Näkökulmat Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille. (Kuva: Andrew Writer / CC BY 2.0 )

Artikkeli on julkaistu alun perin Ihmisoikeusliiton blogissa.

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus. Sillä puolustetaan kaikkia muita oikeuksia. Ilman sananvapautta me emme voisi hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja yhteiskunnallisista ongelmista. Mutta sanaa voidaan käyttää myös oikeuksien loukkaamiseen. Yksityisyyden suojaa, syrjinnän kieltoa tai ihmisarvoa loukkaavat ilmaisut eivät kuulu sananvapauden piiriin.

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat sananvapauden hyvin vahvasti. Esimerkiksi YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa sopimuksessa todetaan:

Jokaisella on sananvapaus; tämä oikeus sisältää vapauden hankkia, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia riippumatta alueellisista rajoista joko suullisesti, kirjallisesti tai painettuna taiteellisessa muodossa tahi muulla hänen valitsemallaan tavalla. (artikla 19, kappale 2)

Jos sananvapautta katsotaan ainoastaan tämän kappaleen perusteella, sananvapaus näyttäytyy täysin rajoittamattomana. Jotkut sananvapauden puolustajat näkevät sananvapauden näin yksioikoisesti. Heille kaikki puuttuminen viestintään on sananvapauden rajoittamista.

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus sananvapaudesta, vaan sananvapausartikla jatkuu seuraavasti:

Edellisessä kohdassa tarkoitettujen vapauksien käyttö merkitsee erityisiä velvollisuuksia ja erityistä vastuuta. (artikla 19, kappale 3)

Sanat ovat myös tekoja

Sanankäytöllä ei ainoastaan kuvailla maailmaa, vaan sanat ovat myös tekoja. Ihmisoikeusjulistuksen ensimmäinen artikla toteaa: "Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan." Annamme toisille ihmisille arvoa sanoillamme ja teoillamme, mutta samoilla keinoilla voimme kiistää toisten ihmisten tai ihmisryhmien arvon. Voimme esittää väitteitä, että kaikki ihmiset eivät olekaan tasavertaisia heidän synnynnäisten ominaisuuksien tai alkuperän vuoksi. Voimme pitää yksilöitä alempiarvoisina tai pahoina sen perusteella, mihin ryhmään miellämme heidän kuuluvan. Voimme esittää vakaviakin syytöksiä kokonaista ryhmää kohtaan sen perusteella, mihin yksittäinen henkilö on syyllistynyt.

"Emme voi keskittyä vain yhteen ihmisoikeuteen ja loukata samalla muita oikeuksia."

Tällaiset sanankäytön tavat loukkaavat ihmisarvoa eivätkä ne kuulu sananvapauden piiriin:

Kaikki kansallisen, rotu- tai uskonnollisen vihan puoltaminen, joka merkitsee yllytystä syrjintään, vihollisuuksiin tai väkivaltaan, on kiellettävä lailla. (artikla 20, kappale 2)

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat sananvapauden, mutta ne turvaavat myös yksityisyyden suojan ja synnynnäisen ihmisarvon. Kansallisessa lainsäädännössä on varmistettava, että jokaisen ihmisen kaikkia oikeuksia suojellaan laeilla. Suojattu puhe ja rangaistava sanankäyttö Suomessa

Suomen perustuslaki turvaa oikeuden "ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä" (§12). Sanankäyttöä ei rajoiteta ennakkosensuurilla, mutta jos ei noudata sanankäyttöön liittyviä "erityisiä velvollisuuksia ja erityistä vastuuta" toisten oikeuksien kunnioittamista, teoista voi tulla seuraamuksia jälkikäteen. Suomessa vihapropagandan kieltävä artikla on pantu voimaan rikoslain pykälillä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (10. luvun 11§ ja 11a§). Näiden pykälien tarkoituksena ei ole rajoittaa sananvapautta, vaan puolustaa meidän jokaisen synnynnäistä ihmisarvoa.

Viimekädessä tuomioistuimet Suomessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin joutuvat puntaroimaan eri oikeuksien toteutumista konkreettisissa tapauksissa.

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus. Ihmisoikeudet ovat kokonaisuus. Emme voi keskittyä vain yhteen ihmisoikeuteen ja loukata samalla muita oikeuksia, samoin kuin emme voi yhden ihmisen oikeuksien varjolla loukata toisten ihmisten oikeuksia.

Kirjoittaja on ihmisoikeuksien asiantuntija Ihmisoikeusliitossa.

NäkökulmaIhmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetsananvapaus Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Ilmapalloja Helsinki Pride -mielenosoituksessa vuonna 2017
Järjestöt kritisoivat Suomen kantaa transsukupuolisten oikeuksiin. Kuvassa Helsinkin Priden tunnelmia kesällä 2017.
(Kuva:
Jonas Tana
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Poliiseja Helsingin rautatieasemalla
Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan Suomeen tarvitaan ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen erikoistuneita poliiseja
(Kuva:
masmad
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Näkökulma: Ihmisoikeuskoulutus pakolliseksi kaikille poliiseille

Poliisien ihmisoikeuskoulutus on Suomessa heikoissa kantimissa. Systemaattista koulutusta kaikille poliiseille ei ole. Ihmisoikeusliitto on jo vuosia peräänkuuluttanut poliiseille parempaa ihmisoikeusosaamista. Jokohan aika olisi tälle kypsä, kysyy Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila blogikirjoituksessaan.
(Kuva: Tim Franklin Photography / CC BY-NC-ND 2.0)

Kuntavaalien some-vihapuhetta seulotaan verkkoteknologian avulla

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Ihmisoikeusliitto käyttävät automaattista tekstianalyysiä, jonka avulla voi havaita vihapuhetta ehdokkaiden julkisilla sosiaalisen median tileillä. Ilmaista mainosta vihapuheeseen sortuville ei anneta.