Uutiset

Bolivia hyväksyi valtatien – Amazonin sademetsä vaarassa

Boliviassa on kiistelty pitkään valtatien rakentamisesta Amazonin sademetsän halki. Maan senaatti hyväksyi viime viikolla presidentti Evo Moralesin hankkeen, mutta alkuperäisasukkaat vastustavat sitä ankarasti.
Hiekkaisen kiemurtelevan tien varressa on kyltti: Pysyttele vasemmalla.
Tiet ovat Amazonin sademetsän vuoristoisella seudulla kiemurtelevia ja vaikeakulkuisia. Valtatie uhkaisi kuitenkin metsien haurasta ekosysteemiä ja alkuperäisasukkaiden elämää. (Kuva: Anthony Tong Lee / CC BY-ND 2.0 )

Bolivian senaatti hyväksyi viime viikolla pitkään kiistellyn lain valtatien rakentamisesta. Hanketta on ajanut aktiivisesti maan presidentti Evo Morales.

Valtatie kulkisi 300 kilometriä läpi maailman keuhkoina pidetyn Amazonin sademetsän. Amazonin ekosysteemi rikas, mutta hauras, ja samalla se on koti ainakin 14 000 alkuperäisasukkaalle.

”Päätös merkitsee tuhon alkua Bolivian suojelukohteina oleville sademetsille ja alkuperäisasukkaiden alueille”, sanoo valtatien alle jäävän Tipnis -alueen alkuperäisasukkaiden johtaja Fernando Vargas Guardianille.

Valtatien vastustajat uskovat, että valtatie avaa ovet myös kaivostoiminnalle, öljyn ja kaasun etsinnöille sekä kokapensasviljelmille. Näin ne saattavat yhdessä tuhota koko sademetsäalueen ekosysteemin.

Presidentti Evo Morales on Bolivian ensimmäinen alkuperäiskansaa edustava presidentti. Valtaan noustuaan hän vannoi tekevänsä maasta alkuperäiskansojen maailmankatsomusta kunnioittavan. Yli kymmenen vuoden valtakauden jälkeen ihanteet ovat kuitenkin karisseet.

”Evo Morales ei puolusta Äiti Maata, eikä alkuperäisasukkaita. Hän suosii kapitalismia”, kommentoi Fernando Vargas.

Valtatiehankkeesta on kiistelty jo vuosiakausia ja Morales on joutunut hyllyttämään valtatiehankkeen jo aiemminkin alkuperäisasukkaiden painostuksen vuoksi.

alkuperäiskansatliikennepolitiikkakonfliktibiodiversiteettimetsät Bolivia

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisten mielenosoitus Yhdysvalloissa tammikuussa 2017, kyltti "This is what Democracy looks like"
Naiset marssivat Yhdysvalloissa tammikuussa 2017. Se on yksi esimerkki ihmisoikeustaistelun onnistumisista viime vuonna, sanoo HRW.(Kuva: astoller / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

HRW: Viime vuosi osoitti, että ihmisoikeuksia voidaan puolustaa – viisi esimerkkiä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolissaan populistipuolueiden suosiosta mutta muistuttaa, että niitä myös vastustetaan.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.