Uutiset

Argentiinan soijapääkaupunki purkamassa glyfosaattikiellon

Rosarion kaupungissa kiellettiin kasvimyrkky glyfosaatin käyttö, mutta soijantuottajat saivat käännettyä valtuutettujen pään.
Pelto Argentiinassa
Maataloustuotteet ovat keskeinen osa Argentiinan vientikauppaa. Soijapapuja viljellään jo enemmän kuin vehnää tai maissia. (Kuva: Patrick Burnett / IPS)

(IPS) -- Argentiinalaisen Rosarion kaupungin julistama glyfosaatin käyttökielto jäi lyhyeksi. Soijantuottajien painostus tepsi, ja laki luvattiin kumota kaksi viikkoa sen säätämisen jälkeen.

Soijapapujen jalostusteollisuus on keskittynyt Argentiinassa Rosarioon ja sen ympäristöön. Glyfosaatti on maan käytetyin kasvimyrkky.

”Argentiinan maatalous on käynyt läpi suuria muutoksia viime vuosikymmeninä ja vahvistanut agroteollista malliaan. Se perustuu vahvasti soijaan, joka on korvannut vehnän ja maissin”, professori Emilio Satorre Buenos Airesin yliopiston agronomian laitokselta kertoo.

”Viljelty ala on kasvanut 15 miljoonasta 36 miljoonaan hehtaariin. Noin 60–65 prosenttia siitä on geenimuunneltua soijaa. Samalla torjunta-aineiden käyttö on kolminkertaistunut. Järjestelmä on tuottanut vaurautta, mutta siinä on riskinsä”, hän jatkaa.

Äitien vastarinta puri Córdobassa

Soijapellot ulottuvat monin paikoin kaupunkien liepeille. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Córdobassa naisryhmä Ituzaingón äidit nousi jo vuonna 2002 vastustamaan soijan viljelyä ja myrkyttämistä asuinrakennusten lähistöllä

Ryhmän mielenosoituksissa syytettiin asuntojen ympäristössä tehtyjä myrkkyruiskutuksia runsaasta syöpätapausten ja epämuodostumien määrästä. Lopulta myrkytykset kiellettiin 500 metrin säteellä asuinrakennuksista.

”Lähdin mukaan, kun kolmivuotiaalla tyttärelläni todettiin leukemia. Tänään hän on Jumalan kiitos hengissä, eikä myrkytyksiä ole vuoden 2008 jälkeen tehty. Mutta meitä myrkytettiin vuosia, ja ihmiset sairastuvat edelleen”, Ituzaingón äiteihin kuuluva Norma Herrera kertoo.

Rosarion marraskuinen glyfosaattikielto perustui osittain Ituzaingón äitien aloittamaan liikehdintään, osittain kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen (IARC) lausuntoon, jossa aineen todettiin mahdollisesti aiheuttavan syöpää.

Kielto yllätti alueen maataloustuottajat, jotka olivat olleet huolissaan lähinnä siitä, uusiiko Euroopan unioni glyfosaatin päättymässä olleen myyntiluvan. Kielteisen päätöksen pelättiin heikentävän Argentiinan vientiä, josta maataloustuotteiden osuus on lähes puolet.

Jäljet pelottavat

EU uudisti glyfosaatin lisenssin viideksi vuodeksi 27. marraskuuta. Kolme päivää myöhemmin soijantuottajat vakuuttivat Rosarion kaupungintalolla valtuutetut siitä, että glyfosaatin kiellolle ei ole riittäviä tieteellisiä perusteita. Moni valtuutettu alkoi epäillä, ettei aiheesta ole keskusteltu tarpeeksi. Käsittelyyn on nyt tulossa uusi esitys, joka sallisi ruiskutukset tietyin ehdoin.

”Pidämme valitettavana, että valtuutetut ovat perumassa erinomaisen päätöksensä suojella rosariolaisten terveyttä ja ympäristöä, kun he taipuvat soijalobbareiden painostukseen ja osoittavat siten, kuka todellista valtaa käyttää”, paikallisen kansalaisjärjestön tiedotteessa sanotaan.

”Seuraava argentiinalaissukupolvi joutuu ottamaan kantaa nykymallin kustannus-hyöty-yhtälöön. Nykyään terveys- ja ympäristövaikutuksia ei oteta huomioon”, Buenos Airesin yliopiston lääketieteen tiedekunnan terveys- ja ympäristöjohtaja Lilian Correa sanoo.

Correa varoittaa Argentiinaa toistamasta virhettä, joka tehtiin, kun hyönteismyrkky endosulfaani kiellettiin maailmanlaajuisesti 2011.

Tuolloin Argentiina asetti kahden vuoden rajan, joka aikana endosulfaaneja sai vielä myydä. Vuonna 2011 neljävuotias poika kuoli myrkytykseen, kun tomaatteja ruiskutettiin endosulfaanilla alle 50 metrin päässä hänen kodistaan.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokapolitiikkaympäristö Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Maanviljelijä ja härkä

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Kuivunutta maata Sri Lankassa

Pahin kuivuus 40 vuoteen on ajanut Sri Lankan viljelijät ahtaalle

Viime vuoden ennätysmäisen kuivuuden vuoksi muun muassa pienviljelijä Newton Gunathileka joutuu nyt elättämään itsensä satunnaistöillä kaupungissa.
Sambialainen maanviljelijä Surrender Hamufuba

Sambiassa parannetaan ruokaturvaa ilmastoälykkään maanviljelyksen avulla

Sambiassa 40 prosenttia lapsista on huonon ravinnon takia ikäisekseen pienikokoisia, ja maan ruokaturvaa heikentää myös ilmastonmuutos. Nyt maanviljelijöille opetetaan uudenlaisia viljelymetodeja ruokatilanteen parantamiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Palestiinan lippu

Kymmeniä palestiinalaisia tapettu viime viikkojen mielenosoituksissa – joukossa myös alaikäisiä

Israelin tulituksessa on kuollut ainakin 37 mielenosoittajaa maaliskuun lopun jälkeen.
Kaksi lasta auton taakaluukussa

Paluu kotiseudulle arveluttaa monia Irakin pakolaisia

Isisin kukistumisesta huolimatta moni irakilainen pakolainen on yhä leirillä. Maahan jääneet räjähteet, tuhoutuneet kodit ja kostouhka ovat syynä siihen, ettei moni halua palata.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Vaatevalmistajat kertovat aiempaa avoimemmin tehtaiden olosuhteista – moni tunnettu brändi piilottelee tuotantoketjuaan

Vaatevallankumousviikon kunniaksi julkistettu indeksi panee järjestykseen 150 vaatevalmistajaa sen mukaan, miten avoimesti ne kertovat tuotantoketjustaan. Moni on parantanut tapojaan, mutta osa sai nolla pistettä.