Uutiset Zimbabwen demokratiakehitys

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa
Inflaation kurittamat valtion virkailijat järjestivät mielenosoituksen ja vaativat parempia palkkoja. Poliisi esti mielenosoituskulkueen pääsyn valtiovarainministerin toimistoon. (Kuva: Jeffrey Moyo)

(IPS) -- Zimbabwen julkisten alojen työntekijät saivat marraskuun alussa tarpeekseen 300 prosentin inflaatiosta, joka nakertaa heidän ostovoimaansa ennätystahtiin – vain Venezuelassa rahan arvo laskee nopeammin. Tympääntyneet valtion palkolliset järjestivät mielenosoituksen ja vaativat valtiovarainministeri Mthuli Ncubelta toimia tilanteen korjaamiseksi.

Mielenosoittajat olisivat tyytyväisiä, jos heidän ostovoimansa olisi samalla tasolla kuin vuosi sitten. Silloin alimmat valtion kuukausipalkat olivat noin 430 euron arvoisia. Tällä hetkellä esimerkiksi opettajat ansaitsevat 45 euroa kuussa, kun viisihenkisen perheen keskimääräiset elinkustannukset kuukaudessa olivat elokuussa 170 euroa eli 30 euroa enemmän kuin vielä heinäkuussa.

Zimbabwen vähittäismyyjien liiton presidentti Denford Mutashu harmittelee, että inflaatio tekee tavaroiden hinnoittelusta yhä vaikeampaa.

Inflaation nykytilannetta on vaikea tietää, sillä kaksi kuukautta sitten ministeri Ncube kielsi Zimbabwen tilastolaitosta julkaisemasta inflaatiolukuja.

Zimbabwen viranomaiset syyttävät maan taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita, jotka langetettiin vuonna 2001 ihmisoikeusrikkomuksista ja vaalivilpistä.

”Länsimaat langettivat pakotteet Zimbabwelle rampauttaakseen taloutemme”, väittää Zimbabwen kansalaisfoorumin koordinaattori Taurai Kandishaya.

Ammattiyhdistysaktiivi Zivaishe Zhou puolestaan esittää, että maan taloudellisesta tuhosta on vastuussa korruptio.

”Muutamiin yrityksiin ja yksilöihin kohdistetut pakotteet eivät ole vahingoittaneet mitään Zimbabwessa, toisin kuin korruptoitunut hallitus, joka ei vastaa kenellekään”, Zhou sanoo.

Talouspakotteet ja matkustuskiellot koskevat 56:ta yritystä ja 85:tä yksilöä, mukaan lukien presidentti Emmerson Mnangagwa.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin eteläisen Afrikan johtaja Dewa Mavhinga on samaa mieltä. ”Zimbabwen viranomaiset väittävät valheellisesti, että pakotteet ovat vastuussa maan talouden romahduksesta. Talouskriisin perussyyt ovat kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.”

Ihmisoikeuksien polkeminen jatkuu

Korruptio on niin suuri ongelma, että aina edes korkea asema ei pelasta syytteeseen joutumiselta. Heinäkuussa pidätettiin Zimbabwen entinen ympäristö- ja turismiministeri Prisca Mupfumira ja marraskuussa Joramu Gumbo, joka kuljetusministerinä ollessaan junaili valtiollisen Zimbabwe Airways -lentoyhtiön tekemään kiinteistökauppoja siskonsa kanssa.

”Jopa valtiollisen median raportoimat valtionvirkailijoiden varkaudet näyttävät, että ilman korruptiota Zimbabwen talous pärjäisi oikein hyvin, vaikka pakotteet olisivatkin voimassa”, sanoo yhteiskuntatieteen ja mediatutkimuksen maisteri Mlondolozi Ndlovhu.

Pakotteilla on myös puolusteltu ihmisoikeuksien polkemista. Kansalaisoikeusaktivisti Catherine Mkwapati, demokratian puolesta lobbaavan Youth Dialogue Action -verkoston johtaja, on toista mieltä. ”Zimbabwella voisi hyvin olla ammattimainen oikeusjärjestelmä ja se voisi kunnioittaa ihmisoikeuksia, vaikkei pakotteita poistettaisikaan.”

Pakotteiden ihmisoikeusperuste on yhä Robert Mugaben kauden jälkeenkin pätevä. Mnangagwan valtaantulon jälkeen maan ihmisoikeustilanne on vain heikentynyt. Armeija on mielenosoittajia taltuttaessaan surmannut useita ihmisiä.

Valtion virkailijoiden mielenosoitusmarssin oli tarkoitus edetä Ncuben virastotalolle, jossa marssijoiden piti ojentaa ministerille vetoomuksensa palkkojen korottamisesta. Raskaasti aseistettu poliisijoukko pysäytti mielenosoittajat ennen ministeriötä, vaikka marssille sinänsä olikin annettu lupa.

Zimbabwen demokratiakehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkatalous Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Viljelijä osoittelee kasvejaan pellolla

Zimbabwessa jaetaan maita jälleen uudelleen – Moni vaikeuksissa oleva pienviljelijä voi menettää maansa

Zimbabwen itsevaltainen ja pitkäaikainen presidentti Robert Mugabe ryhtyi vuosituhannen vaihteessa jakamaan valkoisten omistamia suurtiloja mustille. Nyt uusi presidentti on luvannut jakaa maat uudelleen ihonväristä ja poliittisesta kannasta riippumatta.
Ngosilathi Emmanuel Moyo toimistohuoneessa

Uusi johtaja, sama sortojärjestelmä – Zimbabwen uusi presidentti on vielä edellistäkin pahempi, sanoo Suomeen paennut aktivisti

Runoilija, muusikko ja kansalaisaktivisti Nkosilathi Emmanuel Moyo sanoo, ettei Zimbabwe ole muuttunut parempaan suuntaan presidentti Robert Mugaben puolentoista vuoden takaisesta erosta huolimatta, päin vastoin. Toisinajattelijoita painostetaan yhä kovemmin, mutta Moyo aikoo palata.
Zimbabwen pääkaupungin Hararen rakennuksia ja puisto

Zimbabwen mielenosoitukset rauhoittuvat, mutta kansalaisten elämä käy yhä vaikeammaksi – Moni ostaa ruokaöljyä enää teelusikallinen kerrallaan, kertoo tutkija Obert Hodzi

Zimbabwen turvallisuusjoukot tukahduttivat viime viikolla rajusti kansalaisten protestit. Maassa vastikään käyneen Helsingin yliopiston tutkijan Obert Hodzin mukaan hallinnon on yhä helppo turvautua vanhaan sortojärjestelmään, sillä uudistuksia ei ole tehty tarpeeksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.