohjelman" piti tarjota parempaa elämää, mutta käytännössä ihmiset häädetään entistä pahempiin oloihin.
Kylä Gambellan alueella Etiopiassa. (Kuva: Julio Garcia / cc 2.0)

Etiopia aikoo siirtää yli 1,5 miljoonaa ihmistä perinteisiltä asuinpaikoiltaan muualle. Ohjelmaa markkinoidaan vapaaehtoisena, mutta asukkaiden mielipiteitä ei kysytä eikä heille makseta korvauksia.

Etiopian hallituksen "kyläistämisohjelman" tavoitteena on siirtää Gambellan, Afarin, Somalin ja Benishangul-Gumuzin alueen asukkaita uusiin kyliin vuoteen 2013 mennessä. Gambellassa vuonna 2010 aloitettuja siirtoja tutkineen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan kyse on käytännössä pakkosiirroista.

Järjestön tutkimusten mukaan yhteensä alueella on siirretty kymmeniä tuhansia alkuperäiskansojen jäseniä kyliin, joissa ei ole ruokaa, viljelysmaata, terveydenhuoltoa tai koulutusmahdollisuuksia. Valtion turvallisuusjoukot ovat uhkailleet, hyökkäilleet ja pidättäneet mielivaltaisesti siirtoja vastustavia kyläläisiä.

Hallitus vakuuttaa, että kyläistämisohjelma tarjoaa ihmisille "sosiaalis-taloudellista infrastruktuuria" että ja ihmisiä autetaan elinkeinojen löytämisessä. HRW:n mukaan ensimmäinen pakkosiirto kuitenkin tapahtui sadonkorjuun alussa, ja ihmiset joutuivat kärsimään nälkää joutuessaan kuiville alueille ilman tukea.

Etiopian hallitus on kiistänyt, että ihmisiä siirrettäisiin maatalousinvestointien tieltä, mutta häädöt tapahtuvat usein nimenomaan alueilla, joita Etiopia vuokraa ja myy yrityksille sekä ulkomaisille sijoittajille. HRW:n mukaan yhteensä jo 3,6 miljoonaa hehtaaria Etiopian maata on myyty tai vuokrattu pois.

Esimerkiksi kehitysmaiden maainvestointeja tutkivan Oakland Instituten mukaan Gambellan alueella yksi suurimmista investoijista, intialainen Karuturi, on julkisesti kertonut, että Gambellan aluehallinto tarjoutui siirtämään erään kylän pois tieltä.

Suomi huomasi ongelman

Ulkomaiset avunantajat ovat puuttuneet kyläistämisohjelman ongelmiin. Kepa.fin mukaan kyläistämisohjelmasta kuuli alun perin Suomen suurlähetystön diplomaatti, joka tiedotti ohjelmasta muille avunantajille. Nyt Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Unicef tutkivat asiaa.

Ulkomaiset lahjoittajat kiistävät tukevansa häätötoimia, mutta HRW muistuttaa, että epäsuorasti lahjoittajatkin saattavat tukea siirtoja. Lahjoittajat tukevat peruspalveluohjelma PBS:ää, josta maksetaan myös paikallisten, mahdollisesti häätöjä toteuttavien, virkamiesten palkkoja.

ihmisoikeudetalkuperäiskansatmaanomistus Etiopia

Pääuutiset

Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida.(Kuva: Narendra Shrestha / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Tunisialainen nainen pitää Tunisian lippua kädessä.
Monet naisaktivistit ovat kampanjoineet jo pitkään lain puolesta.(Kuva: Artem Nezvigin / CC BY-NC-ND 2.0)

Tunisia kielsi naisiin kohdistuvan väkivallan

Tunisia hyväksyi lain, joka kieltää kaiken naisiin kohdistuvan väkivallan. Laki on merkittävä virstanpylväs, sillä lähes 50 prosenttia naisista on kokenut kotona väkivaltaa.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua yöperhosen toukkaa vastaan. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot.
Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.
James Ingala (vas.), Kasimiro Omyorok ja Paska Torit.(Kuva: Kristiina Markkanen)

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.