Uutiset Ympäristöpolitiikka

Buenos Airesissa ihmetellään saastuneen joen mysteeriä

Argentiinassa on todistettu, että saastuneen joen puhdistukseen voidaan käyttää miljardeja euroja ilman, että tuloksia näkyy juuri lainkaan. Nyt kysytään, miten se on mahdollista.
Saasteet eivät välttämättä näy Riachuelossa, joka virtaa tässä teollisuusalueen läpi kohti Buenos Airesin satamaa. (Kuva: Fabiana Frayssinet / IPS)

(IPS) -- Argentiinassa on todistettu, että saastuneen joen puhdistukseen voidaan käyttää miljardeja euroja ilman, että tuloksia näkyy juuri lainkaan. Nyt kysytään, miten se on mahdollista.

Joki virtaa Matanza-nimisenä 14 kunnan läpi ja muuttuu Buenos Aireissa Riachueloksi. Se laskee kaupungin etelärajaa pitkin Río de la Plataan, joka avautuu Atlantille.

Mittaa joella on vain 64 kilometriä, mutta sen varrella asuu jopa kahdeksan miljoonaa ihmistä, usein terveydelle vaarallisissa oloissa.

Vuonna 2008 korkein oikeus määräsi viranomaiset puhdistamaan joen. Vastaava viranomainen (Acumar) antoi joulun alla raporttinsa oikeudelle. Sen mukaan joki toimii edelleen viemärinä ja kaatopaikkana, kuten 200 viime vuotta.

"Joki on hyvin likainen, ja saastuttaminen jatkuu", raportti toteaa. Veteen päätyy vuosittain arviolta 90 000 tonnia raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita.

Presidentti aikoi uimaan

Espanjalaisvallan aikana joen partaille syntyi lihansuolaamoja ja nahanparkitsimoita, jotka heittivät jätteensä veteen. Sama meno jatkui, kun rannoille nousi tuhansittain petrokemiallisia ja muita tehdaslaitoksia.

Riachueloa on yritetty puhdistaa useaan otteeseen. 1990-luvulla ympäristöministeri María Julia Alsogaray julisti tekevänsä sen tuhannessa päivässä, minkä jälkeen presidentti Carlos Menem lupasi pulahtaa jokeen uimaan. Uinti jäi haaveeksi, ja Alsogaray päätyi vankilaan korruption vuoksi.

Vuoden 2008 määräys joen pudistamisesta herätti ympäristöväessä aitoa toiveikkuutta. Acumarin raportti oli nyt kuitenkin raskas pettymys. Sen mukaan tavoitteena oli muun muassa rakentaa 17 771 uutta asuntoa jokivarren asukkaille, mutta niitä on valmistunut vain 3 147.

Vuoden vallassa olleen presidentti Mauricio Macrin hallituksen ympäristöministeri Sergio Bergman yritti vierittää vastuun edeltäjilleen. Hän on kasvattanut Acumarin henkilöstön 900:aan, mutta tuloksia ei näy edelleenkään.

Raportin mukaan tehtaissa on suoritettu 34 759 tarkastusta ja sulkemismääräyksiä on annettu 57, mutta ne ovat olleet kestoltaan lyhytaikaisia.

Korruptiota epäillään

"Acumar ei ole koskaan toiminut tehokkaasti, mutta viime vuosi oli kaikkein tuhoisin. Laitoksen pääjohtaja Julio Torti ei rohjennut edes näyttäytyä korkeimman oikeuden istunnossa", Ympäristö- ja luonnonvarasäätiössä (Farn) puhetta johtava asianajaja Andrés Napoli sanoo. Säätiö on neljän muun järjestön ohella määrätty valvomaan Acumarin työtä.

Torti erosi tehtävästään pian raportin esittelyn jälkeen. Presidentti nimitti hänen tilalleen hallitsevan keskustaoikeistolaisen Cambiemos-puolueen kansanedustajan Gladys Gonzálezin, jolla ei ole aiempaa kokemusta ympäristöasioista.

Napoli sanoo pyytäneensä Acumarilta selitystä sille ohjattujen 4,7 miljardin euron käytöstä. Jos selitys ei tyydytä, hän aikoo vaatia tutkimusta toimintaan mahdollisesti liittyvästä korruptiosta.

Riachuelon suulla sijaitsevan Bocan alueen asukkaita edustava Raúl Estrada Oyuela sanoo, että puhdistustöistä ei ole näkynyt muita merkkejä kuin että rantoja on vähän siivottu ja pohjasta nostettu lukuisia uponneita veneitä.

"Varsinaiseen ongelmaan eli veden, maan ja ilman saasteisiin ei haluta puuttua, koska silloin kajottaisiin teollisuuslaitosten etuihin. Niiden tuotantoprosessien puhdistaminen vaatisi merkittäviä investointeja", sanoo Estrada, joka erikoistui diplomaatinurallaan ympäristökysymyksiin.

Ympäristöpolitiikka politiikkaympäristöjoetsaastuminen Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
(Kuva:
Mario Osava
/
IPS
)

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Puita
Maapallo menettää vuosittain 10 miljardia puuta.
(Kuva:
Adam Mikiciuk
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joka vuosi katoaa 10 miljardia puuta – uusi kampanja aikoo pelastaa biljoona puuta

Noin puolet maapallon alkuperäisestä puustosta on kadonnut. Ympäristöjärjestöjen uudessa kampanjassa aiotaan pysäyttää metsäkato seuraavien vuosikymmenten aikana.
Lentokone
Lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat korkeat, mutta biopolttoaineet eivät ole ratkaisu, sanovat järjestöt.
(Kuva:
George Alexander Ishida Newman
/
CC BY 2.0
)

YK:n ilmailujärjestö lisäisi biopolttoaineita lentokoneissa – järjestöt huolissaan vaikutuksista

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ehdottaa, että lentokoneet lisäisivät biopolttoaineiden käyttöä ”kestävämmän” lentoliikenteen edistämiseksi. Järjestöjen mukaan se vain pahentaisi ympäristöongelmia.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.