Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta. (Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

”Kaikki, mitä teemme, on tavallaan kehitysapua, tosin eri tavalla kuin perinteisesti. Kun kasvamme tarpeeksi, voimme vakiinnuttaa oman 'yritysvastuumme'”, sanoo erään suomalaisyrityksen edustaja Suomen Unicefin tuoreessa tutkimuksessa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena kehitysyhteistyövaroin tuetut suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset näkevät roolinsa kehitysyhteistyössä. Tulosten mukaan ristiriitoja on paljon.

Yrityksillä on vahva usko siihen, että ne pystyvät edistämään kehitystä köyhissä maissa, mutta toisaalta ne eivät koe olevansa mukana kehitysyhteistyössä eivätkä ymmärrä, mitä niin sanotuilla kehitysvaikutuksilla tarkoitetaan.

Ne uskovat, että kehitystä edistää vaikkapa se, että kehitysmaan markkinoille lanseerataan ympäristöystävällinen tuote.

”Ne eivät ajattele laajempia kokonaisuuksia, kuten sitä, millainen yhteiskunta muuten on ja kenet tuote tavoittaa vaan kokevat, että jos tuotteelle on markkina, työ on hyödyllistä”, kertoo Unicefin kansainvälisen vaikuttamis- ja ohjelmatyön päällikkö Annika Launiala.

Se on yritysten kannalta ymmärrettävää. Ongelmana on kuitenkin se, että virallisesti Suomen kehitysyhteistyön tarkoituksena on syvällinen köyhyyden vähentäminen, ei yritysten liiketoiminnan edistäminen.

”Retoriikassa ja realiteeteissa on iso ero. Jos yritysten liiketoiminta halutaan liittää kehityksen edistämiseen, niin siitä ollaan nyt aika kaukana. Rahaa on siirretty yksityiselle sektorille ilman, että on pohdittu, miten se vaikuttaa kehitykseen”, Launiala kritisoi.

Tavoitteet eivät kohtaa

Yritysten kannustaminen kehitysyhteistyöhön on viime vuosien kansainvälinen trendi, jonka taustalla on esimerkiksi Euroopan talouskriisi sekä lisääntynyt yhteisymmärrys siitä, ettei maailma paranneta ilman yritysten mukanaoloa.

Myös Suomen ulkoministeriö on pannut viime vuosina paljon kehitysyhteistyövaroja suomalaisten yritysten kehitysmaaliiketoimintaan. Yrityksille on tarjolla monipuolinen valikoima rahoitusmekanismeja kehitysmaaliiketoiminnan aloittamiseen. Myös esimerkiksi kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) on jatkuvasti painottanut yritysten tärkeyttä kehityksen edistämisessä.

Aihetta on kuitenkin tutkittu vähän. Launiala johtaa Unicefin monivuotista UniResearch-tutkimusprojektia, jossa on tarkoitus löytää vastauksia esimerkiksi siihen, miten yritysyhteistyötrendi vaikuttaa kehitysyhteistyöhön ja miten kehitysyhteistyöjärjestöjen ja yritysten yhteistyö voisi sujua paremmin ja vaikuttaa oikeasti köyhimpien elämään.

Viime viikolla julkaistu yrityskysely on tutkimuksen ensimmäinen osa. Sen otos on pieni, 14 pk-yritystä. Kaikki kuitenkin ovat kehitysmaa-asioissa keskimääräistä valistuneempia, Launiala huomauttaa. Ne tekevät bisnestä kehitysmaissa ja saavat rahoitusta Beam- tai Finnpartnership-aloitteilta, joiden kautta valtio tukee yritystoimintaa kehitysmaissa.

Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että yritykset pitävät itseään tehokkaampina toimijoina kuin perinteiset kehitysyhteistyöjärjestöt.

Silti ne eivät kovin helposti pysty vähentämään köyhyyttä käytännössä. Ne toimivat pääosin keskitulotason maissa eivätkä juurikaan tee yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Niiden luomat työpaikatkin menevät enimmäkseen koulutetulle väelle. Kehityspolitiikan ja yritysten tavoitteet eivät siis kohtaa.

Ei vastakkainasettelua

Launialan mukaan ongelmien taustalla on se, ettei Suomessa ole käyty kunnollista keskustelua yritysyhteistyön tavoitteista ennen kuin rahaa on ryhdytty ohjaamaan niiden liiketoimintaan.

”Meiltä puuttuu keskustelu siitä, miten yritysten rahoittaminen pitkällä aikavälillä vie kehityspolitiikan tavoitteita eteenpäin. Se johtuu osittain siitä, etteivät kaikki tunnu ymmärtävän sitä, miten monisyistä kehitys on. Tämä vaatisi isomman keskustelun, joka lähtisi visioista, tavoitteista ja roolien jäsentämisestä”, hän sanoo.

Unicefin tutkimuksen mukaan Suomessa pitäisikin tehdä tarkempi linjaus siitä, mikä on yritysyhteistyön rooli Suomen kehityspolitiikassa. Esimerkiksi Englannissa ja Hollannissa sellainen jo on.

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöt ovat kritisoineet yritysten roolin vahvistamista viime vuosina, sillä niiltä itseltään on leikattu rahoitusta ja ne suhtautuvat epäilevästi yritysten mahdollisuuksiin vähentää köyhyyttä. Launiala ei halua lietsoa vastakkainasettelua, päinvastoin.

Hän uskoo, että yrityksiä tarvitaan kehitysongelmien ratkomiseen ja että vastuullinen yritystoiminta voi edistää myös ihmisoikeuksia.

”Se on kuitenkin äärimmäisen haastavaa ja hidasta. Kannattaa satsata niihin yrityksiin, joiden kanssa arvot kohtaavat ja jotka haluavat lähteä pohtimaan liiketoimintansa muokkaamista”, hän kehottaa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalouskauppakuluttaminenyhtiöt Suomi Suomen UNICEF

Lue myös

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Suomen lippu -kuviolla koristeltu kakku

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä – ”hiljainen, hyväntahtoinen enemmistö” jää keskusteluissa kriitikoiden varjoon

Ulkoministeriön tänään julkaistun kehitysyhteistyökyselyn mukaan melkein yhdeksän kymmenestä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Taustalla voi olla Suomen oman talouden elpyminen, arvelee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Kolikoita lasissa

Kehitysavun rahavirtojen seuraaminen on helpottunut – Suomen läpinäkyvyys parani huonosta keskinkertaiseksi

Tuoreen arvion mukaan Suomen ja muidenkin avunantajien lahjoittamaa kehitysapua on aiempaa helpompi seurata. Esimerkiksi tuloksista kerrotaan yhä kuitenkin aivan liian vähän.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.