Näkökulmat Turkin kehitys

Verkkoturvallisuuskouluttajien pidätys Turkissa vaikuttaa meihin kaikkiin

Kouluttajien pidätys on muistutus siitä, että älypuhelimistamme ja läppäreistämme on tulossa ihmisoikeustaistelun uusia etulinjoja, kirjoittaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntija Tanya O'Carroll.
Tietokoneen näyttö ja lukko
Kellään meistä ei ole varaa suhtautua välinpitämättömästi yksityisyyteemme verkossa, muistuttaa Amnestyn teknologia- ja ihmisoikeuskysymysten asiantuntija Tanya O'Carroll. (Kuva: Yuri Samoilov / CC BY 2.0 )

Artikkeli on julkaistu alun perin Motherboardissa sekä Amnestyn blogissa.

Ali on ruotsalainen IT-strategiakonsultti ja Peter on saksalainen väkivallattomus- ja hyvinvointiohjaaja. He olivat Istanbulissa pitämässä työpajaa, jonka olivat pitäneet monesti aiemminkin muun muassa Meksikossa ja Pakistanissa. Ensimmäistä kertaa työpaja päättyi poliisiasemalle.

Kouluttajien pidätys ei ollut vahinko. Vietettyään 12 päivää poliisin huostassa heidät siirrettiin tutkintavankeuteen. Tutkintavankeuteen joutui myös neljä muuta pidätettyä, heidän joukossaan İdil Eser, Turkin Amnestyn toiminnanjohtaja. Heitä uhkaavat nyt pitkä tutkintavankeus ja absurdit, perusteettomat syytteet terroriyhteyksistä.

Teknologia-asiantuntijoiden jahti

Alin ja Peterin ihmisoikeuspuolustajien turvallisuuteen keskittynyt työpaja käsitteli myös digiturvallisuutta – sitä kuinka toimia verkossa turvallisesti. Turkin viranomaiset olivat mitä ilmeisimmin ottaneet heidät tähtäimeensä sinä hetkenä, kun he astuivat Turkin maaperälle. Viikko pidätyksen jälkeen Turkin valtiollisessa sanomalehdessä Türkiyessa julkaistussa mielipidekirjoituksessa kerrotaan kylmäävän rehellisesti, kuinka ”tiedustelupalvelut seurasivat työpajaa jo sen ollessa vielä suunnitteluasteella ja kuinka kouluttajien jokaista liikettä valvottiin”.

Alia ja Peteriä syytetään ”kansannousun” suunnittelijoiksi – todisteiksi esitetään koulutusta mobiililaitteiden turvallisuudesta, turvallisista sovelluksista ja turvallisesta viestinnästä. Syytökset ovat naurettavia. Ali on ystäväni ja työtoverini. Olen ilokseni saanut osallistua joihinkin hänen koulutuksistaan vuosien aikana. Toisin kuin Turkin hallitus kuvittelee, kyseessä ei ole ”huippusalainen vastarinnan high-tech-koulutus”, vaan koulutuksessa käsitellään yksinkertaisia perustietoja siitä, miten verkossa toimitaan turvallisesti esimerkiksi kaksivaiheisen todennuksen käyttöönoton ja vahvojen salasanojen avulla.

Arkaluontoisen datan ja viestinnän suojaaminen ei-toivotulta pääsyltä tai valvonnalta on arkipäivää nykyaikaisessa verkkoympäristössä, mutta se on kaksin verroin tärkeämpää niille, joiden työ ihmisoikeuksien parissa on tehnyt heistä tahattomasti hallitusten silmätikkuja. Kesäkuun 2016 vallankaappausyrityksestä on nyt kulunut reilu vuosi ja Turkin ihmisoikeustilanne on vapaapudotuksessa. Monet kansalaisten perusoikeuksista on murskattu. Sananvapauden käyttöä ja ihmisoikeustyötä on leimattu rikoksiksi, ja sanomalehtiä, yliopistoja ja kansalaisjärjestöjä on tukahdutettu.

