Uutiset

Etiopia häätää asukkaitaan

Hallituksen "kyläistämisohjelman" piti tarjota parempaa elämää, mutta käytännössä ihmiset häädetään entistä pahempiin oloihin.
Kylä Gambellan alueella Etiopiassa. (Kuva: Julio Garcia / cc 2.0)

Etiopia aikoo siirtää yli 1,5 miljoonaa ihmistä perinteisiltä asuinpaikoiltaan muualle. Ohjelmaa markkinoidaan vapaaehtoisena, mutta asukkaiden mielipiteitä ei kysytä eikä heille makseta korvauksia.

Etiopian hallituksen "kyläistämisohjelman" tavoitteena on siirtää Gambellan, Afarin, Somalin ja Benishangul-Gumuzin alueen asukkaita uusiin kyliin vuoteen 2013 mennessä. Gambellassa vuonna 2010 aloitettuja siirtoja tutkineen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan kyse on käytännössä pakkosiirroista.

Järjestön tutkimusten mukaan yhteensä alueella on siirretty kymmeniä tuhansia alkuperäiskansojen jäseniä kyliin, joissa ei ole ruokaa, viljelysmaata, terveydenhuoltoa tai koulutusmahdollisuuksia. Valtion turvallisuusjoukot ovat uhkailleet, hyökkäilleet ja pidättäneet mielivaltaisesti siirtoja vastustavia kyläläisiä.

Hallitus vakuuttaa, että kyläistämisohjelma tarjoaa ihmisille "sosiaalis-taloudellista infrastruktuuria" että ja ihmisiä autetaan elinkeinojen löytämisessä. HRW:n mukaan ensimmäinen pakkosiirto kuitenkin tapahtui sadonkorjuun alussa, ja ihmiset joutuivat kärsimään nälkää joutuessaan kuiville alueille ilman tukea.

Etiopian hallitus on kiistänyt, että ihmisiä siirrettäisiin maatalousinvestointien tieltä, mutta häädöt tapahtuvat usein nimenomaan alueilla, joita Etiopia vuokraa ja myy yrityksille sekä ulkomaisille sijoittajille. HRW:n mukaan yhteensä jo 3,6 miljoonaa hehtaaria Etiopian maata on myyty tai vuokrattu pois.

Esimerkiksi kehitysmaiden maainvestointeja tutkivan Oakland Instituten mukaan Gambellan alueella yksi suurimmista investoijista, intialainen Karuturi, on julkisesti kertonut, että Gambellan aluehallinto tarjoutui siirtämään erään kylän pois tieltä.

Suomi huomasi ongelman

Ulkomaiset avunantajat ovat puuttuneet kyläistämisohjelman ongelmiin. Kepa.fin mukaan kyläistämisohjelmasta kuuli alun perin Suomen suurlähetystön diplomaatti, joka tiedotti ohjelmasta muille avunantajille. Nyt Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Unicef tutkivat asiaa.

Ulkomaiset lahjoittajat kiistävät tukevansa häätötoimia, mutta HRW muistuttaa, että epäsuorasti lahjoittajatkin saattavat tukea siirtoja. Lahjoittajat tukevat peruspalveluohjelma PBS:ää, josta maksetaan myös paikallisten, mahdollisesti häätöjä toteuttavien, virkamiesten palkkoja.

ihmisoikeudetalkuperäiskansatmaanomistus Etiopia

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.