Uutiset Ihmisoikeudet

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan. (Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Poliittiset johtajat heikensivät viime vuonna puheillaan ihmisoikeuksia, ja viharetoriikka muuttui myös teoiksi. Samaan aikaan myös kansalaiset ympäri maailman kuitenkin nousivat puolustamaan ihmisoikeuksia, tiivistää ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään ilmestynyt vuosiraportti.

159 maan tilannetta käsittelevän raportin mukaan maailman johtajien viharetoriikka uhkaa normalisoida vähemmistöjen syrjinnän. Vuosi alkoi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pakolaisille ja muslimienemmistöisistä maista tuleville ihmisille asettamalla maahantulokiellolla.

“Tämä teko valmisti tien vuodelle, jonka aikana maailman johtajat veivät avoimen vihan politiikan sen vaarallisimpiin muotoihin. Trump ei kuitenkaan ole linjassaan yksin: myös Australia ja Unkari demonisoivat pakolaisia ja siirtolaisia sen sijaan että näkisivät heidät ihmisinä, joilla on oikeuksia, ja jotka ansaitsevat meidän myötätuntomme”, sanoo Salil Shetty, Amnesty Internationalin pääsihteeri järjestön tiedotteessa.

Raportissa nostetaan esiin muun muassa myös Myanmarissa, Syyriassa ja Jemenissä tapahtuneet sotarikokset sekä rikokset ihmisyyttä vastaan ja naisten oikeuksien heikentäminen Venäjällä ja Puolassa. Amnesty on huolissaan myös ihmisoikeuspuolustajista, joita tapettiin viime vuonna yli 300. Äänensä korottamisesta onkin sen mukaan tulossa yhä vaarallisempaa.

Raportin Suomea käsittelevässä osuudessa kritisoidaan Suomea pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien kaventamisesta, yksityisyyden suojaa uhkaavasta tiedustelulakipaketista, naisiin kohdistuvan väkivallan palvelujen riittämättömyydestä ja translain puutteista.

Raportin mukaan kuitenkin myös kansalaisten aktiivisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi #MeToo-ilmiö toi seksuaalisen häirinnän ja väkivallan laajuuden näkyväksi. Suomessa taas esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia puolustettiin kuukausia Rautatientorin mielenilmauksella. Tuhannet ovat kampanjoineet suomalaisen transaktivistin Sakris Kupilan puolesta ympäri maailman.

Amnestyn mukaan hallitusten pitäisikin nyt puuttua ihmisten huolenaiheisiin sen sijaan, että heitä yritetään hiljentää.

”Todistamme historiaa yhä useampien kapinoidessa ja vaatiessa oikeutta. Jos johtajat eivät osaa erottaa, mikä ajaa ihmisiä protestoimaan, se koituu heidän omaksi tappiokseen. Ihmiset ovat tehneet hyvin selväksi, että he haluavat ihmisoikeuksia: nyt hallitusten on todistettava, että ne kuuntelevat”, Shetty sanoo.

Ihmisoikeudet ihmisoikeudetkansalaisoikeudetaktivismikansalaisyhteiskunta Amnesty International

Lue myös

Pilvenpiirtäjiä Makatissa Filippiineillä

Filippiinien ihmisoikeusaktivisteista tuli valtion vihollisia - ”meillä on turvaton olo”

Filippiinien viime vuonna valittu presidentti Rodrigo Duterte on uhannut tappaa ihmisoikeusaktivisteja. Suomessa vieraillut alkuperäiskansojen naisten oikeuksia edistävä aktivisti Judy A. Pasimio toivoo, että länsimaat painostaisivat kovemmin maata.
Picture of Chelsea Manning

Amnesty: Ihmisoikeuspuolustajia uhataan yhä enemmän – tila kapenee myös Suomessa

Viime vuonna maailmassa tapettiin lähes kaksi kertaa enemmän ihmisoikeuspuolustajia kuin sitä edellisenä. Amnesty on aloittamassa uuden kampanjan heidän suojelemisekseen.

Amnesty: Trump uhannut ihmisoikeuksia sadalla tavalla

Trumpin sadas virkapäivä tulee täyteen lauantaina. Ensimmäiset sata päivää osoittavat, miten vaarallinen tämän hallinto on, varoittaa ihmisoikeusjärjestö.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Rakennustyömaa ja autoja Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia pidätti jälleen naisten oikeuksien puolesta kampanjoineita aktivisteja

Saudi-Arabia on luopumassa naisten ajokiellosta, mutta monet naisaktivistit eivät välttämättä pääse nauttimaan ajo-oikeudesta.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.