Uutiset

Argentiinan soijapääkaupunki purkamassa glyfosaattikiellon

Rosarion kaupungissa kiellettiin kasvimyrkky glyfosaatin käyttö, mutta soijantuottajat saivat käännettyä valtuutettujen pään.
Pelto Argentiinassa
Maataloustuotteet ovat keskeinen osa Argentiinan vientikauppaa. Soijapapuja viljellään jo enemmän kuin vehnää tai maissia. (Kuva: Patrick Burnett / IPS )

(IPS) -- Argentiinalaisen Rosarion kaupungin julistama glyfosaatin käyttökielto jäi lyhyeksi. Soijantuottajien painostus tepsi, ja laki luvattiin kumota kaksi viikkoa sen säätämisen jälkeen.

Soijapapujen jalostusteollisuus on keskittynyt Argentiinassa Rosarioon ja sen ympäristöön. Glyfosaatti on maan käytetyin kasvimyrkky.

”Argentiinan maatalous on käynyt läpi suuria muutoksia viime vuosikymmeninä ja vahvistanut agroteollista malliaan. Se perustuu vahvasti soijaan, joka on korvannut vehnän ja maissin”, professori Emilio Satorre Buenos Airesin yliopiston agronomian laitokselta kertoo.

”Viljelty ala on kasvanut 15 miljoonasta 36 miljoonaan hehtaariin. Noin 60–65 prosenttia siitä on geenimuunneltua soijaa. Samalla torjunta-aineiden käyttö on kolminkertaistunut. Järjestelmä on tuottanut vaurautta, mutta siinä on riskinsä”, hän jatkaa.

Äitien vastarinta puri Córdobassa

Soijapellot ulottuvat monin paikoin kaupunkien liepeille. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Córdobassa naisryhmä Ituzaingón äidit nousi jo vuonna 2002 vastustamaan soijan viljelyä ja myrkyttämistä asuinrakennusten lähistöllä

Ryhmän mielenosoituksissa syytettiin asuntojen ympäristössä tehtyjä myrkkyruiskutuksia runsaasta syöpätapausten ja epämuodostumien määrästä. Lopulta myrkytykset kiellettiin 500 metrin säteellä asuinrakennuksista.

”Lähdin mukaan, kun kolmivuotiaalla tyttärelläni todettiin leukemia. Tänään hän on Jumalan kiitos hengissä, eikä myrkytyksiä ole vuoden 2008 jälkeen tehty. Mutta meitä myrkytettiin vuosia, ja ihmiset sairastuvat edelleen”, Ituzaingón äiteihin kuuluva Norma Herrera kertoo.

Rosarion marraskuinen glyfosaattikielto perustui osittain Ituzaingón äitien aloittamaan liikehdintään, osittain kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen (IARC) lausuntoon, jossa aineen todettiin mahdollisesti aiheuttavan syöpää.

Kielto yllätti alueen maataloustuottajat, jotka olivat olleet huolissaan lähinnä siitä, uusiiko Euroopan unioni glyfosaatin päättymässä olleen myyntiluvan. Kielteisen päätöksen pelättiin heikentävän Argentiinan vientiä, josta maataloustuotteiden osuus on lähes puolet.

Jäljet pelottavat

EU uudisti glyfosaatin lisenssin viideksi vuodeksi 27. marraskuuta. Kolme päivää myöhemmin soijantuottajat vakuuttivat Rosarion kaupungintalolla valtuutetut siitä, että glyfosaatin kiellolle ei ole riittäviä tieteellisiä perusteita. Moni valtuutettu alkoi epäillä, ettei aiheesta ole keskusteltu tarpeeksi. Käsittelyyn on nyt tulossa uusi esitys, joka sallisi ruiskutukset tietyin ehdoin.

”Pidämme valitettavana, että valtuutetut ovat perumassa erinomaisen päätöksensä suojella rosariolaisten terveyttä ja ympäristöä, kun he taipuvat soijalobbareiden painostukseen ja osoittavat siten, kuka todellista valtaa käyttää”, paikallisen kansalaisjärjestön tiedotteessa sanotaan.

”Seuraava argentiinalaissukupolvi joutuu ottamaan kantaa nykymallin kustannus-hyöty-yhtälöön. Nykyään terveys- ja ympäristövaikutuksia ei oteta huomioon”, Buenos Airesin yliopiston lääketieteen tiedekunnan terveys- ja ympäristöjohtaja Lilian Correa sanoo.

Correa varoittaa Argentiinaa toistamasta virhettä, joka tehtiin, kun hyönteismyrkky endosulfaani kiellettiin maailmanlaajuisesti 2011.

Tuolloin Argentiina asetti kahden vuoden rajan, joka aikana endosulfaaneja sai vielä myydä. Vuonna 2011 neljävuotias poika kuoli myrkytykseen, kun tomaatteja ruiskutettiin endosulfaanilla alle 50 metrin päässä hänen kodistaan.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokapolitiikkaympäristö Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Kuivunutta maata Sri Lankassa
Ankarin kuivuus 40 vuoteen on saanut Sri Lankan näyttämään paikoin kuun maisemalta.
(Kuva:
Amantha Perera
/
IPS
)

Pahin kuivuus 40 vuoteen on ajanut Sri Lankan viljelijät ahtaalle

Viime vuoden ennätysmäisen kuivuuden vuoksi muun muassa pienviljelijä Newton Gunathileka joutuu nyt elättämään itsensä satunnaistöillä kaupungissa.
Sambialainen maanviljelijä Surrender Hamufuba
Ilmastonmuutos on muiden ongelmien ohella kasvattanut tuholaisten vaaraa Sambian viljelysmailla. Surrender Hamufuba tarkastaa maissipeltoaan.
(Kuva:
Friday Phiri
/
IPS
)

Sambiassa parannetaan ruokaturvaa ilmastoälykkään maanviljelyksen avulla

Sambiassa 40 prosenttia lapsista on huonon ravinnon takia ikäisekseen pienikokoisia, ja maan ruokaturvaa heikentää myös ilmastonmuutos. Nyt maanviljelijöille opetetaan uudenlaisia viljelymetodeja ruokatilanteen parantamiseksi.
Kanaa rokotetaan Malawissa
Lydia Katengeza (oik.) antaa Newcastlen taudilta suojaavaa rokotetta malawilaisen viljelijäperheen kanalle Lumbwen kylässä.
(Kuva:
Charles Mkoka
/
IPS
)

Rokottaja pelastaa kanoja Malawissa

Kanat ovat malawilaisten tärkeimpiä kotieläimiä, mutta kehitystä haittaa Newcastlen tauti, joka voi hävittää 90 prosenttia siipikarjasta. Tautia torjutaan nyt rokotteella.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.