Alin ja Peterin vangitseminen on viimeisin merkki siitä, että jahti laajenee myös teknologia-asiantuntijoihin. Viikko Alin ja Peterin kiinnioton jälkeen uusia pidätysmääräyksiä annettiin yli sadasta IT-työntekijästä, kuten Turkin tieteellisen tutkimusneuvosto TÜBITAK:in ja televiestintäviraston entisistä työntekijöistä. Turkin viranomaiset ovat olleet pitkään epäluuloisia verkkoviestintää kohtaan ja ovat toistuvasti blokanneet Facebookin, Twitterin ja YouTuben kaltaisia sosiaalisen median palveluita. Pääsy tuhansille verkkosivustoille on estetty Turkissa. Vuonna 2015 kolme VICE-verkkomedian toimittajaa pidätettiin epäiltynä terrorismista. Epäilyt perustuivat pelkästään heidän käyttämäänsä salausohjelmistoon.

Ihmisoikeustaistelun uudet etulinjat

Turkin viranomaiset eivät toki ole teknologiavastaisia. He ovat itse ottaneet nopeasti käyttöön verkkoviestinnän mahdollistamia laajamittaisia valvontakeinoja. Iso-Britannia tunnusti heinäkuussa jopa luovuttaneensa Turkin viranomaisille uutta teknologiaa verkkoviestinnän valvontaan, vaikka laajamittainen hyökkäys kansalaisyhteiskuntaa vastaan oli jo käynnissä. Iso-Britannian hallituksen pitäisi vähintäänkin vaatia Turkilta vakuuksia siitä, että ohjelmistoja ei käytetä osana ihmisoikeustoimintaan kohdistuvaa vainoa.

Turkin viranomaiset ovat itse todistaneet, miksi verkkoturvallisuus ja salausratkaisut ovat tärkeitä.

Verkkoturvallisuus ja salausteknologiat eivät ole hyökkäyksen kohteena vain Turkissa. Teknologisten ratkaisujen myötä myös ilmaisunvapaus on laajentunut, mihin monet hallitukset ympäri maailmaa ovat reagoineet kriminalisoimalla turvallisuussovellusten käytön kriittisten äänien vaientamiseksi.

Egypti ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat molemmat estäneet salatun viestisovellus Signalin, kun taas Marokossa seitsemän toimittajaa on joutumassa oikeuteen pidettyään toimittajien koulutusohjelmaa, joka opasti nimettömään julkaisutoimintaan älypuhelinsovellusten avulla. Ihmisoikeustyön siirtyessä verkkoon niin ovat myös keinot sen häiritsemiseksi ja hiljentämiseksi.

Pidätettyään työpajan osallistujat Turkin viranomaiset ovat itse todistaneet, miksi verkkoturvallisuus ja salausratkaisut ovat tärkeitä. Turkin ihmisoikeustilanteen nopea heikkeneminen on äärimmäinen todiste siitä, miksi argumentti ”ihmisten joilla ei ole mitään salattavaa, ei tarvitse suojella yksityisyyttään” ei päde. Täytyykö jokin toiminta salata vai ei, riippuu täysin hallitusten toimista – ja hallitukset voivat olla arvaamattomia, kuten Turkin pinteeseen joutunut kansalaisyhteiskunta on saanut huomata.

Ennen kuin poliisi pidätti heidät, Ali ja Peter kouluttivat ja auttoivat Turkin ihmisoikeuspuolustajia ymmärtämään ja suojelemaan digioikeuksiaan pelottavassa ja muuttuvassa uudessa ympäristössä. Heidän pidätyksensä on muistutus siitä, että kellään meistä ei ole varaa suhtautua välinpitämättömästi yksityisyyteemme verkossa – ja että älypuhelimistamme ja läppäreistämme on tulossa ihmisoikeustaistelun uusia etulinjoja.

Kirjoittaja työskentelee teknologia- ja ihmisoikeuskysymysten asiantuntijana Amnesty Internationalissa.

Turkin kehitys ihmisoikeudetinformaatioteknologiainternetviestintä Turkki Amnesty International

Lue myös

Flags of Turkey
Turkin hallitus on käynyt kovin ottein kansalaisyhteiskuntaa vastaan heinäkuun 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen yhteydessä.
(Kuva:
Ross Burton
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Amnestyn Turkin johtajalle syyte

Turkin viranomaisten viime viikolla pidättämää Taner Kılıçiä vastaan on nostettu syyte terrorijärjestöön kuulumisesta. Pidätystä on kritisoitu laajasti.
(Kuva: Adam Brown / CC BY-NC 2.0)

Turkki on maailman suurin toimittajien vankila

Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan pidätettyjen toimittajien määrä on Turkissa nelinkertaistunut ja toimittajien pidättäminen on kasvussa myös muualla maailmassa.
(Kuva: Ross Burton / CC BY-NC-ND 2.0)