Afganistanilaisnaiset perustavat yrityksiä talibanien kielloista huolimatta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Afganistanilaisnaiset perustavat yrityksiä talibanien kielloista huolimatta

Entiset järjestöaktivistit pyörittävät nyt pienyrityksiä. Se on myös tapa vastustaa Taliban-hallintoa.

Ihmisiä kadulla.

Afganistanin naisilta on viety perusoikeudet. Kaduilla liikkuminen onnistuu vain, jos on pukeutunut täysin peittävään hijabiin tai burkaan. Kuva: Learning Together -verkosto.

(IPS/LT) -- Yhä useammat naiset ovat Afganistanissa alkaneet perustaa pienyrityksiä.

Naiset, jotka ennen talibanien valtaantuloa kilpailivat miespuolisten kollegojensa kanssa koulutuksesta ja työpaikoista, ovat nyt ilman työtä ja toimeentuloa. Oman yrityksen perustaminen on yksi harvoista sallituista keinoista hankkia elanto perheelle.

Yrittäjänaisista yksi on Nasima, joka työskenteli aiemmin kansalaisjärjestössä kouluttajana. Järjestö keskittyi parantamaan naisten elinoloja.

”Myin omat koruni ja rakensin tämän liikkeen niillä rahoilla. Minulla on nyt kaupassani kaksi työntekijää. Myymme naisten vaatteita ja kosmetiikkaa, ja suurin osa asiakkaistamme on naisia.”

Nasima ei voi puhua työelämästään julkisesti. Vaarana on, että Taliban rajoittaisi tai jopa estäisi hänen yrityksensä toiminnan.

Tylsistymistä pakoon

Naiset tulevat kauppaan kasvot peitettynä.

”Talibanin valvojat rankaisevat naisia, jotka eivät ole heidän mukaansa pukeutuneet säädylliseen hijabiin. Valvojat myös varoittavat meitä: jos naiset ja tytöt tulevat kauppaani ilman kunnollista hijabia, en saisi myydä heille mitään.”

”Hyveiden edistämisen ja paheiden ehkäisemisen ministeriön virkamiehet seisovat joka päivä myymälämme edessä, valvovat meitä ja häiritsevät asiakkaitamme”, Nasima kertoo. ”He luovat pelkoa ja kauhun tunteita asiakkaitteni keskuudessa.”

Puhekavereiden kohtaaminen on monelle naiselle syy tulla kauppaan.

Nasimasta tuntuu, että suurin osa kauppaan tulevista asiakkaista ei alun perinkään tule varsinaisesti ostamaan mitään. Mutta kotonakaan ei voi loputtomiin istua.

”Naiset tulevat tänne tylsistymistä pakoon. He vain haluavat viettää kanssamme aikaa ja jutella.”

Vaatekaupassa käymiseen liittyy kuitenkin riskinsä. Jos nainen ei sinne tullessaan käytä oikeanlaista hijabia, ministeriön valvojat pidättävät tämän miehen, heittävät tämän autoon ja vievät ministeriöön.

”Me usein katsomme myymälän ikkunasta näitä avuttomiksi jääneitä naisia seisomassa kadulla.”

Autoja kadulla.

Päivittäisten asioiden hoitaminen ja asiointi kaupoissa on tehty naisille vaaralliseksi ja lähes mahdottomaksi. Kuva: Learning Together -verkosto.

Salakampaaja

Salaa kampaajana työskentelevä Fatemeh on perustanut pienen yrityksen hankkiakseen toimeentulon. Tavallaan se on myös hänen tapansa vastustaa Talibania.

Fatemeh on 38-vuotias, ja hänellä on kuusi lasta. Kaikkiaan hän elättää kahdeksaa perheenjäsentä. Fatemehin perheessä ei ole miestä, mikä vaikeuttaa liikkumista yleisillä paikoilla.

Ennen Talibanin valtaannousua Fatemeh oli kansalaisjärjestön johtaja ja kansalaisyhteiskunnan aktivisti. 

”Kahden vuosikymmenen ponnistelujen jälkeen naiset olivat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa ja heitä oli jopa samoissa asemissa miesten kanssa, mutta nyt olemme joutuneet kokonaan eristyksiin”, Fatemeh sanoo.

Lisää rajoituksia ja valvontaa tulee lähes päivittäin. Jopa naisten kävelyä kontrolloidaan. Edes aamukävelyä ei ole enää turvallista tehdä, vaikka naiset peittäisivät vartalonsa ja kasvonsa burkalla ja hijabilla ja lähtisivät kävelylle aamuvarhain, melkein pimeässä.

”Kun lähdemme ulos kävelylle varhain aamulla, olemme aina talibanien suurennuslasin alla. Heidän valvojansa seisovat jokaisessa tienmutkassa. Joskus he loukkaavat ja nöyryyttävät meitä”, Fatemeh kertoo.

Artikkelin on tuottanut Learning Together -verkosto. Verkoston suomalaiset naistoimittajat ovat kouluttaneet afgaaninaistoimittajia vapaaehtoistyönä vuodesta 2009. Blogien kirjoittajat ovat Afganistanissa asuvia, Suomen tuella koulutettuja naistoimittajia, joiden henkilöllisyys salataan turvallisuussyistä. Artikkeli on editoitu aiemmin Suomen Kuvalehden verkkosivuilla julkaistusta Afgaaninaisen katse -palstan kirjoituksesta.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia