Aseista kieltäytyminen ja varsinkin armeijasta eroaminen on vaikeutunut sekä Venäjällä että Ukrainassa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi maahan helmikuussa.

Venäjällä aseistakieltäytyminen on yhä mahdollista, mutta sodasta pois pyrkiviä sotilaita painostetaan ja heitä on jopa suljettu leireille. Ukrainassa taas on poistettu kokonaan mahdollisuus kieltäytyä aseista, ja rajoilta on palautettu tuhansia miehiä, jotka ovat halunneet välttää sotaan joutumisen, kertoivat venäläisen ja ukrainalaisen rauhanliikkeen jäsenet maanantaina Helsingissä järjestetyssä Aseistakieltäytyjäliiton seminaarissa.

”Sodanvastaiset näkemykset sotaa käyvässä maassa eivät ole helpossa asemassa”, myönsi Ukrainan pasifistiliikkeen pääsihteeri, tohtori Juri Sheliazhenko, joka puhui etänä Kiovasta käsin. 

”Istun Kiovassa, kuulen taisteluiden ääniä ikkunastani ja puhun samaan aikaan rauhanomaisen ratkaisun tarpeesta. Tällaisessa tilanteessa monilta ihmisiltä, etenkin netin trolleilta, tulee vihakommentteja: olemme kuulemma maanpettureita, miten voimme ajatella väkivallattomuutta, kun meidän pitäisi tappaa vihollisia”, Sheliazhenko kertoi.

Vuonna 2019 perustettu Ukrainan pasifistiliike on sitä mieltä, että Ukrainalla on oikeus puolustautua aseellisesti, mutta se painottaa silti rauhanomaisten ratkaisujen, etenkin diplomatian ja neuvottelujen, merkitystä sodan lopettamisesta. 

Se kampanjoi myös sen puolesta, että Ukrainassa saisi edelleen kieltäytyä aseista, vaikka maassa onkin sotatila. 

Tuhannet palautettu rajalta

Ukraina otti asevelvollisuuden uudelleen käyttöön vuonna 2015, vuotta sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin. Käytännössä oikeus kieltäytyä aseista ja suorittaa niin sanottu vaihtoehtoinen palvelus on ollut vain tiettyjen uskonnollisten ryhmien jäsenillä. 

Loput turvautuvat esimerkiksi lahjontaan, käy ilmi Euroopan aseistakieltäytyjien kattojärjestön EBCOn raportista. 

Sodan alkamisen jälkeen Ukraina on siirtynyt sotatilalakiin. Ne, jotka kieltäytyivät aseista ennen sodan alkamista, ovat voineet jatkaa aseetonta palvelusta, mutta muilla ei enää ole mahdollisuutta kieltäytyä, Sheliazhenko kertoi. 

18–60-vuotiaat miehet eivät saa poistua maasta eivätkä muuttaa edes asuinpaikkaa ilman viranomaisten lupaa.

Myös Venäjän miehittämällä Krimillä on voimassa pakollinen asevelvollisuus, samoin separatistien hallussaan pitämissä Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloissa.

Ukrainan pasifistiliikkeen mukaan monet ukrainalaiset eivät halua sotia. Siitä kertoo se, että tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla on käynnistetty 1 551 tutkintaa sotilaskarkuruudesta, kun viime vuonna samaan aikaan luku oli 68. Lähteestä riippuen meneillään on myös 659–1 500 tutkintaa palveluksen välttelystä liikekannallepanon aikana. 115 ihmisen epäillään myös vahingoittaneen itseään välttääkseen asepalveluksen.

Moni ukrainalainen on halunnut lähteä maasta: rajoilta on järjestön tietojen mukaan käännytetty noin 8 000 miestä.

Ukrainassa on myös tuomittu ainakin neljä ihmistä sotilaspalveluksen välttelystä. 

”Liikekannallepanon jälkeen aseistakieltäytyjiä on kohdeltu asepalveluksen välttelijöinä. Rangaistus on lain mukaan 3–5 vuotta vankeutta, joskin ensimmäinen tuomio on yleensä ehdollinen”, Sheliazhenko kertoo.

Sheliazhenko edustaman Ukrainan pasifistiliikkeen mukaan aseistakieltäytymisen kielto rikkoo sekä YK:n kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien sopimusta (KP) että Euroopan ihmisoikeussopimusta (pdf). Ne turvaavat omantunnon ja uskonnon vapauden.

