Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta. (Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

”Kaikki, mitä teemme, on tavallaan kehitysapua, tosin eri tavalla kuin perinteisesti. Kun kasvamme tarpeeksi, voimme vakiinnuttaa oman 'yritysvastuumme'”, sanoo erään suomalaisyrityksen edustaja Suomen Unicefin tuoreessa tutkimuksessa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena kehitysyhteistyövaroin tuetut suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset näkevät roolinsa kehitysyhteistyössä. Tulosten mukaan ristiriitoja on paljon.

Yrityksillä on vahva usko siihen, että ne pystyvät edistämään kehitystä köyhissä maissa, mutta toisaalta ne eivät koe olevansa mukana kehitysyhteistyössä eivätkä ymmärrä, mitä niin sanotuilla kehitysvaikutuksilla tarkoitetaan.

Ne uskovat, että kehitystä edistää vaikkapa se, että kehitysmaan markkinoille lanseerataan ympäristöystävällinen tuote.

”Ne eivät ajattele laajempia kokonaisuuksia, kuten sitä, millainen yhteiskunta muuten on ja kenet tuote tavoittaa vaan kokevat, että jos tuotteelle on markkina, työ on hyödyllistä”, kertoo Unicefin kansainvälisen vaikuttamis- ja ohjelmatyön päällikkö Annika Launiala.

Se on yritysten kannalta ymmärrettävää. Ongelmana on kuitenkin se, että virallisesti Suomen kehitysyhteistyön tarkoituksena on syvällinen köyhyyden vähentäminen, ei yritysten liiketoiminnan edistäminen.

”Retoriikassa ja realiteeteissa on iso ero. Jos yritysten liiketoiminta halutaan liittää kehityksen edistämiseen, niin siitä ollaan nyt aika kaukana. Rahaa on siirretty yksityiselle sektorille ilman, että on pohdittu, miten se vaikuttaa kehitykseen”, Launiala kritisoi.

Tavoitteet eivät kohtaa

Yritysten kannustaminen kehitysyhteistyöhön on viime vuosien kansainvälinen trendi, jonka taustalla on esimerkiksi Euroopan talouskriisi sekä lisääntynyt yhteisymmärrys siitä, ettei maailma paranneta ilman yritysten mukanaoloa.

Myös Suomen ulkoministeriö on pannut viime vuosina paljon kehitysyhteistyövaroja suomalaisten yritysten kehitysmaaliiketoimintaan. Yrityksille on tarjolla monipuolinen valikoima rahoitusmekanismeja kehitysmaaliiketoiminnan aloittamiseen. Myös esimerkiksi kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) on jatkuvasti painottanut yritysten tärkeyttä kehityksen edistämisessä.

Aihetta on kuitenkin tutkittu vähän. Launiala johtaa Unicefin monivuotista UniResearch-tutkimusprojektia, jossa on tarkoitus löytää vastauksia esimerkiksi siihen, miten yritysyhteistyötrendi vaikuttaa kehitysyhteistyöhön ja miten kehitysyhteistyöjärjestöjen ja yritysten yhteistyö voisi sujua paremmin ja vaikuttaa oikeasti köyhimpien elämään.

Viime viikolla julkaistu yrityskysely on tutkimuksen ensimmäinen osa. Sen otos on pieni, 14 pk-yritystä. Kaikki kuitenkin ovat kehitysmaa-asioissa keskimääräistä valistuneempia, Launiala huomauttaa. Ne tekevät bisnestä kehitysmaissa ja saavat rahoitusta Beam- tai Finnpartnership-aloitteilta, joiden kautta valtio tukee yritystoimintaa kehitysmaissa.

Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että yritykset pitävät itseään tehokkaampina toimijoina kuin perinteiset kehitysyhteistyöjärjestöt.

Silti ne eivät kovin helposti pysty vähentämään köyhyyttä käytännössä. Ne toimivat pääosin keskitulotason maissa eivätkä juurikaan tee yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Niiden luomat työpaikatkin menevät enimmäkseen koulutetulle väelle. Kehityspolitiikan ja yritysten tavoitteet eivät siis kohtaa.

Ei vastakkainasettelua

Launialan mukaan ongelmien taustalla on se, ettei Suomessa ole käyty kunnollista keskustelua yritysyhteistyön tavoitteista ennen kuin rahaa on ryhdytty ohjaamaan niiden liiketoimintaan.

”Meiltä puuttuu keskustelu siitä, miten yritysten rahoittaminen pitkällä aikavälillä vie kehityspolitiikan tavoitteita eteenpäin. Se johtuu osittain siitä, etteivät kaikki tunnu ymmärtävän sitä, miten monisyistä kehitys on. Tämä vaatisi isomman keskustelun, joka lähtisi visioista, tavoitteista ja roolien jäsentämisestä”, hän sanoo.

Unicefin tutkimuksen mukaan Suomessa pitäisikin tehdä tarkempi linjaus siitä, mikä on yritysyhteistyön rooli Suomen kehityspolitiikassa. Esimerkiksi Englannissa ja Hollannissa sellainen jo on.

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöt ovat kritisoineet yritysten roolin vahvistamista viime vuosina, sillä niiltä itseltään on leikattu rahoitusta ja ne suhtautuvat epäilevästi yritysten mahdollisuuksiin vähentää köyhyyttä. Launiala ei halua lietsoa vastakkainasettelua, päinvastoin.

Hän uskoo, että yrityksiä tarvitaan kehitysongelmien ratkomiseen ja että vastuullinen yritystoiminta voi edistää myös ihmisoikeuksia.

”Se on kuitenkin äärimmäisen haastavaa ja hidasta. Kannattaa satsata niihin yrityksiin, joiden kanssa arvot kohtaavat ja jotka haluavat lähteä pohtimaan liiketoimintansa muokkaamista”, hän kehottaa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalouskauppakuluttaminenyhtiöt Suomi Suomen UNICEF

Lue myös

Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.
Eurokolikko lähikuvassa

Rinteen hallitusohjelma lupaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön – Keinot ja summat ovat vielä epäselviä

Hallitusohjelman teksti lupaa kehitysyhteistyön kannalta hyvää, mutta liitteet eivät vakuuta, summaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.