Uutiset Zimbabwen demokratiakehitys

Zimbabwessa jaetaan maita jälleen uudelleen – Moni vaikeuksissa oleva pienviljelijä voi menettää maansa

Zimbabwen itsevaltainen ja pitkäaikainen presidentti Robert Mugabe ryhtyi vuosituhannen vaihteessa jakamaan valkoisten omistamia suurtiloja mustille. Nyt uusi presidentti on luvannut jakaa maat uudelleen ihonväristä ja poliittisesta kannasta riippumatta.
Viljelijä osoittelee kasvejaan pellolla
Zimbabwen maatalous on kärsinyt viime vuosina kuivuudesta. Vumbassa asuva viljelijä Daniel Chirara esitteli vuonna 2016 kuihtunutta maissipeltoaan. (Kuva: Andrew Mambondiyani / IPS)

(IPS) -- Zimbabwessa on uudistettu maanomistusta jo vuosikymmenien ajan, mutta moni viljelijä on vaikeuksissa ja saattaa jopa menettää maansa lähiaikoina.

Kun Zimbabwen itsevaltainen ja pitkäaikainen presidentti Robert Mugabe ryhtyi vuosituhannen vaihteessa jakamaan valkoisten omistamia suurtiloja mustille, Rogers Hove oli 58-vuotias. Hän sai viiden hehtaarin palstan, mistä kertova nuhruinen kirje on yhä visusti tallessa.

Paljon muuta näytettävää nyt 78-vuotiaalla Hovella ei olekaan. Tiluksilla on kolme ruohokattoista tiilimajaa, mutta vaurauden symbolina pidettyyn karjaan hänellä ei ole ollut varaa.

”Minulla on hedelmällistä maata, mutta en ole pystynyt tuottamaan juuri mitään, koska ei ole ollut varaa tuotantovälineisiin ja -panoksiin”, Hove myöntää.

Hänen vaimonsa Agnes, 70, kaupittelee maantien varressa savukkeita ja rihkamaa ohikulkijoille saadakseen ostettua ruokaa. Parin seitsemän lasta asuvat perheineen muualla.

Köyhyyttä ja kuivuutta

Mugabe pakotettiin eroamaan vuoden 2017 lopulla ja presidentiksi nousi Emmerson Mnangagwa. Hänen hallituksensa ilmoitti keväällä, että vajaakäytössä olevat maat jaetaan uudelleen niiden viljelystä kiinnostuneille ihonväristä, poliittisesta kannasta ja uskonnosta riippumatta.

Ennen uusjakoa hallitus haluaa kuitenkin selvyyden nykyisistä maanomistussuhteista. Valkoisten aiemmin omistamille kaupallisille tiloille asutettiin 71 000 perhettä, jotka pelkäävät nyt tulevaisuutensa puolesta.

Hoven kaltaiset viljelijät syyttävät valtiota epäonnistumisestaan, koska tukea annettiin vain hallitsevan Zanu-PF-puolueen kannattajille.

Muut ovat kokeneet kovia, sillä Zimbabwe on viime vuosina kärsinyt toistuvasti ankarista kuivuuskausista.

Maa ei riitä vakuudeksi

”Asetuin tänne vuonna 2001 ja olen joutunut joka vuosi turvautumaan avustusjärjestöihin, koska en ole saanut mailtani riittävästi ruokaa”, kertoo Maronderassa asuva Menford Mutimbe, 71, jolla on kaksi vaimoa ja kahdeksan lasta.

Mutimbella on Hoven tavoin tallessa kirje, jolla maat luovutettiin hänelle 99 vuodeksi, mutta se ei kelpaa pankkilainan vakuudeksi.

Taloustieteilijä John Robertson selittää pankkien tylyä linjaa sillä, että luovutuskirjeisiin ei luoteta, koska valtio on julistautunut kaikkien maiden omistajaksi.

”Valtio omi maat heikentääkseen valkoisten tilallisten asemaa ja vähentääkseen kolonialismin luomaa rotujen eriarvoisuutta. Mutta samalla katosivat mustienkin maanomistusoikeudet, ja se nollasi peltojen arvon vakuuksina”, hän sanoo.

Kehityskysymyksiin erikoistunut professori Mandivamba Rukuni yhdistää viljelijöiden ahdingon Zimbabwen synkkään kokonaiskuvaan. ”Talous on heikoissa kantimissa, ja se vaikuttaa myös maatalouteen. Näissä oloissa hallituksella ei ole rahaa viljelijöiden tukemiseen”, hän tiivistää.

Zimbabwen demokratiakehitys maatalousruoka Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Ngosilathi Emmanuel Moyo toimistohuoneessa

Uusi johtaja, sama sortojärjestelmä – Zimbabwen uusi presidentti on vielä edellistäkin pahempi, sanoo Suomeen paennut aktivisti

Runoilija, muusikko ja kansalaisaktivisti Nkosilathi Emmanuel Moyo sanoo, ettei Zimbabwe ole muuttunut parempaan suuntaan presidentti Robert Mugaben puolentoista vuoden takaisesta erosta huolimatta, päin vastoin. Toisinajattelijoita painostetaan yhä kovemmin, mutta Moyo aikoo palata.
Zimbabwen pääkaupungin Hararen rakennuksia ja puisto

Zimbabwen mielenosoitukset rauhoittuvat, mutta kansalaisten elämä käy yhä vaikeammaksi – Moni ostaa ruokaöljyä enää teelusikallinen kerrallaan, kertoo tutkija Obert Hodzi

Zimbabwen turvallisuusjoukot tukahduttivat viime viikolla rajusti kansalaisten protestit. Maassa vastikään käyneen Helsingin yliopiston tutkijan Obert Hodzin mukaan hallinnon on yhä helppo turvautua vanhaan sortojärjestelmään, sillä uudistuksia ei ole tehty tarpeeksi.
Emmerson Mnangagwa

Ihmisoikeusjärjestöt: Zimbabwen lopetettava väkivaltaisuudet oppositiota kohtaan ja tutkittava armeijan toimet

Zimbabwessa on maanantaisten vaalien jälkeen siepattu, hakattu ja raiskattu kymmeniä ihmisiä ja useita on kuollut armeijan luoteihin. Väkivalta opposition edustajia kohtaan kiihtyi viikonloppuna.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Ihmisiä istumassa ja pitelemässä kurdilippuja

Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi

Lääkärit ilman rajoja ja Mercy Corps ovat keskeyttäneet toimintansa Koillis-Syyriassa, jonne Turkki hyökkäsi viime viikolla. Myös YK ja muut avustusjärjestöt varoittavat sotatoimien vaikutuksista avustustyöhön.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.
Nainen ja aaseja kuivuneen joen pohjalla

Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna

1,8 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kuivuutta Afrikan sarvessa. Pelastakaa Lapset vaatii lisärahoitusta avustustoimiin.