Zimbabwen karjaa uhkaa tuho kuivuuden seurauksena | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Zimbabwen karjaa uhkaa tuho kuivuuden seurauksena

Kuivuus on aiheuttanut ruokapulaa myös ihmisille, ja moni joutuu myymään jäljellä olevat lehmänsä ostaakseen maissijauhoa.

(IPS) -- "Minulla oli 27 lehmää, mutta 24 on jo kuollut veden ja ravinnon puutteeseen", zimbabwelainen Evans Sinyoro sanoo.

Manicalandin maakunnan Buhera kuuluu kuivuuden pahimmin koettelemiin alueisiin. Sääilmiö El Niñon aiheuttama kuivuus on Zimbabwen kovin sitten vuoden 1992, jolloin menetettiin yli miljoona eläintä.

"Pelkästään täällä Buherassa menehtyy nyt 20–30 eläintä päivässä juomaveden ja ruohon puutteeseen", maatalousneuvoja Neverson Mutero vahvistaa. Hänestä tilanne näyttää siltä, että Zimbabwen karja pyyhkäistään pois maanpinnalta.

Hinta romahti

Manicalandin ohella pahimmat karjatuhot ovat osuneet pohjoiseen ja eteläiseen Matabelelandiin, Midlandsiin ja varsinkin Masvingon maakuntaan, jossa oli huhtikuun lopulla kuollut jo yli 6 500 eläintä. Koko Zimbabwen menetys oli tuolloin noin 16 000 päätä.

Karjan kokonaismäärä Zimbabwessa arvioitiin viime vuonna 5,3 miljoonaksi. Vielä vuonna 2014 eläimiä oli 6 miljoonaa.

Eläinten hinnat ovat romahtaneet Buherassa ja muilla kuivuusalueilla. Lehmästä maksetaan nyt noin 45 euroa, kun hinta on normaalisti kymmenkertainen.

Kuivuus on aiheuttanut ruokapulaa myös ihmisille, ja moni joutuu myymään jäljellä olevat lehmänsä ostaakseen maissijauhoa.

Miljoonat avun tarpeessa

"Emme voi vain katsella vierestä eläintemme riutumista. Mieluummin vaihdamme lehmän 50 kilon maissisäkkiin", buheralainen neljän lapsen äiti Madeline Chishamba sanoo.

YK:n alainen Maailman ruokaohjelma (WFP) arvioi, että vähintään neljä miljoonaa zimbabwelaista on ruoka-avun tarpeessa.

Koko eteläisen Afrikan alueella kuivuuden aiheuttaman nälän kourissa on 16 miljoonaa ihmistä, ja luku voi vielä moninkertaistua. Zimbabwen ohella kovilla ovat muun muassa Malawi ja Sambia sekä Etelä-Afrikka, joka kärsii historiansa pahimmasta kuivuudesta.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia