Uutiset Zimbabwen demokratiakehitys

Zimbabwessa jaetaan maita jälleen uudelleen – Moni vaikeuksissa oleva pienviljelijä voi menettää maansa

Zimbabwen itsevaltainen ja pitkäaikainen presidentti Robert Mugabe ryhtyi vuosituhannen vaihteessa jakamaan valkoisten omistamia suurtiloja mustille. Nyt uusi presidentti on luvannut jakaa maat uudelleen ihonväristä ja poliittisesta kannasta riippumatta.
Viljelijä osoittelee kasvejaan pellolla
Zimbabwen maatalous on kärsinyt viime vuosina kuivuudesta. Vumbassa asuva viljelijä Daniel Chirara esitteli vuonna 2016 kuihtunutta maissipeltoaan. (Kuva: Andrew Mambondiyani / IPS)

(IPS) -- Zimbabwessa on uudistettu maanomistusta jo vuosikymmenien ajan, mutta moni viljelijä on vaikeuksissa ja saattaa jopa menettää maansa lähiaikoina.

Kun Zimbabwen itsevaltainen ja pitkäaikainen presidentti Robert Mugabe ryhtyi vuosituhannen vaihteessa jakamaan valkoisten omistamia suurtiloja mustille, Rogers Hove oli 58-vuotias. Hän sai viiden hehtaarin palstan, mistä kertova nuhruinen kirje on yhä visusti tallessa.

Paljon muuta näytettävää nyt 78-vuotiaalla Hovella ei olekaan. Tiluksilla on kolme ruohokattoista tiilimajaa, mutta vaurauden symbolina pidettyyn karjaan hänellä ei ole ollut varaa.

”Minulla on hedelmällistä maata, mutta en ole pystynyt tuottamaan juuri mitään, koska ei ole ollut varaa tuotantovälineisiin ja -panoksiin”, Hove myöntää.

Hänen vaimonsa Agnes, 70, kaupittelee maantien varressa savukkeita ja rihkamaa ohikulkijoille saadakseen ostettua ruokaa. Parin seitsemän lasta asuvat perheineen muualla.

Köyhyyttä ja kuivuutta

Mugabe pakotettiin eroamaan vuoden 2017 lopulla ja presidentiksi nousi Emmerson Mnangagwa. Hänen hallituksensa ilmoitti keväällä, että vajaakäytössä olevat maat jaetaan uudelleen niiden viljelystä kiinnostuneille ihonväristä, poliittisesta kannasta ja uskonnosta riippumatta.

Ennen uusjakoa hallitus haluaa kuitenkin selvyyden nykyisistä maanomistussuhteista. Valkoisten aiemmin omistamille kaupallisille tiloille asutettiin 71 000 perhettä, jotka pelkäävät nyt tulevaisuutensa puolesta.

Hoven kaltaiset viljelijät syyttävät valtiota epäonnistumisestaan, koska tukea annettiin vain hallitsevan Zanu-PF-puolueen kannattajille.

Muut ovat kokeneet kovia, sillä Zimbabwe on viime vuosina kärsinyt toistuvasti ankarista kuivuuskausista.

Maa ei riitä vakuudeksi

”Asetuin tänne vuonna 2001 ja olen joutunut joka vuosi turvautumaan avustusjärjestöihin, koska en ole saanut mailtani riittävästi ruokaa”, kertoo Maronderassa asuva Menford Mutimbe, 71, jolla on kaksi vaimoa ja kahdeksan lasta.

Mutimbella on Hoven tavoin tallessa kirje, jolla maat luovutettiin hänelle 99 vuodeksi, mutta se ei kelpaa pankkilainan vakuudeksi.

Taloustieteilijä John Robertson selittää pankkien tylyä linjaa sillä, että luovutuskirjeisiin ei luoteta, koska valtio on julistautunut kaikkien maiden omistajaksi.

”Valtio omi maat heikentääkseen valkoisten tilallisten asemaa ja vähentääkseen kolonialismin luomaa rotujen eriarvoisuutta. Mutta samalla katosivat mustienkin maanomistusoikeudet, ja se nollasi peltojen arvon vakuuksina”, hän sanoo.

Kehityskysymyksiin erikoistunut professori Mandivamba Rukuni yhdistää viljelijöiden ahdingon Zimbabwen synkkään kokonaiskuvaan. ”Talous on heikoissa kantimissa, ja se vaikuttaa myös maatalouteen. Näissä oloissa hallituksella ei ole rahaa viljelijöiden tukemiseen”, hän tiivistää.

