Näkökulmat Ilmastonmuutos

Näkökulma: Eläintuotannon vaietut ympäristövaikutukset

Eläintuotannon vähentäminen auttaisi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, mutta monet amerikkalaisjärjestöt ovat hiljaa aiheesta.
(Kuva: Michael Lian / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Maan ystävien blogissa.

"…Kokonaiset valtiot jäävät veden alle merenpinnan noustessa, valtiot huomaavat kuivuuden olevan niin voimakasta, etteivät ne voi ruokkia kansalaisiaan, joiden täytyy epätoivoisesti muuttaa toiseen maahan. Me sodimme tulevaisuudessa ilmaston tähden."
"Mikä on ilmastonmuutoksen suurin aiheuttaja?"
"Periaatteessa fossiilisten polttoaineiden liikakäyttö. Kuten tiedät, meillä on hiiltä, maakaasua, öljyä… Ne kuormittavat ilmastoa, lämpösäteily jää loukkuun ja lämpötila nousee nopeudella, jollaista ei ole maapallon historiassa nähty."
"Entä eläintuotanto?"
"Mitä siitä?"

Cowspiracy-uutuusdokumentin avaava keskustelu Sierra Clubin varajohtajan Bruce Hamiltonin kanssa tiivistää elokuvan sisällön. Etenevän ilmastonmuutoksen aiheuttaman huolen ajamana elokuvantekijät Kip Andersen ja Keegan Kuhn kysyvät, miksi eläinperäinen ruokavalio ja siihen liittyvä tuotanto loistavat poissaolollaan yhdysvaltalaisten ympäristöjärjestöjen asialistoilta.

Kysymys on aiheellinen, eikä ole ihme, että Cowspiracy on herättänyt keskustelua jopa maailman johtavissa talouslehdissä. Eläintuotannon ympäristöongelmat liittyvät monin tavoin ympäristökysymyksiin esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisen, veden kulutuksen ja ekologisesti kestämättömän ruoantuotannon osalta. Kysymys eläintuotannosta liittyy myös globaaliin ruokaturvaan: kun ravinto kierrätetään eläinten kautta, joudutaan käyttämään monin verroin enemmän esimerkiksi peltopinta-alaa ja vettä saman ruokamäärän tuottamiseen. Dokumentti herätteleekin katsojaansa pohtimaan vakavasti eläinruoan tuottamisen eettisyyttä myös ympäristönäkökulmasta: onko meillä varaa käyttää vähenevät resurssit eläintuotantoon, kun kasviperäinen ravinto suoraan ihmisille tuotettuna olisi ekologisesti kestävämpää ja takaisi paremmin globaalin ruokaturvan?

Mittavia päästöjä ja luonnonvarojen rohmuamista

YK:n maatalousjärjestö FAO:n (2006) mukaan eläintuotanto tuottaa 18 % kasvihuonekaasupäästöistä. Dokumentissa haastateltu Richard Oppenlander kyseenalaistaa tämänkin luvun, koska joidenkin laskelmien mukaan eläintuotannon osuus kasvihuonepäästöistä on jopa 51 %. Kyseiseen lukuun päätyneet tutkijat Robert Goodland ja Jeff Anhang ovat raportissaan Livestock and Climate Change (2009) kritisoineet FAOn laskelmia vanhentuneista luvuista, eläintuotantoon tarvittavan maapinta-alan ja metaanipäästöjen aliarvioinnista sekä siitä, että laskelmissa jätetään kokonaan huomiotta miljardien tuotantoeläinten hengityksessään tuottama hiilidioksidi. Kun nämä otetaan huomioon, näyttää eläintuotannon vaikutus ilmastonmuutoksen kannalta vielä paljon YK:n arviota synkemmältä.

