Uutiset

Djibouti pyrkii Afrikan kauppakeskukseksi

Afrikan sarvessa sijaitseva Djibouti ei tuota juuri mitään, mutta sen valttina on strateginen sijainti. Maa havitteleekin osaansa Dubaihin matkustavista afrikkalaisista.
Djiboutin rannikkoa ja satama
Afrikan sarven rannikolla sijaitseva pieni Djibouti hyödyntää strategista sijaintiaan rakentamalla satamia. Rahoittajana on usein Kiina. (Kuva: James Jeffrey / IPS )

(IPS) -- Vajaan miljoonan asukkaan Djiboutilla on suuria suunnitelmia. Se haluaa nousta Dubain kaltaiseksi kauppakeskukseksi Afrikassa.

”Noin kaksi miljoonaa afrikkalaista matkustaa joka vuosi Dubaihin. He voisivat yhtä hyvin tulla tänne, sillä me tiedämme, mitä heidän ostoslistoissaan lukee”, Dawit Gebre-ab Djiboutin satama- ja vapaakauppa-aluevirastosta sanoo.

Djibouti ei tuota juuri mitään, mutta sen valttina on strateginen sijainti Afrikan sarven rannikolla Punaisenmeren suulla vastapäätä Jemeniä. 30 prosenttia maailman meriliikenteestä käyttää tätä reittiä matkallaan Suezin kanavaan tai sieltä pois.

”Djibouti on keidas vaarallisella alueella”, eräs ulkomainen diplomaatti luonnehtii.

Dubain kasvava satamaverkosto palvelee yhä laajemmin tavaraliikennettä Afrikkaan maanteitse sekä keväällä valmistuneen uuden rautatien välityksellä. Kiinalaisten rakentama rata vie Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan, josta se kytkeytyy muihin Kiinan ratahankkeisin Afrikassa.

Kauppaa ja sotilaita

Vuonna 1977 Ranskan vallasta itsenäistynyt Djibouti on kulttuurien sulatusuuni, jonka asukkaat jonottavat aamuisin tuoretta patonkia ja valmistavat kahvin etiopialaiseen tyyliin. Ravintoloista saa jemeniläisiä herkkuja, ja torikauppaa käydään somalin kielellä.

Kiinan kanssa sovittiin hiljan yli kymmenen miljardin euron investoinneista, joilla rakennetaan kuusi uutta satamaa, kaksi lentokenttää, rautatie sekä Afrikan suurimmaksi ja dynaamisimmaksi mainostettu vapaakauppa-alue.

Kiina sopi viime vuonna myös suuren laivastotukikohdan perustamisesta Djiboutiin. Sinne on lupa sijoittaa 10 000 kiinalaista sotilasta, joita alkoi saapua jo tänä kesänä. Kyse on Kiinan ensimmäisestä sotilastukikohdasta ulkomailla.

Yhdysvallat jatkoi vuonna 2014 sotilaallista läsnäoloaan Djiboutissa kymmenellä vuodella ja varasi mahdollisuuden myös uuteen jatkokauteen. Camp Lemonnier on Yhdysvaltain asevoimien päätukikohta Afrikassa.

Djiboutissa arvioidaan olevan ulkomaista sotilashenkilökuntaa kaikkiaan noin 25 000 henkeä. Joukkoon mahtuu amerikkalaisten ohella muun muassa ranskalaisia, saksalaisia, hollantilaisia, espanjalaisia ja japanilaisia.

Köyhyyttä ja työttömyyttä

Vaikka Djiboutin talous kasvaa 6–7 prosentin vuosivauhtia, asukkaista yli 40 prosenttia elää köyhyydessä ja 60 prosenttia on vailla työtä.

Arvostelijoiden mukaan maata johtaa rahanahne diktatuuri, joka perii miljoonia sotilastukikohtia vuokraavilta valtioilta mutta jättää kansan kurjuuteen.

”Hallitusta kiinnostaa vain oman vaurautensa kartuttaminen. Se ei piittaa sananvapaudesta eikä ihmisoikeuksista”, sanoo djiboutilainen toimittaja, joka on ollut pidätettynä työnsä vuoksi.

Yhdysvaltain ulkoministeriön vuoden 2014 raportti Djiboutin ihmisoikeuksista kertoo, että hallitus rajoittaa sanan- ja kokoontumisvapautta. Se myös painostaa, pidättää ja kiduttaa arvostelijoitaan.

Jopa alueella suosittu mieto khat-huume on arvostelijoiden mukaan valjastettu sorron välineeksi: tuottoisa kauppa on viranomaisten käsissä, ja khatin pureskelu pitää kansalaiset rauhallisina.

kehityskaupungittalous Djibouti Suomen IPS

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.