Näkökulmat Venäjän demokratia

Voiko Venäjää ymmärtää?

EU:n pitäisi houkutella Venäjä pois umpikujasta, mutta sitä se ei tee, kirjoittaa europarlamentaarikko Nils Torvalds.
(Kuva: Pavel Kazachkov / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Ydin-lehden numerossa 2/2015. Tilaa lehti täältä.

Lähes joka toisessa asiantuntija-artikkelissa Venäjän kehityksestä kirjoittaja varmistaa asemaansa mahdollista kritiikkiä vastaan lainaamalla Tjuttševin aforismia "Venäjää ei voi järjellä ymmärtää". Jos ei voi ymmärtää niin turhaan siinä sitten on ylimääräisiä viisauksia kirjoittaa.

Venäjän pitkäaikaisena haasteena on ollut pysyä lähiympäristönsä kehitysvauhdissa mukana. Hyvä mittari haasteista ovat maan logistiikkaongelmat. Esimerkiksi Saksassa on 90 metriä rautatiekilometrimäärä neliökilometriä kohden, Venäjällä 5 metriä. Samansuuntaisia vertailuja voidaan tehdä tietiheyden suhteen. Saksassa teitä on 180 km neliökilometriä kohden. EU keskiarvo on 121, Ruotsin vastaava luku on 94, Suomen 23, Venäjän 5,46.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei Venäjällä ole mahdollisuuksia kehittää kuin murto-osaa pinta-alastaan. Tästä seuraa tietenkin poliittisia haasteita: miten pitää ihmiset tyytyväisinä olemassa olevaan?

Maan kilpailukyvyn yleinen mittari on korkean teknologian osuus viennistä. Suomi vie vuosittain kansalaista kohden 740 dollarin edestä korkeatasoista teknologiaa. Venäjän vastaava luku on 60 dollaria. Se osoittaa että ulkomaankaupan hyöty (terms-of-trade) on todennäköisesti ensi vuonna huonompi kuin tänä vuonna, ja ensi vuosikymmenellä vielä paljon huonompi.

"Venäjä on suuntaamassa umpikujaa kohti, ja umpikujassa se voi muuttua vaaralliseksi sekä itselleen että ympäristölle."

Voidaan siis ottaa melkein mikä tahansa talouden mittari, ja tulevaisuus näyttää synkältä. Synnyttämisiässä olevien naisten lukumäärä on jyrkässä laskussa. Työikäinen väestö supistuu nopeasti. Erityisen ongelmallinen on miesten kuolleisuus, joka karkasi melkein hallitsemattomaksi Neuvostoliiton loppuvaiheessa ja sen sortumista seuranneessa kriisissä.

Vastaavanlaisia laskelmia on varmasti tehty myös Kremlissä, vaikka Vladimir Putin lehdistötilaisuuksissaan vakuuttaa, että ongelmat ovat hallinnassa. Suurin kysymys onkin, mitä poliittinen johto tekee tietoisena siitä, että horisontin takana sitä odottaa mittavat ja monimutkaiset haasteet. Yltiöpäinen kansallismielisyys voi tuntua hyvältä strategialta kansan enemmistön poliittisen luottamuksen ylläpitämiseksi, mutta mitä tapahtuu siinä vaiheessa kun todellinen kriisi on käsillä ja yltiöisänmaalliset iskulauseet eivät tuo leipää?

Ja mikä on EU:n rooli tässä? Venäjä on suuntaamassa umpikujaa kohti, ja umpikujassa se voi muuttua vaaralliseksi sekä itselleen että ympäristölle. Juuri siitä syystä EU:n tehtävä on houkutella Venäjää pois uhkaavasta umpikujasta. Sitä me emme juuri tällä hetkellä tee.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen, sekä entinen YLE:n kirjeenvaihtaja Moskovassa ja Washingtonissa.

NäkökulmaVenäjän demokratia politiikkaEUkonflikti Venäjä Ydin-lehti

Lue myös

Keramiikkakuva Vladimir Putinista
Venäjän istuva presidentti Vladimir Putin ei ole vielä ilmoittanut, lähteekö ehdolle ensi vuoden vaaleihin. Hänellä on kuitenkin sen verran etumatkaa, ettei hänen tarvitse kiirehtiä, kirjoittaa Veera Laine.
(Kuva:
carsten
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Vaalien imitointia Venäjällä

Venäjän oppositio on ahtaalla, mutta niin on valtiojohtokin. Vaikka opposition tarjoama vaihtoehto on ohut, Putinia saattaa silti jännittää, koska vanhat keinot pysyä vallassa eivät enää toimi, kirjoittaa Veera Laine.
Anna Sharogradskajan (oik.) johtama lehdistöinstituutti on luokiteltu Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi. Kuvassa myös Russian LGBT Networkin johtaja Igor Kochetkov sekä Centre of Social Technologiesin johtaja Maria Mihailova. (Kuva: Teija Laakso)

Venäläinen kansalaisyhteiskunta ei saa näkyä eikä kuulua

Suomessa vierailleet venäläisjärjestöjen johtajat kertovat, että etenkin laki ulkomaanagenteista vaikeuttaa jatkuvasti toimintaa. Lehdistöinstituutin johtaja Anna Sharogradskajaa on tutkittu myös terrorismiepäiltynä.
(Kuva: Larry Koester / cc 2.0)

Venäläisiä kansalaisjärjestöjä kohdellaan kyynisesti valtion vihollisina

Ihmisoikeuskeskus Memorialin kohtelu kertoo, että Venäjän hallitus on aikeissa hyökätä vielä aggressiivisemmin kansalaisyhteiskuntaa vastaan, kirjoittaa Heather McGill.