Ongelmana on myös eläintuotteiden käytön jatkuva lisääntyminen: vuodesta 1950 globaali lihan tuotanto on viisinkertaistunut. Vuosien 1960 ja 2000 välillä naudanlihan tuotanto kaksinkertaistui, lehmänmaidon tuotanto kolminkertaistui, kananmunien nelinkertaistui ja kanan kulutus lisääntyi 800 %:lla eli 9-kertaistui. Keskeistä on myös epäsuhta eläintuotteiden käytössä globaalin pohjoisen ja etelän välillä: lännen rikkaissa maissa käytetään vähintään viisi kertaa enemmän maitoa ja lihaa kuin muualla maailmassa. Muuallakin eläintuotteiden kysyntä kuitenkin lisääntyy koko ajan. Noin 45% koko maailman maa-alasta on karjan käytössä tai käytetään rehun kasvattamiseen. Vuonna 2011 kaikesta ruoaksi kasvatetusta viljasta 43 % meni karjan tai kasvatettujen kalojen ruoaksi. Globaalisti kaikesta kasvatetusta soijasta menee yli 90 % eläinten ruoaksi.

"Pelkästään yksi nauta juo sen verran, että kahden vuoden kasvatuksen aikana tarvitaan 76 000–83 000 litraa vettä."

Maankäytöstä käy esimerkiksi seuraava Oppenlanderin kirjassaan Food Choice and Sustainability (2013) mainitsema vertailu: parhaimmillaan laiduntavaa karjaa voidaan kasvattaa niin, että saadaan 136 kg lihaa yhtä eekkeriä (40 aaria) kohti. Vertailun vuoksi: Oppenlander on nähnyt kasvinviljelijöitä, jotka pystyvät tuottamaan yli 1300 kg papuja, yli 7200 kg pinaattia tai yli 17 000 kg perunaa eekkerillä.

Toinen Oppenlanderin esimerkki koskee veden käytön laskelmia. Yhdysvalloissa on laskettu, että kolmen hengen talous käyttää lähes 190 000 litraa vettä keskimäärin sisäkäytössä. Oppenlanderin mukaan tässä laskelmassa on ongelmallista, että siinä ei ole huomioitu ruokavalion vaikutusta veden kulutukseen. Jos jokainen amerikkalainen syö keskimäärin noin 94 kiloa lihaa vuodessa sekä lisäksi 248 munaa ja 284 kiloa maitotuotteita, ja lasketaan se vesi, mikä menee näiden eläintuotteiden tuotantoon, niin tästä tulee yli puolitoista miljoonaa litraa vettä per henkilö vuodessa. Eli kolme henkilöä kuluttaa neljä ja puoli miljoonaa litraa vettä siksi, että heidän ruokavalionsa perustuu eläinperäisiin tuotteisiin.

Oppenlander on myös laskenut, että yleensä edes "kestävänä" pidetty laiduntava karja ei viime kädessä ole sitä, jos otetaan huomioon myös juomavesi. Pelkästään yksi nauta juo sen verran, että kahden vuoden kasvatuksen aikana tarvitaan 76 000–83 000 litraa vettä. Tuo vesimäärä vastaa sitä, että ihminen ottaisi viiden minuutin suihkun joka päivä 6,7 vuoden ajan. Juomaveden lisäksi karjan kasvatuksessa tulisi huomioida vielä mahdollinen laitumen tai ruoaksi kasvatetun rehun kastelemiseen käytetty vesi sekä muissa tilanteissa kuten teurastuksen yhteydessä tarvittava puhdistusvesi. Eläintuotanto on siten myös veden kulutuksen kannalta erittäin ongelmallista.

Järjestöt varovaisia aiheen esiin nostamisessa

Cowspiracy kokoaa eläintuotannon ympäristövaikutuksia koskevia keskeisiä tutkimustuloksia ja laskelmia ja pyytää niihin kommentteja satojen tuhansien jäsenten ja kymmenien miljoonien budjettien voimin toimivilta järjestöiltä kuten Sierra Clubilta, Yhdysvaltojen Greenpeaceltä ja Oceanalta, Surfrideriltä ja Rainforest Action networkiltä. Vastaukset ovat alun sitaatin mukaisia, eivätkä kaikki järjestöt edes suostu haastateltavaksi. Elokuvassa haastatellun kirjailija ja aktivisti Michael Pollanin mukaan kyse on puhtaasti markkinoinnista.

"Järjestöt pyrkivät maksimoimaan heille lahjoittavien ihmisten määrän. Jos ne näyttäytyisivät julkisuudessa lihavastaisina tai haastaisivat arjen rakkaita tottumuksia, se vahingoittaisi varainkeruuta", Pollan toteaa.

