Uutiset Ruokaturva

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Tomaatteja lähikuvassa
Ruokahävikin globaalia määrää ei tiedetä tarkkaan. (Kuva: AL.Eyad / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- Zimbabwen liike-elämän keskuksen ruokatorien mätänevien vihannesten röykkiöt olisivat muualla merkki yltäkylläisyydestä. Mutta Zimbabwe ironisesti kärsii samanaikaisesti ruokapulasta ja ruokahävikistä.

Mätänevät vihannekset ovat muuttuneet normiksi Zimbabwen toiseksi suurimman kaupungin Bulawayon keskustan vihannestorilla, joka antaa elannon tuhansille kauppiaille.

”Emme voi lahjoittaa pois vihanneksia vain, koska pelkäämme niiden mätänevän”, Mihla Hadebe sanoo. Hän myy kaikenlaisia kasviksia, tomaateista ja kaaleista mangoihin ja kurkkuihin. ”Vaikka me alentaisimme hintoja, ihmisillä ei siltikään olisi tarpeeksi rahaa.”

Samaan aikaan kauppiaat sanovat, että afrikkalaisen lehtikaalin, keräkaalin ja tomaatin kaltaisista vihanneksista on pulaa. Pula puolestaan on nostanut hintoja.

Vielä joulukuussa lehtikaalinippu maksoi kaksi Zimbabwen dollaria (0,5 eurosenttiä), mutta nyt hinta on jo noussut viiteen Zimbabwen dollariin. ”Emme saa mitään sieltä, mistä tavallisesti ostamme vihanneksemme. Viljelijät sanovat, ettei ole vettä”, Hadebe selittää.

”Nyt tapahtuu kamalia”

Ruokahävikin määrää on vaikea täsmällisesti arvioida, mutta YK:n ruokajärjestö FAO ja Southern Africa Media in Agriculture Climate and Environment Trust uskovat sen valtavaksi. Vihanneksia heitetään menemään piittaamatta ravitsemustieteilijöiden suosituksista.

”Zimbabwessa lähes kolmasosa alle viisivuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta, ja 93 prosenttia kuusi kuukautta täyttäneistä ja alle kaksivuotiaista jää alle hyväksyttävän ruokavalion minimin”, Unicefin Zimbabwen tiedottaja James Maiden kertoo.

Zimbabwelaiset perheet niin kaupungeissa kuin maaseudullakin ovat perinteisesti tuottaneet ruokansa yhteisöviljelmillä, mutta ne ovat kärsineet äärisäistä. Porakaivotkaan eivät ole auttaneet.

”Nyt tapahtuu kamalia. Meillä on porakaivo, mutta silti vihanneksemme kärsivät tässä helteessä”, Judith Siziba sanoo.

Siziba on yksi monista kotikulutukseen vihanneksia kasvattavista naisista Bulawayossa. ”Emme voi muuta kuin katsoa voimattomina. Me luulimme, että vaikka sateita ei tulisikaan, porakaivot tarjoaisivat meille helpotusta tilanteeseen. Mutta ei.”

Zimbabwe on yksi monista ennätyskorkeita lämpötiloja kokeneista maista, joissa maanviljelys on muuttunut epävarmaksi ja ruokaturva heikentynyt. Pelätään, että ilmastonmuutos on vaikuttanut pohjaveden korkeuteen, ja se taas heikentää mahdollisuuksia lievittää viljelijöiden ahdinkoa syvilläkään kaivoilla.

Vähävaraisten keskuudessa ruokavalio on huonontunut, vaikka supermarkettien hyllyt ovat täynnä. YK:n Maailman ruokaohjelman mukaan puolet Zimbabwen väestöstä eli lähes 8 miljoonaa ihmistä kärsii ruokapulasta.

Ruokaturva maatalousruoka Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi