Näkökulmat

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.
Afrikassa sekä syntyy että kuolee paljon lapsia. Malawilainen Manes Feston ei ehtinyt sairaalaan vaan synnytti tienvarressa kolmoset, joista vain yksi jäi eloon. (Kuva: Travis Lupick / IPS)

(IPS) -- Maapallolla on nyt 7,4 miljardia asukasta, ja väestö kasvaa 1,1 prosenttia vuodessa. Kasvu ei jakaannu tasaisesti: 29 maan väestön ennustetaan vähintään kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, kun taas 38 valtiossa on silloin nykyistä vähemmän väkeä.

YK:n ennusteiden mukaan väestön tuplaajiin kuuluu pääasiassa Afrikan maita sekä Irak ja Palestiina. Joukon runsasväkisimmät maat ovat Nigeria (187 miljoonaa), Kongon demokraattinen tasavalta (80 miljoonaa) ja Tansania (55 miljoonaa).

Nykyisin tuplaajat kattavat kymmenesosan maapallon väestöstä, mutta vuonna 2050 niissä asuu 18 prosenttia planeetan kymmenestä miljardista ihmisestä.

Nigeriin povataan peräti 250 prosentin väestönkasvua. Sambia, Angola, Uganda ja Mali yltävät 150 prosentin nousuun.

Jos Nigerian 112 prosentin kasvuennuste toteutuu, sen liki 400-miljoonainen väestö ohittaa Yhdysvallat maailmantilaston kolmosena. Kärjessä ovat Intia ja Kiina.

Suurin kato Itä-Euroopassa

Väestöltään kutistuvat 38 maata kattavat nyt noin 30 prosenttia pallomme asukkaista, mutta vuonna 2050 enää viidenneksen.

Asukasluvustaan vähintään 15 prosenttia menettävien maiden top ten -listalla on pelkästään itäisen Euroopan valtioita. Suurin kato käy Bulgariassa (27 prosenttia), Romaniassa (22), Ukrainassa (21) ja Moldovassa (20 prosenttia).

Japanin väestö kutistuu 15 prosenttia, Venäjän 10, Saksan 8, Italian 5 ja Kiinan 2 prosenttia. Ennuste ottaa huomioon maahanmuuton, joka paikkaa osaltaan väestön hupenemista. Esimerkiksi Italian asukasluku supistuisi muuten 13 prosenttia.

"Tuplaajamailla on vaikeuksia täyttää nuoren ja kasvavan väestönsä perustarpeet."

Tuplaavilla ja kutistuvilla mailla on merkittäviä eroja kuolleisuus- ja maahanmuuttoluvuissa. Tuplaajissa kuollaan varhemmin, ja niistä myös muuttaa väkeä pois, kun taas kutistuvissa maissa eletään vanhaksi ja otetaan vastaan siirtolaisia.

Hedelmällisyys ratkaisee

Väestönkasvun sanelee kuitenkin ensi sijassa hedelmällisyysaste. Tuplaajamaissa syntyy keskimäärin 5,3 lasta naista kohti. Skaala ulottuu Kenian 4,4 lapsesta Nigerin 7,6:een.

Kaikkien kutistuvien maiden hedelmällisyys jää alle kahteen lapseen, mikä on väestön uudistumisen rajapyykki. Muun muassa Kiinassa, Saksassa, Unkarissa, Italiassa, Japanissa, Puolassa, Venäjällä ja Espanjassa yhtä naista kohti syntyy keskimäärin 1,5 lasta.

Tuplaajamailla on vaikeuksia täyttää nuoren ja kasvavan väestönsä perustarpeet. Keski-ikä on kaikissa alle 20 vuotta ja alimmillaan Nigerissä 15 vuotta. Köyhät maat pyrkivät lisäämään perhesuunnittelua ja parantamaan tyttöjen koulutusta sekä luomaan työpaikkoja.

Hupenevan väestön maissa haasteet liittyvät ennen kaikkea ikääntymiseen. Monissa niistä on jo enemmän yli 65-vuotaita kuin alle 15-vuotiaita, ja puolessa ryhmän maista asukkaiden keski-ikä on ylittänyt 40 vuotta. Japanilaisten, saksalaisten ja italialaisen keski-ikä on nyt 46 vuotta.

Näkökulma kehitysväestö Suomen IPS

Lue myös

(Kuva: Edgardo W. Olivera / CC BY 2.0)

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.
(Kuva:
Andrew Writer
/
CC BY 2.0
)

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.
(Kuva: Lei Han / CC BY-NC-ND 2.0)

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.