Uutiset

Voit rajata uutisvirtaa käyttämällä tiputusvalikoita.

STRESSI KIUSAA KOULULAISIA INTIASSA

"Atish sai koulussa vedestä maksatulehduksen", kertoi ystäväni Savia, kahden kouluikäisen lapsen äiti ja ammatiltaan opettaja. "Eikö riitä, että koulussa on ihan tarpeeksi rankkaa muutenkin, pitääkö sieltä vielä saada tauteja" sadattelee Savia.

PELÄTTY LEPRA VOIDAAN VOITTAA

Lepratautinen sysätään yhteiskunnan ulkopuolelle. Tauti on kuitenkin voitettavissa, vaikka sitä kohtaan tunnettu pelko ja ennakkoluulot elävät sitkeinä.

AHMEDABADIN PAPERINKERÄÄJÄT KULKEVAT PÄÄ PYSTYSSÄ

"Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin ryhtyä keräämään kaduilta paperia, muuten perhe ei olisi selvinnyt. Häpesin aluksi niin, että peitin kasvoni huivilla."

KAUKOMATKAN EI TARVITSE OLLA TERVEYSRISKI

Matkailu auttaa ymmärtämään vieraita kulttuureita ja jyrkästi ristiriitaista maailmaa sitä paremmin, mitä lähempää toisenlaiseen arkielämään pääsee tutustumaan. Lähelle kannattaa pyrkiä, kuitenkin varoen - jo kulttuuri- ja terveydellisistä syistä.

Tapporaha hoitajista ja lääkäreistä

Huhtikuun 25. päivän aamuna kuulin Katmandussa, Nepalin pääkaupungissa, että sairaahoitajien ja lääkäreiden hengestä luvataan tapporaha.

Naisten syrjintä on myös terveysriski

Tyttölapsen vuosi pyrkii parantamaan eteläaasialaisen naisen sorrettua asemaa

Kun perinteet murtuvat ja kaupallisuus lisääntyy:<br>VANHUS JÄÄ YKSIN JO INTIASSAKIN

Länsimainen ajattelu ei auta kehitysmaan ongelmien ratkaisemisessa. Intiassa kaivataan takaisin aitoon itämaiseen yhteisöllisyyteen.

”En voi unohtaa olevani elossa”

Kansanmurhan haamut kummittelevat belgialaisen Groupov-ryhmän Rwanda 94 -esityksessä.

Liberian nälkä: Ei vain ruokaa vaan myös rauhaa

Liberia ei syyttä suotta ole päätynyt yhdeksi maailman kurjimmista paariavaltioista. Vuonna 1996 hetkeksi keskeytynyt verinen valtakamppailu jatkuu ja ajaa satoja tuhansia siviilejä pakolaisuuteen, samanaikaisesta paluumuutosta huolimatta.

Liberiassa evakot ja paluumuuttajat kotoutuvat uuteen elämäänsä

Nancy Saypaylayn pitkä evakkomatka on päättynyt onnellisesti: hän viljelee riisiä ja tulee toimeen omillaan Mambahnin alueella, Liberian pääkaupungin Monrovian läheisyydessä.

Suomalainen somali vaalityössä Somalimaassa

Suomalainen somali, Abdirahman Abdillahi, on koko syksyn tehnyt vaalityötä Somalimaassa. Hän on Oikeudenmukaisuus ja Hyvinvointi -puolueen, UCID:n ulkoasiainsihteeri. Toiveet ovat korkealla, kun somalimaalaiset ensimmäistä kertaa käyvät monipuoluevaaleihin, joulukuun 15.päivänä.

What is Digital Divide?

The debate on the Digital Divide and how to bridge it took the centre stage in several global forums around the millenium year 2000.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Ajankohtaista

Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.
Mies puolilähikuvassa.

”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin

Koronapandemian aikana valeuutiset ovat lisääntyneet, kansalaisvapauksia on rajoitettu ja autoritaaristen johtajien otteet ovat tiukentuneet. Demokratian säilyttäminen vaatii valppautta, myös Suomessa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Maina Kiai.
Kaksi naista sekä opaskoira seisovat esiintymislavalla.

Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää

Maailma kylässä -festivaaleilla palkittu Abilis-säätiö tukee kehittyvien maiden vammaisjärjestöjä. Viime vuonna se myönsi tukea etenkin saavutettavan koronatiedon levittämiseen ja hygieniatarvikkeiden jakamiseen. Toiminnanjohtaja Marjo Heinosen mukaan pandemiasta on syytä ottaa opiksi.
Nainen pellolla puolilähikuvassa.

Himalajan ekofeministien maatalousliike haluaa tehdä maanviljelystä taas kestävää ja demokraattista – “Viljelijöiden kuuluu olla vapaita, ei riippuvaisia suuryrityksistä”

Intian viljelijät ovat yhä riippuvaisempia ostetuista siemenistä ja lannoitteista samaan aikaan, kun maaperä köyhtyy. Tunnetun ympäristöaktivistin Vandana Shivan perustama maatalouden vallankumousliike ajaa ”maademokratiaa” ja kerää tietotaitoa ajalta ennen teollisen maanviljelyn alkua.
Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Kuva muurista, jossa piirrettynä miehen kuva ja vieressä palanut torni.

Israelin ja Palestiinan konflikti kärjistyi nopeasti, mutta taustalla on pitkään jatkunut ”hidas väkivalta” – ”Moni palestiinalainen haluaisi vain normaalia elämää”, sanoo tutkija Mikko Joronen

Arki miehitetyillä alueilla on jatkuvaa odottamista, kyllästymistä ja turhautumista. Se selittää myös viimeaikaisten väkivaltaisuuksien leimahtamista, sanovat akatemiatutkija Mikko Joronen sekä palestiinalaisnuorten kanssa työtä tekevä Rami Khader.
Ihmisiä astumassa veneeseen, taustalla kaupungin rakennuksia.

Myanmar voi olla matkalla kohti pitkää diktatuurin kautta, sanovat asiantuntijat – ”Muutoksen täytyy tulla sisältäpäin”

Myanmarin vallankaappaus on johtanut yli 800 ihmisen kuolemaan ja vakavaan talouskriisiin. Muiden maiden on vaikea vaikuttaa sotilasjunttaan, sillä esimerkiksi Kiinan, Venäjän ja EU:n lähestymistavat ovat hyvin erilaiset, sanovat muun muassa Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijat.
Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.