Uutiset Ympäristöongelmat

”Ekologinen aikapommi” – Mekong-joen padot uhkaavat viedä elannon miljoonilta

Mekong-joessa on eliölajeja toiseksi eniten maailmassa. Valtavat patohankkeet ovat kuitenkin johtamassa kalakantojen katoamiseen.
Poika ja veneitä Mekong-joella Laosissa
Mekongjoen patoaminen vaarantaa kalakannat ja miljoonien ihmisten elannon Kaakkois-Aasian maissa. Kuva Laosista. (Kuva: Vannaphone Sitthirath / IPS )

(IPS) -- Kaakkois-Aasian valtasuoni Mekong-joki aiotaan valjastaa sähköntuotantoon yli kymmenen padon avulla. Se uhkaa kutistaa kalakannat alajuoksulla puoleen nykyisestä ja viedä elannon miljoonilta Laosissa, Kambodžassa, Thaimaassa ja Vietnamissa.

Mekong on lajirunsaudessa maailman jokien kakkonen Etelä-Amerikan Amazonin jälkeen. Mekongin allas on tarjonnut kutupaikan yli 1 300 kalalajille, ja vesistö tuottaa maailman suurimmat makeanveden kalansaaliit, YK:n ruokajärjestö FAO laskee.

Vaara kalakantojen katoamisesta ei horjuta alueen hallitusten uskoa patorakentamiseen. Laos haluaa olla ”Aasian akku” pystyttämällä yhdeksän patoa, joista Xayaburi ja Don Sahong ovat jo työn alla.

Delfiinitkin vaarassa

Don Sahong on ekologinen aikapommi, Maailman luonnon säätiön (WWF) Kambodžan maajohtaja Chhith Sam Ath kuvaa.

”Se vaarantaa Mekongin altaalla elävien 60 miljoonan ihmisen ruokaturvan. Pato vaikuttaa tuhoisasti ekosysteemiin koko vesistössä”, hän sanoo. Erityisen kovia kokee alajuoksulla sijaitseva Kambodža, jonka asukkaat saavat 70 prosenttia proteiinistaan kalasta.

Don Sahongin 260 megawatin voimala heikentää myös uhanalaisen iravadindelfiinin elinoloja entisestään. Eläimiä arvioidaan olevan jäljellä vain 80 yksilöä, ja Kambodžan puolella ne ovat tärkeä ekomatkailijoiden houkutin.

Laos jatkaa padon rakentamista ilman Mekongin jokikomission hyväksyntää ja piittaamatta alajuoksun maiden ja ympäristöliikkeen vastustuksesta. Laos vetoaa oikeuteensa kehittyä ja lupaa rakentaa ”kalaystävällisiä turbiineja” sekä kalaportaita.

Kambodža tukki sivujoen

Kambodža toimii yhtä omapäisesti. Kiinalaisella rahalla rakennettua Sesan 2 -patoallasta alettiin täyttää syyskuussa. Pato sijaitsee Mekongin sivujokien Sesanin ja Srepokin yhtymäkohdan lähellä. 400 megawatin voimalahanketta oli konsultoimassa myös suomalainen Pöyry.

Hanketta on moitittu siitä, että patoallas hukuttaa 300 neliökilometriä metsää ja sen alta jouduttiin siirtämään 4 800 lähinnä etnisiin vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä.

Yhdysvaltain tiedeakatemia arvioi, että pato vähentää koko Mekongin vesistön kalansaaliita lähes kymmenen prosenttia, koska Sesan ja Srepok ovat tärkeitä kalojen lisääntymisalueita.

”Pato on sulkenut Sesanjoen ja estää 200 lajin kutumatkat Mekongilta ylävirtaan”, International Rivers -järjestön raportti varoittaa.

Ympäristöongelmat kalastusruokaympäristöjoetsuojelu Kaakkois-Aasia Suomen IPS

Jokikomissio epäilee patojen hyötyjä

(IPS) -- Kun Mekongin jokikomissio perustettiin vuonna 1995, jäsenmaat Kambodža, Laos, Thaimaa ja Vietnam solmivat kestävän kehityksen sopimuksen, johon sisältyvät vesivarojen hoito ja joen taloudellisen potentiaalin kehittäminen yhdessä. Kiinan Yunnanin maakunta ja Myanmar ovat sopimuksen kumppaneita.

Jokikomissio julkisti hiljan tutkimustietoja, joiden mukaan 2 valmista ja 11 suunnitteilla olevaa patoa kutistavat Mekongin alajuoksun kalakannat puoleen.

Jokisuistossa patojen vaikutuksista joutuu kärsimään lähes 20 miljoonaa vietnamilaista. Pellot köyhtyvät, kun Mekong ei enää tuo niille ravinnerikasta lietettä. Eroosio kalvaa joenpenkkoja, ja talojen sortuminen virtaan on yhä tavallisempaa.

Jokikomission mukaan patojen merkitys on yliarvioitu, sillä ne täyttävät vain kahdeksan prosenttia alueen sähköntarpeesta. Kalakantojen ja ympäristön tuhoutuminen aiheuttavat kymmeniä miljoonia euroja enemmän tappioita kuin mitä padot tuottavat, komissio laskee.

Komissio ehdottaa patohankkeiden jäädyttämistä kymmeneksi vuodeksi, mutta jäsenmaat eivät ole suostuneet siihen.

Lue myös

Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.
(Kuva:
Joseph King
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Naiset hakevat vettä Etiopiassa
Naiset hakevat vettä Etiopiassa, jossa on kärsitty viime aikoina kuivuudesta. Kuivuuden vaikutukset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan luultua tuhoisammat.
(Kuva:
Sewunet
/
UNICEF Ethiopia
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Perinteisiä asumuksia Ulan Batorissa Mongoliassa
Ilmanlaatu on usein hyvin huono Mongolian pääkaupungissa Ulan Batorissa, jonka laidoilla eletään yhä perinteisissä asumuksissa.
(Kuva:
Jonathan Rozen
/
IPS
)

Mongolia käy ilmansaasteiden kimppuun

Ilmanlaatu on Ulan Batorissa huonompi kuin Kiinan Pekingissä tai Intian Delhissä. Muutosta yritetään muun muassa parantamalla julkisten rakennusten energiatehokkuutta.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.