Uutiset Ruokaturva

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Tomaatteja lähikuvassa
Ruokahävikin globaalia määrää ei tiedetä tarkkaan. (Kuva: AL.Eyad / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- Zimbabwen liike-elämän keskuksen ruokatorien mätänevien vihannesten röykkiöt olisivat muualla merkki yltäkylläisyydestä. Mutta Zimbabwe ironisesti kärsii samanaikaisesti ruokapulasta ja ruokahävikistä.

Mätänevät vihannekset ovat muuttuneet normiksi Zimbabwen toiseksi suurimman kaupungin Bulawayon keskustan vihannestorilla, joka antaa elannon tuhansille kauppiaille.

”Emme voi lahjoittaa pois vihanneksia vain, koska pelkäämme niiden mätänevän”, Mihla Hadebe sanoo. Hän myy kaikenlaisia kasviksia, tomaateista ja kaaleista mangoihin ja kurkkuihin. ”Vaikka me alentaisimme hintoja, ihmisillä ei siltikään olisi tarpeeksi rahaa.”

Samaan aikaan kauppiaat sanovat, että afrikkalaisen lehtikaalin, keräkaalin ja tomaatin kaltaisista vihanneksista on pulaa. Pula puolestaan on nostanut hintoja.

Vielä joulukuussa lehtikaalinippu maksoi kaksi Zimbabwen dollaria (0,5 eurosenttiä), mutta nyt hinta on jo noussut viiteen Zimbabwen dollariin. ”Emme saa mitään sieltä, mistä tavallisesti ostamme vihanneksemme. Viljelijät sanovat, ettei ole vettä”, Hadebe selittää.

”Nyt tapahtuu kamalia”

Ruokahävikin määrää on vaikea täsmällisesti arvioida, mutta YK:n ruokajärjestö FAO ja Southern Africa Media in Agriculture Climate and Environment Trust uskovat sen valtavaksi. Vihanneksia heitetään menemään piittaamatta ravitsemustieteilijöiden suosituksista.

”Zimbabwessa lähes kolmasosa alle viisivuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta, ja 93 prosenttia kuusi kuukautta täyttäneistä ja alle kaksivuotiaista jää alle hyväksyttävän ruokavalion minimin”, Unicefin Zimbabwen tiedottaja James Maiden kertoo.

Zimbabwelaiset perheet niin kaupungeissa kuin maaseudullakin ovat perinteisesti tuottaneet ruokansa yhteisöviljelmillä, mutta ne ovat kärsineet äärisäistä. Porakaivotkaan eivät ole auttaneet.

”Nyt tapahtuu kamalia. Meillä on porakaivo, mutta silti vihanneksemme kärsivät tässä helteessä”, Judith Siziba sanoo.

Siziba on yksi monista kotikulutukseen vihanneksia kasvattavista naisista Bulawayossa. ”Emme voi muuta kuin katsoa voimattomina. Me luulimme, että vaikka sateita ei tulisikaan, porakaivot tarjoaisivat meille helpotusta tilanteeseen. Mutta ei.”

Zimbabwe on yksi monista ennätyskorkeita lämpötiloja kokeneista maista, joissa maanviljelys on muuttunut epävarmaksi ja ruokaturva heikentynyt. Pelätään, että ilmastonmuutos on vaikuttanut pohjaveden korkeuteen, ja se taas heikentää mahdollisuuksia lievittää viljelijöiden ahdinkoa syvilläkään kaivoilla.

Vähävaraisten keskuudessa ruokavalio on huonontunut, vaikka supermarkettien hyllyt ovat täynnä. YK:n Maailman ruokaohjelman mukaan puolet Zimbabwen väestöstä eli lähes 8 miljoonaa ihmistä kärsii ruokapulasta.

Ruokaturva maatalousruoka Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Maskilla suojautunut nainen hedelmätiskin takana.

Tuontiriippuvainen Kuuba pyrkii ruokaomavaraisuuteen – Koronapandemia uhkaa kasvattaa ruokalaskua

Kuuba maksaa tuontiruuasta noin 1,7 miljardia euroa vuodessa, mikä koettelee maan horjuvaa taloutta. Ruokaomavaraisuuden saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä maatalous tuottaa heikosti ja kärsii pääomapulasta.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.