Uutiset

Zimbabwessa oppositiossa olo on vaarallisin ammatti

"Zimbabwessa ei ole tällä hetkellä vaarallisempaa ja riskialttiimpaa ammattia kuin kuulua poliittiseen oppositioon jäsenenä tai johtajana", Welshman Ncube sanoo. Oppositioon kuuluminen tietää kaikenlaisia vaikeuksia, nälkä mukaan lukien.

"Politiikkaan osallistuminen on kriminalisoitu", jatkaa Ncube, joka on Zimbabwen tärkeimmän oppositiopuolueen, Demokraattisen muutoksen liikkeen (MDC) pääsihteeri.

Zimbabwen politiikalle on ollut itsenäisyyttä edeltävistä ajoista asti leimallista poliittisen kilpailun tukahduttaminen ja väkivallan käyttäminen vallan välineenä.

Aiemmin Rhodesiana tunnettu Zimbabwe itsenäistyi Britannian vallasta 1980. Johtoon nousi vapaussodassa (1960-1979) kunnostautunut Zanu-PF-puolue kärjessään Robert Mugabe.

"Oppositiota ei hyväksytä saati siedetä. Zanu-PF toimii yhä vapaussodan hengessä, jonka mukaan toisinajattelijat leimataan vihollisiksi. Oppositio mielletään nyt valtion viholliseksi", ihmisoikeusjuristi ja -aktivisti Brian Kagoro selittää.

Oppositioon kuuluminen tietää kaikenlaisia vaikeuksia, nälkä mukaan lukien. Zimbabwen ruokapulan ollessa pahimmillaan viime vuonna Zanu-PF epäsi moneen otteeseen elintarvikeavun MDC:n kannattajilta.

Ruoka-avun tarpeessa on yhä seitsemän miljoonaa ihmistä eli yli puolet Zimbabwen asukkaista. Pulan syyt ovat kuivuudessa, mutta myös kiistellyssä maauudistuksessa.

Ruoantuotanto romahti, kun presidentti Mugaben hallitus takavarikoi vuosina 2000-2002 maat 4 500 valkoiselta suurtilalliselta ja jakoi ne maattomille mustille.

Poliittisissa väkivaltaisuuksissa on 2000-luvulla kuollut vähintään 300 ihmistä, joista valtaosa MDC:n jäseniä. Lisäksi tuhansia on kidutettu ja raiskattu.

"Valtio on nyt kehityksen suurin este. Oppositio ei joudu taistelemaan pelkästään hallitsevaa puoluetta, vaan myös armeijaa, poliisia ja muita hallituksen käsikassaroita vastaan", poliittinen kommentaattori Deprose Muchena huomauttaa.

Hallitus on värvännyt muun muassa vapaussodan veteraaneja ja nuorisojärjestöjä taistelemaan oppositiota vastaan. Kun MDC järjesti kesäkuun alkupuolella mielenosoituksia hallitusta vastaan pääkaupungissa Hararessa, nuoriso-osastoja marssitettiin estämään niitä.

Maaseutu on paljolti hallituksen tukialuetta. Siellä militantit käyvät paikallisten mielipidevaikuttajien, kuten opettajien, kimppuun. Heidät yritetään pelottelun ja terrorin keinoin pitää loitolla oppositiosta.

Sähköinen tiedonvälitys on valtion monopoli, joten se toimii hallituksen propagandavälineenä antamatta oppositiolle sanan sijaa.

Kansalaisten sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta on lisäksi rajoitettu lukuisilla laeilla. Laki poliittisten puolueiden rahoituksesta esimerkiksi kieltää tiukasti ulkomaisen tuen vastaanottamisen.

"Demokraattiset laitokset, kuten parlamentti, on valjastettu syytämään demokratian vastaisia lakeja", Muchena sanoo.

Oppositiopuolueista MDC on ainoana onnistunut ulottamaan toimintansa valtakunnalliseksi. Siinä on auttanut puolueen johtajan Morgan Tsvangirain tausta: hän toimi aiemmin Zimbabwen ammatillisen keskusjärjestön pääsihteerinä.

"Meidän suurin valttimme on ihmisten rohkeus esittää selviä vaatimuksia huolimatta kaikista hallituksen heihin kohdistamista ilkeyksistä", MDC:n puoluesihteeri Ncube sanoo.

Tsvangirai oli hiljattain kaksi viikkoa telkien takana epäiltynä aikeista kaataa Mugaben hallitus väkivalloin. Häntä ja kahta muuta MDC:n johtajaa syytetään myös suunnitelmista murhata Mugabe.

Etelä-Afrikka on yhdessä Nigerian kanssa koettanut välittää Zimbabwen hallituksen ja opposition välisessä kiistassa. Etelä-Afrikka kuitenkin korostaa, että viime kädessä ratkaisu on zimbabwelaisten omissa käsissä.

Zimbabwen tilanteen uskotaan nousevan esille heinäkuussa, kun Yhdysvaltain presidentti George W. Bush tekee ensimmäisen virallisen vierailunsa Afrikkaan. Hänen on määrä käydä 7.-12. heinäkuuta Etelä-Afrikassa, Senegalissa, Nigeriassa, Botswanassa ja Ugandassa.

(Inter Press Service)

ihmisoikeudetpolitiikka Zimbabwe

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.