Vaikka sodan tapaiset poikkeusolosuhteet mahdollistavat ihmisoikeussäännöistä joustamisen, KP-oikeuksien sopimus määrittelee myös erikseen, ettei mikään, edes hätätila, saa ajaa omantunnon ja uskonnon vapauden yli. 

Pasifistiliikkeen huolena on, että kun Ukraina keskittyy pelkästään aseelliseen puolustukseen diplomatian sijasta, sota voi pitkittyä ja koko maa militarisoitua.

”Ukrainan median ei pitäisi mainostaa militarismia ja kouluissa pitäisi olla modernia rauhankasvatusta militaristisen kasvatuksen sijasta. Jos Ukraina haluaa kuulua Euroopan ihmisoikeusperheeseen, sen pitäisi kunnioittaa oikeutta kieltäytyä aseista”, Sheliazhenko sanoi.

Sodasta pois haluavia painostetaan Venäjällä

Myös Venäjällä aseistakieltäytyminen on todennäköisesti lisääntynyt, vaikka virallisia lukuja ei vielä ole.

Venäjän aseistakieltäytyjäliiton juristi ja koordinaattori Aleksandr Belik kertoo, että järjestö on saanut sodan alkamisen jälkeen paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluavat välttää asepalveluksen. Pelkästään yhden sosiaalisen median ryhmän kautta yhteyttä ottaneiden määrä tuplaantui sodan alussa, Belik kertoo. 

Hän on sodan alkamisen jälkeen muuttanut itsekin Tallinnaan, jossa hän työskentelee yhteistyössä Suomen Aseistakieltäytyjäliiton kanssa. 

Venäjällä on mahdollista kieltäytyä aseista ja hakeutua niin sanottuun vaihtoehtoiseen palvelukseen. Käytännössä on osattava monta kikkaa, sillä usein hakemus yksinkertaisesti hylätään. 

Aseistakieltäytyjäksi ryhtyminen on Belikin mukaan sodan jälkeenkin ollut yhä mahdollista, mutta armeijasta lähteminen on tehty vaikeaksi. Etenkin monet sopimussotilaat, jotka ovat lähteneet Ukrainaan, haluaisivat irtisanoa sopimuksensa.

”He kohtaavat paljon psyykkistä painostusta komentajien taholta. Mutta on tarpeeksi sinnikäs, on mahdollista päästä pois”, Belik kertoi. 

Venäjän on kerrottu kohtelevan sotilaskarkureita kovalla kädellä. Heinäkuussa Itä-Ukrainassa paljastui Brjankan keskitysleiri, jonne oli siirretty yli 300 sotilaskarkuria. Media kertoi, että heitä on kidutettu. 

Leiri suljettiin mediahuomion jälkeen, mutta esimerkiksi saksalainen Deutsche Welle -kanava on kertonut, että Ukrainassa on yhä leirejä ja vankiloita kapinoiville sotilaille.

Sodan vastustaminen myös Venäjän sisällä on vaarallista. Sodanvastaisen aktivismin vuoksi maassa on tai on ollut pidätettynä 16 437 ihmistä. Meneillään on 224 oikeusjuttua heitä vastaan, Belik kertoo.

Humanitaarisia viisumeja aseistakieltäytyjille?

Euroopan aseistakieltäytyjien liitto julkaisi kesän alussa vetoomuksen, jossa se pyysi Euroopan parlamenttia ja Euroopan neuvostoa takaamaan turvapaikan venäläisille, ukrainalaisille ja valkovenäläisille aseistakieltäytyjille ja sotilaskarkureille. 

Toistaiseksi näin ei ole käynyt, vaan Euroopan maat, Suomi mukaan lukien, ovat päättäneet vähentää venäläisille myönnettävien turistiviisumien määrää. Tilalle on kaavailtu humanitaarista viisumia, mutta se ei ole vielä toteutunut.

”Turistiviisumien väheneminen on kielteinen päätös, sillä kaikki ihmiset, jotka haluavat hakea turvapaikkaa, hakevat ensin turistiviisumia. Muita viisumeja ei ole. Jos todella halutaan auttaa Putinia vastustavia ihmisiä, ihmisille pitäisi myöntää viisumeita, edes humanitaarinen viisumi”, Belik sanoo.