Uutiset Ruokaturva

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Tomaatteja lähikuvassa
Ruokahävikin globaalia määrää ei tiedetä tarkkaan. (Kuva: AL.Eyad / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- Zimbabwen liike-elämän keskuksen ruokatorien mätänevien vihannesten röykkiöt olisivat muualla merkki yltäkylläisyydestä. Mutta Zimbabwe ironisesti kärsii samanaikaisesti ruokapulasta ja ruokahävikistä.

Mätänevät vihannekset ovat muuttuneet normiksi Zimbabwen toiseksi suurimman kaupungin Bulawayon keskustan vihannestorilla, joka antaa elannon tuhansille kauppiaille.

”Emme voi lahjoittaa pois vihanneksia vain, koska pelkäämme niiden mätänevän”, Mihla Hadebe sanoo. Hän myy kaikenlaisia kasviksia, tomaateista ja kaaleista mangoihin ja kurkkuihin. ”Vaikka me alentaisimme hintoja, ihmisillä ei siltikään olisi tarpeeksi rahaa.”

Samaan aikaan kauppiaat sanovat, että afrikkalaisen lehtikaalin, keräkaalin ja tomaatin kaltaisista vihanneksista on pulaa. Pula puolestaan on nostanut hintoja.

Vielä joulukuussa lehtikaalinippu maksoi kaksi Zimbabwen dollaria (0,5 eurosenttiä), mutta nyt hinta on jo noussut viiteen Zimbabwen dollariin. ”Emme saa mitään sieltä, mistä tavallisesti ostamme vihanneksemme. Viljelijät sanovat, ettei ole vettä”, Hadebe selittää.

”Nyt tapahtuu kamalia”

Ruokahävikin määrää on vaikea täsmällisesti arvioida, mutta YK:n ruokajärjestö FAO ja Southern Africa Media in Agriculture Climate and Environment Trust uskovat sen valtavaksi. Vihanneksia heitetään menemään piittaamatta ravitsemustieteilijöiden suosituksista.

”Zimbabwessa lähes kolmasosa alle viisivuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta, ja 93 prosenttia kuusi kuukautta täyttäneistä ja alle kaksivuotiaista jää alle hyväksyttävän ruokavalion minimin”, Unicefin Zimbabwen tiedottaja James Maiden kertoo.

Zimbabwelaiset perheet niin kaupungeissa kuin maaseudullakin ovat perinteisesti tuottaneet ruokansa yhteisöviljelmillä, mutta ne ovat kärsineet äärisäistä. Porakaivotkaan eivät ole auttaneet.

”Nyt tapahtuu kamalia. Meillä on porakaivo, mutta silti vihanneksemme kärsivät tässä helteessä”, Judith Siziba sanoo.

Siziba on yksi monista kotikulutukseen vihanneksia kasvattavista naisista Bulawayossa. ”Emme voi muuta kuin katsoa voimattomina. Me luulimme, että vaikka sateita ei tulisikaan, porakaivot tarjoaisivat meille helpotusta tilanteeseen. Mutta ei.”

Zimbabwe on yksi monista ennätyskorkeita lämpötiloja kokeneista maista, joissa maanviljelys on muuttunut epävarmaksi ja ruokaturva heikentynyt. Pelätään, että ilmastonmuutos on vaikuttanut pohjaveden korkeuteen, ja se taas heikentää mahdollisuuksia lievittää viljelijöiden ahdinkoa syvilläkään kaivoilla.

Vähävaraisten keskuudessa ruokavalio on huonontunut, vaikka supermarkettien hyllyt ovat täynnä. YK:n Maailman ruokaohjelman mukaan puolet Zimbabwen väestöstä eli lähes 8 miljoonaa ihmistä kärsii ruokapulasta.

Ruokaturva maatalousruoka Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kulkusirkka

Aavikkokulkusirkkojen toinen aalto uhkaa Itä-Afrikkaa – Sadekausi voi 20-kertaistaa tuholaisten määrän

Koronaviruksen aiheuttamat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat myös aavikkokulkusirkkojen vastaista työtä Itä-Afrikassa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö varoittaa sirkkojen määrän lisääntymisestä lähikuukausina.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.