Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Afrikka taistelee tuholaisia vastaan

Armeijamadoiksi kutsutut perhosentoukat tekevät selvää viljelyksistä eri puolilla Afrikkaa. Sambiassa pelätään, että tuholaisten hyökkäykset vain pahenevat ilmastonmuutoksen myötä.
Sambialainen viljelijä Surrender Hamufuba tutkii pellollaan kasvavaa maissia, joka uhkaa joutua armeijamaidon ruuaksi. (Kuva: Friday Phiri / IPS)

Armeijamadoiksi kutsutut perhosentoukat tekevät selvää viljelyksistä eri puolilla Afrikkaa. Sambiassa pelätään, että tuholaisten hyökkäykset vain pahenevat ilmastonmuutoksen myötä.

Sambian Pemban alueella Mwanamambon kylässä asuva Surrender Hamufuba, 48, taisteli armeijamadon kanssa viimeksi vuonna 2012, jolloin asialla olivat afrikkalaiset toukat. Syksyllä 2016 vuorossa oli Amerikan mantereelta rahtien mukana saapunut sukulainen.

"Tuholaisten tihentyneet hyökkäykset voivat olla yhteydessä ilmastonmuutokseen", Hamufuba arvelee. Hänen viiden hehtaarin pelloistaan ainakin hehtaari on toukkien vallassa.

Armeijamadot ahmivat maissin ohella myös vehnää, riisiä, durraa, hirssiä sekä lukuisia muita ruokakasveja ja laitumien ruohoa. Sambian maatalousministeriön mukaan toukat ovat vallanneet lähes kymmenesosan maan 1,4 miljoonan hehtaarin maissipelloista.

"Tilanne on hallinnassa", vakuuttaa Sambian katastrofihallinnon johtaja Patrick Kangwa, jonka mukaan valtio on jakanut 87 000 litraa torjunta-aineita levitettäväksi tuholaisten valtaamille pelloille.

Ansoja uroksille

Toukkia on havaittu myös useissa muissa Afrikan maissa, ja YK:n ruokajärjestö FAO pitää aiheesta hätäkokouksen helmikuun puolivälissä Zimbabwessa.

"Armeijamatojen ilmaantuminen on riippuvainen tuulista ja sateista. Ilmastonmuutoksen myötä säät Afrikassa muuttuvat, mikä voi lisätä tai vähentää tuholaishyökkäyksiä", Sambian Copperbeltin yliopiston tutkija Donald Zulu sanoo.

Hän perää koko maan kattavaa seuranta- ja varoitusjärjestelmää. Armeijamatojen leuat jauhavat niin tehokkaasti, että vahingot saattavat olla jo laajoja, kun invaasio huomataan.

Varoitusjärjestelmänä käytetään esimerkiksi feromoniansoja, jotka houkuttelevat urospuolisia yöperhosia naaraan tuoksulla ja estävät hyönteisten lisääntymisen. Ansaan menneiden perhosten määrät yhdistettyinä sääennusteisiin toimivat pohjana viljelijöille suunnatuille varoituksille.

Monokulttuuri osasyynä

Samaan aikaan armeijamatojen kanssa Pemban alueelle on ilmaantunut toinenkin yökkönen, maissikoisa. Sille kelpaavat melkein kaikki ruohovartiset kasvit, joiden varsi on tarpeeksi tukeva, että toukka voi kaivautua sen sisään. Se näivettää kasvit ja altistaa ne homeelle.

Tutkija Zulun mukaan lämpötilalla on merkittävä vaikutus myös maissikoisaan: lämmön noustessa toukkien kehitys nopeutuu, mikä voi kasvattaa populaatioita odotettua enemmän.

Maatalousasioista Eteläisessä maakunnassa vastaava tohtori Max Choombe uskoo myös, että viime aikojen sääilmiöt ovat voineet aiheuttaa tämänkertaisen tuholaisvitsauksen. Varsinkin maissikoisan leviämisen pääsyynä hän pitää kuitenkin monokulttuuria.

"Ihmiset viljelevät vuodesta toiseen maissia", Choombe moittii. Hän uskoo, että vuoroviljely voisi katkaista tuhoisan kierteen.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousympäristö Sambia Suomen IPS

Lue myös

Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.
(Kuva:
Friday Phiri
/
IPS
)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Kuivunutta maata Sri Lankassa
Ankarin kuivuus 40 vuoteen on saanut Sri Lankan näyttämään paikoin kuun maisemalta.
(Kuva:
Amantha Perera
/
IPS
)

Pahin kuivuus 40 vuoteen on ajanut Sri Lankan viljelijät ahtaalle

Viime vuoden ennätysmäisen kuivuuden vuoksi muun muassa pienviljelijä Newton Gunathileka joutuu nyt elättämään itsensä satunnaistöillä kaupungissa.
Pelto Argentiinassa
Maataloustuotteet ovat keskeinen osa Argentiinan vientikauppaa. Soijapapuja viljellään jo enemmän kuin vehnää tai maissia.
(Kuva:
Patrick Burnett
/
IPS
)

Argentiinan soijapääkaupunki purkamassa glyfosaattikiellon

Rosarion kaupungissa kiellettiin kasvimyrkky glyfosaatin käyttö, mutta soijantuottajat saivat käännettyä valtuutettujen pään.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.