Ihmisoikeudet
Toisen maailmansodan jälkeinen maailmanjärjestys kaipaa kipeästi uudistamista
Toisen maailmansodan jälkeinen maailmanjärjestys kaipaa kipeästi uudistamista
Tapa, jolla kansainvälistä oikeutta poljetaan Ukrainassa ja Gazassa, kertoo siitä, että jotain on rikki. Toisen maailmansodan jälkeen perustettuja kansainvälisiä monenkeskisiä instituutioita on uudistettava, sillä muuten meillä ei ole mitään, minkä puoleen kääntyä, kun säännöt romahtavat, kirjoittaa Linus Atarah.
Amnestyn vuosiraportti syyttää valtioita kaksinaismoralismista ja kansainvälisen järjestelmän heikentämisestä
Amnestyn vuosiraportti syyttää valtioita kaksinaismoralismista ja kansainvälisen järjestelmän heikentämisestä
Suomi saa ihmisoikeusjärjestöltä kritiikkiä turvapaikkapolitiikan kaksoisstandardeista ja kiitosta translain uudistuksesta.
Jumalanpilkkasyytteet johtavat usein kuolemantuomioon Pakistanissa – 22-vuotias Junaid Munir sai tuomion WhatsApp-viestien takia
Jumalanpilkkasyytteet johtavat usein kuolemantuomioon Pakistanissa – 22-vuotias Junaid Munir sai tuomion WhatsApp-viestien takia
Pakistanissa langetetaan usein kuolemantuomioita jumalanpilkasta, mutta tuomioita ei panna täytäntöön. Vankiloissa viruu kuitenkin tuomittuja, ja pelkästään Punjabin maakunnan vankiloissa on tällä hetkellä 587 jumalanpilkkavankia, kertoo ihmisoikeusjärjestö.
Pakistanin baluchivähemmistö haluaa lopettaa kaappaukset ja teloitukset – Kansanliikettä johtavat nyt naiset
Pakistanin baluchivähemmistö haluaa lopettaa kaappaukset ja teloitukset – Kansanliikettä johtavat nyt naiset
Tuhansia Pakistanin baluchivähemmistön jäseniä on kadonnut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Isänsä menettänyt Mahrang Baloch on yksi naisista, jotka ovat ryhtyneet protestoimaan. Maan hallitus kuitenkin pitää heitä terroristien sukulaisina.
Brasilian kongressi haluaa kaventaa alkuperäiskansojen maaoikeuksia – Uusi laki sallisi sotilastukikohdat
Brasilian kongressi haluaa kaventaa alkuperäiskansojen maaoikeuksia – Uusi laki sallisi sotilastukikohdat
Brasilian kongressi haluaa tunnustaa alkuperäiskansojen maiksi vain ne alueet, joita nämä asuttivat uuden perustuslain astuessa voimaan vuonna 1988. Uusi laki uhkaisi alkuperäiskansojen selviytymistä ja myös sademetsiä, kirjoittaa toimittaja Mario Osava analyysissään.
Vähemmistöviha ei voi olla trendi muiden joukossa – Anti-gender-liike vaikuttaa myös nuoriin
Vähemmistöviha ei voi olla trendi muiden joukossa – Anti-gender-liike vaikuttaa myös nuoriin
Monien nuorten asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat muuttuneet kovemmiksi ja selkeästi syrjiviksi, jopa väkivaltaisiksi. Nuorten demokratiamyönteisyyttä tai yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia puolustavia asenteita voi enää erehtyä pitämään itsestään selvinä, kirjoittaa Pelastakaa Lasten asiantuntija Eva Udeh.
Uganda toteutti uhkauksensa – YK:n ihmisoikeustoimisto joutui sulkemaan ovensa
Uganda toteutti uhkauksensa – YK:n ihmisoikeustoimisto joutui sulkemaan ovensa
YK:n ihmisoikeustoimisto joutui lähtemään Ugandasta 18 vuoden jälkeen. Huolena on etenkin kansalaisyhteiskunnan ja vähemmistöjen kohtalo, sillä maa tukahduttaa kovin ottein toisinajattelijoita ja sääti hiljattain yhden maailman tiukimmista homoseksuaalisuuden kriminalisoivista laeista.
Uganda aikoo potkaista YK:n ihmisoikeustoimiston ulos maasta – Kansalaisjärjestöt pelkäävät sorron lisääntyvän
Uganda aikoo potkaista YK:n ihmisoikeustoimiston ulos maasta – Kansalaisjärjestöt pelkäävät sorron lisääntyvän
Ugandan ihmisoikeusmaine on heikko, mutta nyt se vakuuttaa sitoutuneensa ihmisoikeuksiin eikä halua YK:n ihmisoikeustoimijaa enää maahan. Vainottu kansalaisyhteiskunta pelkää ihmisoikeustilanteen heikkenemistä.
Suomi on profiloitunut etenkin naisten oikeuksien puolustajana ensimmäisenä vuotenaan YK:n ihmisoikeusneuvostossa – ”Luottopakilta” kaivataan kuitenkin rohkeampia avauksia
Suomi on profiloitunut etenkin naisten oikeuksien puolustajana ensimmäisenä vuotenaan YK:n ihmisoikeusneuvostossa – ”Luottopakilta” kaivataan kuitenkin rohkeampia avauksia
YK:n ihmisoikeusneuvosto saa usein kritiikkiä hampaattomuudestaan, mutta kuluneena vuonna se on pysynyt toimintakykyisenä karmivasta globaalista ihmisoikeustilanteesta huolimatta. Suomi on pärjännyt neuvoston jäsenenä hyvin, mutta se voisi osoittaa lisää johtajuutta, sanovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz ja Amnestyn asiantuntija Vilja Härkönen.