Järjestöissä tapahtuu

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
sentin kolikko
Järjestöjen naisjohtajat tienaavat enemmän kuin miehet, selviää Kepan artikkelista.
(Kuva:
Ralf St.
/
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa.
(Kuva:
European Central Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.
Anna Puu Maailma kylässä -festivaalilla vuonna 2017.
Maailma kylässä -festivaalin pääesiintyjiin kuului tänä vuonna Anna Puu.
(Kuva:
Jaakko Virtanen
/
Kepa / Maailma kylässä
)

Maailma kylässä -festareilla 78 000 kävijää

Maailma kylässä -festivaalilla keskusteltiin muun muassa pakolaisista ja veronkierrosta. Kehitysministeri Kai Mykkänen sanoi, että kehitysyhteistyöhön on luvassa lisärahaa lähivuosina.
Järjestöjen kehitysyhteistyöleikkauksia vastaan protestoitiin Helsingissä syyskuussa 2015. (Kuva: Teija Laakso CC BY-NC-ND 2.0)

Selvitys: Asenteiden koveneminen mullistaa kansalaisyhteiskuntaa

Järjestöjen toimintaympäristöä myllertävät muun muassa kansalaisyhteiskunnan tilan kapeneminen maailmalla sekä yritysyhteistyön lisääntyminen ja kehitysyhteistyöleikkaukset Suomessa, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.
(Kuva: Vikes)*

Järjestöjen kehitysyhteistyö ja globaalikasvatus yhä ahtaammalla

Ulkoministeriö myönsi järjestöille paljon aiempaa vähemmän viestintä- ja kehitysyhteistyörahaa. Rahoituksensa menettäneen Suomen IPS:n toimittajan Milla Sundströmin mukaan kehitysviestinnän tila on huolestuttava.
(Kuva: Craig D / CC BY 2.0)

Eettinen joululahja pitää pintansa

Kehitysyhteistyöjärjestöjen myymät aapiset, puuntaimet ja rokotepaketit ovat yhä suosittuja joululahjoja. Vaikka uutuudenviehätys on ohi, lahjat ovat löytäneet vakiintuneen ostajakuntansa, kerrotaan järjestöistä.
(Kuva: ilquotidianodellapa.it / CC BY-NC-SA 2.0)

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
Taksvärkki ry:n tukeman katunuorten yhdistyksen tapaaminen Kenian Nairobissa kaatopaikan laidalla. (Kuva: Pamela Arslan / Taksvärkki ry)

Selvitys: Järjestöjen kehitysyhteistyö tehokasta – leikkauksista vahinkoa

Ulkoministeriön teettämän kuusi järjestöä kattavan arvion mukaan järjestöjen työ on ollut vaikuttavaa. "On aika myöntää, että leikkaukset olivat poliittinen päätös", sanoo Taksvärkin toiminnanjohtaja Lauri Peltonen.
Protesti Berta Cáceresin puolesta. (Kuva: Daniel Cima / Comisión Interamericana de Derechos Humanos / CC BY 2.0)

Ympäristöaktivismi yhä vaarallisempaa – "uusi ihmisoikeuksien taistelutanner"

Ympäristöaktivistien surmat eivät saa kansainvälistä huomiota lukuun ottamatta tämänvuotista Berta Cáceresin murhaa Hondurasissa, sanoo järjestö.
(Kuva: Low Jianwei / CC BY 2.0)

Järjestöt lataavat kovia odotuksia yksityiseen varainhankintaan

Leikkausten vuoksi kehitysyhteistyöjärjestöt hakevat nyt apua tavallisten lahjoittajien lisäksi yritysyhteistyöstä, selviää tuoreesta kyselystä.
Siirtolaisia saapumassa Kreikkaan. (Kuva: Ben White/ CAFOD / CC BY-NC-ND 2.0)

Järjestöt käärivät hihansa maahanmuuttajien kotouttamiseksi

Turvapaikanhakijoita kotoutetaan muun muassa kännykkävideoiden avulla. "Maailma on tullut tänne", tiivistää Kirkon Ulkomaanavun koordinaattori Pertti Keinänen.
(Kuva: Jason Howie / CC BY 2.0)

Kliktivismin rajoitteet ja mahdollisuudet

Kuvien jako ei vielä riitä ydinvoimalaprojektin pysäyttämiseen, mutta verkossa ja fyysisessä todellisuudessa tapahtuva aktivismi voivat tukea toisiaan, kirjoittaa Saila Finne.
Tuomas Milonoff ja Riku Rantala. (Kuva: Esa Isopahkala / CC BY-NC-ND 2.0)

SKR:n rauhanpalkinto Docventuresin tekijöille

Suomen Kristillinen Rauhanliike palkitsee Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin ennakkoluulottomuudesta ja pakolaistyöstä.
Rauhanlaiva-palkinto. (Kuva: Minna Vähäsalo / Sadankomitea)
Adilur Rahman Kahn vieraili viime viikolla Suomessa. (Kuva: Teija Laakso)

Ihmisoikeusaktivistit yhä suuremmassa vaarassa hallitusten takertuessa valtaan

Ihmisoikeusjuristi Adilur Rahman Khan on vapaalla takuita vastaan, ja hallitus on jäädyttänyt hänen johtamansa järjestön varat. Samaa tapahtuu ympäri maailman, kertovat asiantuntijat.
(Kuva: Teija Laakso)

Suomen World Visionin uusi toiminnanjohtaja ei halua velloa epätoivossa

Muun muassa Microsoftilla aiemmin työskennellyt Tiina Antturi sanoo, että kehitysyhteistyöhön kohdistuvat leikkaukset ovat luoneet "kammottavan" tilanteen, mutta siitä on noustava nopeasti ylös.
(Kuva: @felixtriller / Flickr.com / cc 2.0)

Kambodžan hallitus hyväksyi kiistellyn järjestölain

Kaikkien järjestöjen on tehtävä selkoa toimistaan hallitukselle sakkojen ja sulkemisen uhalla.
Kahakka Kairossa vuonna 2012. (Kuva: Gigi Ibrahim / cc 2.0)

Kansalaistoimintaa rajoitetaan joka puolella

Globaali demokratiavaje, pakkomielle torjua terrorismia, eriarvoisuuden kasvu ja uskonnolliset ääriliikkeet ovat syynä kansalaistoiminnan tukahduttamiseen, kirjoittaa Mandeep S. Tiwana.
Kansalaisjärjestöillä on suorat yhteydet kehityshankkeiden osallistujiin ja toteuttajiin, kirjoittaa Milla Mäkinen. (Kuva: Anna Autio)

Mihin kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä tarvitaan?

Järjestöissä on yhteensä noin 15 miljoonaa henkilöjäsentä eli kolminkertaisesti Suomen väestömäärä, muistuttaa Milla Mäkinen.
Tilaa aihepiirin Järjestöissä tapahtuu RSS-syöte