Uutiset

Djibouti pyrkii Afrikan kauppakeskukseksi

Afrikan sarvessa sijaitseva Djibouti ei tuota juuri mitään, mutta sen valttina on strateginen sijainti. Maa havitteleekin osaansa Dubaihin matkustavista afrikkalaisista.
Djiboutin rannikkoa ja satama
Afrikan sarven rannikolla sijaitseva pieni Djibouti hyödyntää strategista sijaintiaan rakentamalla satamia. Rahoittajana on usein Kiina. (Kuva: James Jeffrey / IPS )

(IPS) -- Vajaan miljoonan asukkaan Djiboutilla on suuria suunnitelmia. Se haluaa nousta Dubain kaltaiseksi kauppakeskukseksi Afrikassa.

”Noin kaksi miljoonaa afrikkalaista matkustaa joka vuosi Dubaihin. He voisivat yhtä hyvin tulla tänne, sillä me tiedämme, mitä heidän ostoslistoissaan lukee”, Dawit Gebre-ab Djiboutin satama- ja vapaakauppa-aluevirastosta sanoo.

Djibouti ei tuota juuri mitään, mutta sen valttina on strateginen sijainti Afrikan sarven rannikolla Punaisenmeren suulla vastapäätä Jemeniä. 30 prosenttia maailman meriliikenteestä käyttää tätä reittiä matkallaan Suezin kanavaan tai sieltä pois.

”Djibouti on keidas vaarallisella alueella”, eräs ulkomainen diplomaatti luonnehtii.

Dubain kasvava satamaverkosto palvelee yhä laajemmin tavaraliikennettä Afrikkaan maanteitse sekä keväällä valmistuneen uuden rautatien välityksellä. Kiinalaisten rakentama rata vie Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan, josta se kytkeytyy muihin Kiinan ratahankkeisin Afrikassa.

Kauppaa ja sotilaita

Vuonna 1977 Ranskan vallasta itsenäistynyt Djibouti on kulttuurien sulatusuuni, jonka asukkaat jonottavat aamuisin tuoretta patonkia ja valmistavat kahvin etiopialaiseen tyyliin. Ravintoloista saa jemeniläisiä herkkuja, ja torikauppaa käydään somalin kielellä.

Kiinan kanssa sovittiin hiljan yli kymmenen miljardin euron investoinneista, joilla rakennetaan kuusi uutta satamaa, kaksi lentokenttää, rautatie sekä Afrikan suurimmaksi ja dynaamisimmaksi mainostettu vapaakauppa-alue.

Kiina sopi viime vuonna myös suuren laivastotukikohdan perustamisesta Djiboutiin. Sinne on lupa sijoittaa 10 000 kiinalaista sotilasta, joita alkoi saapua jo tänä kesänä. Kyse on Kiinan ensimmäisestä sotilastukikohdasta ulkomailla.

Yhdysvallat jatkoi vuonna 2014 sotilaallista läsnäoloaan Djiboutissa kymmenellä vuodella ja varasi mahdollisuuden myös uuteen jatkokauteen. Camp Lemonnier on Yhdysvaltain asevoimien päätukikohta Afrikassa.

Djiboutissa arvioidaan olevan ulkomaista sotilashenkilökuntaa kaikkiaan noin 25 000 henkeä. Joukkoon mahtuu amerikkalaisten ohella muun muassa ranskalaisia, saksalaisia, hollantilaisia, espanjalaisia ja japanilaisia.

Köyhyyttä ja työttömyyttä

Vaikka Djiboutin talous kasvaa 6–7 prosentin vuosivauhtia, asukkaista yli 40 prosenttia elää köyhyydessä ja 60 prosenttia on vailla työtä.

Arvostelijoiden mukaan maata johtaa rahanahne diktatuuri, joka perii miljoonia sotilastukikohtia vuokraavilta valtioilta mutta jättää kansan kurjuuteen.

”Hallitusta kiinnostaa vain oman vaurautensa kartuttaminen. Se ei piittaa sananvapaudesta eikä ihmisoikeuksista”, sanoo djiboutilainen toimittaja, joka on ollut pidätettynä työnsä vuoksi.

Yhdysvaltain ulkoministeriön vuoden 2014 raportti Djiboutin ihmisoikeuksista kertoo, että hallitus rajoittaa sanan- ja kokoontumisvapautta. Se myös painostaa, pidättää ja kiduttaa arvostelijoitaan.

Jopa alueella suosittu mieto khat-huume on arvostelijoiden mukaan valjastettu sorron välineeksi: tuottoisa kauppa on viranomaisten käsissä, ja khatin pureskelu pitää kansalaiset rauhallisina.

kehityskaupungittalous Djibouti Suomen IPS

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.