Zimbabwen demokratiakehitys maatalousruoka Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Ngosilathi Emmanuel Moyo toimistohuoneessa

Uusi johtaja, sama sortojärjestelmä – Zimbabwen uusi presidentti on vielä edellistäkin pahempi, sanoo Suomeen paennut aktivisti

Runoilija, muusikko ja kansalaisaktivisti Nkosilathi Emmanuel Moyo sanoo, ettei Zimbabwe ole muuttunut parempaan suuntaan presidentti Robert Mugaben puolentoista vuoden takaisesta erosta huolimatta, päin vastoin. Toisinajattelijoita painostetaan yhä kovemmin, mutta Moyo aikoo palata.
Zimbabwen pääkaupungin Hararen rakennuksia ja puisto

Zimbabwen mielenosoitukset rauhoittuvat, mutta kansalaisten elämä käy yhä vaikeammaksi – Moni ostaa ruokaöljyä enää teelusikallinen kerrallaan, kertoo tutkija Obert Hodzi

Zimbabwen turvallisuusjoukot tukahduttivat viime viikolla rajusti kansalaisten protestit. Maassa vastikään käyneen Helsingin yliopiston tutkijan Obert Hodzin mukaan hallinnon on yhä helppo turvautua vanhaan sortojärjestelmään, sillä uudistuksia ei ole tehty tarpeeksi.
Emmerson Mnangagwa

Ihmisoikeusjärjestöt: Zimbabwen lopetettava väkivaltaisuudet oppositiota kohtaan ja tutkittava armeijan toimet

Zimbabwessa on maanantaisten vaalien jälkeen siepattu, hakattu ja raiskattu kymmeniä ihmisiä ja useita on kuollut armeijan luoteihin. Väkivalta opposition edustajia kohtaan kiihtyi viikonloppuna.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Aurinko paistaa puun lehden reunan takaa

Ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä: Suomessa tutkitaan, voisiko yhteyttämisen tehostaminen keinotekoisesti vauhdittaa tulevaisuuden ruuantuotantoa

Länsimaissa ei tehdä tarpeeksi kasvitutkimusta, koska ilmastonmuutos koskettaa enemmän eteläisen pallonpuoliskon köyhiä maita, sanoo dosentti Mikko Tikkanen Turun yliopistosta.
Rakennuksia pakolaisleirillä

Uusi arvio: Noin viidesosa konfliktialueilla elävistä kärsii mielenterveysongelmista

Maailman terveysjärjestön mukaan konfliktialueilla on psyykkisiä ongelmia enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Hyvä uutinen on, että kriisi voi olla mahdollisuus parantaa mielenterveyspalveluita.
Nainen kaakaopapujen äärellä

Ghana ja Norsunluurannikko määrittelivät ensimmäistä kertaa kaakaolle pohjahinnan – Päätöksestä toivotaan helpotusta köyhille viljelijöille

Ghana ja Norsunluurannikko ilmoittivat, etteivät myy kaakaopapuja kansainvälisille yrityksille, ellei pohjahinnasta päästä sopuun.
Kolme naista aavikolla pakolaisleirillä

Humanitaarinen apu ei ole feminististä – Naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseen käytetään vain 0,12 prosenttia avusta, kertoo raportti

Yhdysvaltalaisen avustusjärjestön IRC:n mukaan avustusjärjestö ei voi menestyä, ellei se puutu vallan epätasa-arvoiseen jakautumiseen myös oman organisaation sisällä.

Luetuimmat

Rinteen hallitusohjelma lupaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön – Keinot ja summat ovat vielä epäselviä
EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija
Hallitusohjelman ihmisoikeuskirjaukset saavat järjestöiltä kiitosta – ”Tässä ajassa on todella tärkeää, ettei kumarrella populistisille johtajille vaan korostetaan oikeusvaltion merkitystä”
Raportti: Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa – Maan vauraus ei silti aina tarkoita naisten parempaa asemaa
Tutkimus: Monet tunnetut vaatebrändit ovat luvanneet maksaa tekijöille elämiseen riittävää palkkaa, mutta lupaus toteutuu vain harvoin
Lapsimorsiamista puhutaan paljon, mutta entä sulhaset? – Uusi tutkimus aiheesta paljastaa, että miljoonia poikiakin on naitettu alaikäisinä
Ennuste: Suurin osa lihatuotteista korvataan vuoteen 2040 mennessä keinolihalla ja vegaanisilla korvikkeilla
Saudi-Arabia uhkaa teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn nuoren miehen
Humanitaarinen apu ei ole feminististä – Naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseen käytetään vain 0,12 prosenttia avusta, kertoo raportti
Raportti: Kamerunin pakolaiskriisi on maailman unohdetuin – ”Katkeruus lisääntyy päivittäin ja alue lähestyy täysimittaista sotaa”