Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Etiopialainen Emawayish Alemu on yksi maailman teiniäideistä – nyt hän valistaa nuorempiaan

Noin seitsemän miljoonaa kehitysmaissa asuvaa tyttöä synnyttää vuosittain lapsen alaikäisenä. Etiopiassa heidän määränsä on vähentynyt viime vuosina nopeasti muun muassa valistustyön ansiosta.
Etiopialainen äiti pitää lastaan sylissä.
Nykyään kahden lapsen äiti Emawayish Alemu valistaa yhteisön tyttöjä välttämään raskauden liian nuorena. (Kuva: Yeshiwas Mekonnen / Plan Ethiopia )

Kolmannen luokan jälkeen isä ei enää ostanut Emawayish Alemulle kyniä, vihkoja eikä koulupukua.

”Isä halusi, että menen naimisiin äitipuolen pojan kanssa, jotta maatila säilyisi suvun omistuksessa”, kertoo etiopialainen Alemu.

Alemu sinnitteli kuudennen luokan loppuun myymällä gibito-viljakasvin siemeniä torilla. Näillä tuloilla hän hankki koulutarvikkeet.

Lopulta isän tahto voitti ja avioliitto järjestettiin velipuolen kanssa. Alemu tuli raskaaksi melko pian ja synnytti 14-vuotiaana poikavauvan. Synnytyksessä hän menetti paljon verta ja oli vaarassa kuolla.

”Se, että sain pian lapsen, oli kuitenkin ilon aihe koko yhteisössä. Jos en olisi onnistunut synnyttämään miehelleni lasta, koko suku olisi kääntänyt selkänsä ja aviomies vaatinut eroa.”

Vertaistuki tärkeää

Alemun kaltaisia lapsiäitejä on Etiopiassa kuitenkin entistä vähemmän. Maailmanpankin tilastojen mukaan Etiopiassa vuonna 2005 arviolta 92 tyttöä tuhannesta synnytti lapsen 15–19-vuotiaana. Vuonna 2015 teini-iässä synnyttäneitä oli noin 57 tyttöä tuhannesta, lähes 40 prosenttia vähemmän.

Teiniäitiys on vähentynyt myös muualla maailmassa, mutta ei yhtä nopeasti kuin Etiopiassa. Kymmenessä vuodessa osuus on laskenut noin kymmenen prosenttia, 44:ään tyttöön tuhannesta.

Etiopiassa työtä tekevän kehitysyhteistyöjärjestö Plan International Suomen ohjelmapäällikkö Anna Salmivuori uskoo, että ruohonjuuritason työllä on ollut suuri vaikutus siihen, että maassa on tapahtunut myönteistä kehitystä.

Työ on pitkälti tietoisuuden levittämistä. Paikallinen Plan Etiopia tekee paljon yhteistyötä koulujen kanssa, mutta on tärkeää, että koko yhteisö on mukana.

”Yhteisökeskustelu on yleinen ja hyvin toimiva metodi. On tärkeää, että keskusteluun osallistuu koko ympäröivä yhteisö – niin nuorten tyttöjen perheet kuin uskonnolliset johtajatkin, joilla on yhteisöissä paljon valtaa.”

Lisäksi on lastenkerhoja ja nuorten tyttöjen vertaistukiryhmiä.

“Jos joku tyttö ei enää käy koulussa, vertaisryhmän tyttöjen hälytyskellot alkavat soida. Tyttö saattaa olla raskaana tai hänet on naitettu. Tytöt voivat lähteä selvittämään asiaa ja kertomaan eteenpäin opettajille, rehtorille ja lastensuojeluviranomaisille”, Salmivuori kertoo.

Ruohonjuuritason työn lisäksi on tärkeää toimia myös viranomaisten kanssa.

”Tuomioistuimen ja poliisin yhteistyötä pyritään vahvistamaan, jotta naiset ja lapset kokisivat, että he voivat myös raportoida jonnekin ja heidät otetaan tosissaan. Näin tapaukset eivät jää piiloon.

Alaikäiset kärsivät synnytyskomplikaatioista

Maailmassa alaikäisenä synnyttää varovaisen arvion mukaan vuosittain noin 7 miljoonaa tyttöä. Noin kaksi miljoonaa heistä synnyttää Alemun tavoin alle 15-vuotiaana.

Nuoren ikänsä vuoksi lapsiäidit kärsivät usein raskauden ja synnytyksen aikaisista ja jälkeisistä komplikaatioista. Raskauden tai synnyttämisen aiheuttamat ongelmat ovat jopa toiseksi yleisin kuolinsyy 15–19-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa. Myös vauvojen riski kuolla on korkeampi.

Moni liian nuorena synnyttänyt kärsii myös fistulasta. Se on synnytyksessä aiheutuva vaurio, joka vaikeuttaa ulosteen ja virtsan pidätyskykyä. Vaiva on elinikäinen ja aiheuttaa sosiaalista häpeää sekä eristämistä yhteisöstä.

Suuri osa tytöistä jää kuitenkin tilastojen ja terveydenhuollon ulkopuolelle. Moni joutuu jättämään koulun kesken tultuaan äidiksi, mikä on omiaan ylläpitämään naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa.

Lapsiavioliitot johtavat varhaisiin raskauksiin

Kehitysmaissa tullaan liian varhain äidiksi usein siitä syystä, että myös avioituminen on tapahtunut varhain. Elamun tavoin jopa 90 prosenttia alaikäisistä äideistä on jo naimisissa. Etiopiassa ja muuallakin lapsiavioliitot on yleensä kielletty lailla. Kaikkialla lakia ei noudateta, vaikka Etiopian lapsiavioliitot ovatkin viime vuosina vähentyneet.