Elokuvalle voisi katsoa olevan tilausta myös Suomessa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Climate Communication II -tutkimukseen vastanneista 90 prosenttia arvioi oman ruoankulutuksensa rasittavan ympäristöä vähemmän kuin esimerkiksi autolla ajaminen tai asuminen, vaikka tosiasiassa ruoankulutuksella on huomattavasti suurempi vaikutus kuin niillä. Jopa neljännes Suomessa aiheutetuista ilmastovaikutuksista ja 40 prosenttia kaikista ympäristövaikutuksista johtuu ruoasta.

Täkäläisiä ympäristöjärjestöjä ei kuitenkaan voi yhtä lailla syyttää vaikenemisesta, sillä eläinteollisuuden ympäristövaikutuksia ovat perinteisistä suurista ympäristöjärjestöistä nostaneet esiin muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto, tämän nuorisojärjestö Luontoliitto sekä Suomen WWF. Olisi toivottavaa, että isot järjestöt myös suoraan ehdottaisivat ratkaisuna eläinperäisestä tuotteista luopumista, veganismia, sekä toisivat esiin eläintuotannon toista kestämätöntä ulottuvuutta, eläinten kärsimystä.

Cowspiracy-elokuvanäytös lauantaina 25.4. Suomen sosiaalifoorumissa klo 10 luokassa 13. Elokuvan jälkeen järjestetään työpaja luokassa 42, jossa suunnataan katse tulevaisuuteen ja pohditaan yhdessä seuraavia askelia kohti oikeudenmukaisempaa ruoantuotantoa. Ohjelmakokonaisuuden järjestävät Animalia, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Oikeutta eläimille, ja Vegaaniliitto.

NäkökulmaIlmastonmuutos ruokaeläimetilmastonmuutos Maan ystävät

Kommentit

Lähettänyt Melina Level (ei varmistettu) 7.12.2016 - 17:44

Maanviljelyn ympäristövaikutukset ne oikeasti vasta kuoliaaksi vaietut ovat! Ne ovat itse asiassa paljon pahemmat, ja kaikki tässä esitetty koskee nimenomaan teollista eläintuotantoa, joka on nykyajan keksintöä, ei luonnonmukaista sellaista (joka ei siinä mielessä edes "tuotantoa" ole).

Suosittelen lämpimästi (ex-vegaani) Lierre Keithin kirjaa "The Vegetarian Myth - Food, justice and sustainability", joka kumoaa hienosti ja täysin tieteellisesti tässäkin esitetyt virheelliset yleiset käsitykset - tämä kirja olisi ehdottomasti kaikkien maapallon tulevaisuudesta vähänkään välittävien luettava!

Lue myös

Hurrikaani Matthew'n tuhoja  mielisairaalassa Haitissa
Haiti on yksi eniten äärimmäisistä sääilmiöistä kärsivä maa. Kuvassa hurrikaani Matthew'n aiheuttamia tuhoja mielisairaalassa vuonna 2016.
(Kuva:
Coralie Giese
/
CDC Global
/
CC BY 2.0
)

Äärimmäisten sääilmiöiden listaus varoittaa pienten saarivaltioiden kohtalosta – teollisuusmaatkaan eivät turvassa

Tuoreen ilmastokatastrofien listauksen mukaan pienet saarivaltiot sekä muut kehitysmaat kärsivät äärimmäisistä sääilmiöistä eniten. Toisaalta listauksen kymmenen kärjestä köytyy myös vauraampia maita.
Imjan jäätikkö Himalajalla Nepalissa
Jäätiköiden sulaminen kuuluu ilmastonmuutoksen rajuimpiin vaikutuksiin. Imjan jäätikkö Nepalin Himalajalla on muuttunut järveksi.
(Kuva:
Bhrikuti Rai
/
Nepali Times
IPS
)

Uusi tietokanta helpottaa ilmastotiedon seuraamista

Jatkuvasti täydentyvän tietokannan avulla voi tarkastella eri maiden kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja niiden Pariisin kokouksessa antamia lupauksia päästövähennyksistä.

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa?

Maatalous voitaisiin muuttaa permakulttuuriviljelyllä ja kiertolaiduntamisella päästölähteestä hiilinieluksi, kirjoittaa Mikko Savilahti.