”Paperilla tilanne näyttää hyvältä, mutta kentällä todellisuus voi olla toinen”, Salmivuori sanoo.

Avioliiton ulkopuoliset raskaudet ovat Etiopiassa suuri häpeä, joten siksi raskaaksi tai jopa raiskatuksi tullut tyttö pyritään naittamaan niin pian kuin mahdollista.

Toisaalta moni perhe naittaa tytön jo ilman raskauttakin nuorena.

”Joissain yhteisöissä lapsiavioliitot ovat luonnollinen asia. Lapset naitetaan nuorina, koska näin on aina tehty”, kertoo Plan Etiopian lastensuojelun asiantuntija Abayneh Desta.

Etiopiassa elää noin 80 eri etnistä ryhmää, joten kulttuuri ja käytännöt vaihtelevat suuresti.

Yhteisöissä, joissa nuori naimaikä on ollut tavallinen, on työ ollut erityisen haastavaa. Alkuun Planin lapsiavioliittojen vastaista valistustyötä vastustivat voimakkaasti yhteisön vanhimmat ja uskonnolliset johtajat.

”Olemme kuitenkin saaneet uskonnolliset johtajat puolellemme, ja osa heistä on aktiivisesti mukana. Se on tärkeää, sillä heitä ihmiset kuuntelevat ja uskovat”, Salmivuori sanoo.

Usein taustalla myös köyhyyttä

Lapsiavioliitot ja teiniraskaudet ovat yleisempiä maaseudulla kuin kaupungeissa sekä vähemmän koulutettujen ja köyhien keskuudessa.

”Taloudellinen ahdinko suuri vaikutin. Jos on liian monta lasta elätettävänä, rahaa ei riitä kaikkien kouluttamiseen. Tällöin helpoin ratkaisu on naittaa tytär nuorena, jolloin elatusvastuu siirtyy toisen perheen harteille”, Abayneh Desta kertoo.

Myös Emawayish Alemun naimakaupoissa kyse oli karulla tavalla resurssien vaihdosta. Hän tulee surulliseksi, kun muistelee nuoruuttaan.

“Vertaan itseäni helposti ikätovereihini, jotka ovat saaneet opiskella ja toimivat nyt valtion viroissa.”

Nykyään kahden lapsen äiti toimii yhteisön ”muutosagenttina” ja toivoo, että mahdollisimman moni tyttö välttäisi saman kohtalon.

”Käyn puhumassa kouluissa ja yhteisöissä nuorille tytöille lapsiavioliittojen ja teiniraskauksien haitoista. Koen työn merkitykselliseksi ja se on ollut käännekohta elämässäni.”

Emawayish Alemua haastattelivat Plan Etiopian kenttätyöntekijät.

Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään 11.10. Lue lisää täältä.

Lapsiäideille suunniteltu vaatemallisto herätti hämmennystä Esplanadilla

Vaatesuunnittelija Paola Suhonen suunnitteli Esplanadin näyteikkunaan lapsiäideille suunnatun vaatemalliston. Mallistoa ei tehty myyntiin eivätkä lapsiäidit käytä vaatteita, vaan lastenoikeusjärjestö Plan halusi herätellä kampanjallaan ihmisiä huomaamaan, että lapsiäitiys on kehitysmaissa edelleen arkea.

Suhonen matkusti yhdessä valokuvaaja Meeri Koutaniemen kanssa Sambiaan tapaamaan malliston keulakuvana toimivaa Fridah'a – 12-vuotiasta raskaana olevaa tyttöä.

Katso Paola Suhosen haastattelu:


Päivitys 26.9.2017: Planin videon tarkoitusta tarkennettu.

Videon materiaalit:

Eini Nyman / maailma.net
Leandro Righini, Make Films Oy
Kalle Heino
(c) Plan International Suomi

Kehityksen edistysaskeleita genderseksuaalisuuskehityslapsetterveys Etiopia Plan International Suomi

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kommentit

Lähettänyt Timoi (ei varmistettu) 22.9.2017 - 12:42

Ei hän nyt sentään VELIPUOLENSA kanssa lasta tehnyt, vaan kasvattiveljensä, ottoveljeksikin voi sanoa josnyt haluaa jotain perinteistä sukulaisuussanaa käyttää.

Lue myös

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.
(Kuva:
Tidiane Baldé
/
Naatangue art la
)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Naiset laittavat ruokaa Keniassa
Keniassa levitetään videoita, joilla kerrotaan muun muassa ravitsemuksen tärkeydestä. Tutkimustulosten mukaan äidit ovat innostuneet videoista.
(Kuva:
Marja Mutanen
)

Keniassa käydään videoilla nälkää vastaan – kuva tehoaa tekstiä paremmin

Köyhyys on suurin syy lasten aliravitsemukseen, mutta oma osansa on myös tietämättömyydellä. Nyt sitä kitketään näyttämällä Keniassa äideille videoita oikeanlaisesta ravinnosta. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan kokeilun alustavat tulokset ovat hyviä.
Ranskalaisen Coexister-järjestön kehitysjohtaja Samia Hathroubi
Samia Hathroubi työskentelee Coexister-järjestössä, joka tuo yhteen Ranskan eri etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä tulevat nuoret.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Naiset ja nuoret puurtavat rauhan eteen ympäri maailman – ”tärkeintä on, ettei menetetä toivoa”

Naisten ja nuorten tekemä rauhantyö jää usein piiloon, sillä heitä ei juuri nähdä virallisissa neuvottelupöydissä. Suomessa kokoontuneet naispuoliset rauhanaktivistit muistuttavat, että tärkeää rauhantyötä tehdään myös vaikkapa vastustamalla rasismia ja auttamalla väkivallan uhreja.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.