Uutiset Ympäristö

Ylikansalliset kaivosyhtiöt valtaavat alaa Keski-Amerikassa

Kaivosyhtiöiden toiminta on viime vuosikymmeninä kiihtynyt monissa Keski-Amerikan maissa. El Salvador kielsi kaiken louhinnan maaliskuussa 2017, mutta muissa maissa kiistat jatkuvat. Guatemalan San Rafael Las Floresissa asukkaat syyttävät kaivosta elinkeinonsa sekä vesien ja luonnon turmelemisesta.
Kaivosyhtiön rakennuksia kukkulan juurella
Kanadalaisomisteinen hopeakaivos Guatemalan San Rafael Las Floresin kunnassa on ollut suljettuna kesästä 2017 asukkaiden tekemän valituksen vuoksi. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS)

(IPS) -- Kaivostoiminta on levittänyt lonkeronsa Keski-Amerikkaan kuin mustekala, valittavat pienviljelijät, joita on valtaosa alueen väestöstä. Vastarinta on tuottanut tulosta pakoin, mutta ei kaikkialla.

”Pienviljelijät kasvattivat aiemmin maissia ja papuja mailla, jotka kuuluvat nyt kaivokselle”, Lesbia Villagrán Guatemalan San Rafael Las Floresista kertoo.

Kanadalaisyhtiö Tahoe Resources perusti 9 000 asukkaan kuntaan El Escobalin hopeakaivoksen 2007. Asukkaat ovat taistelleet kaivosta vastaan syyttäen sitä elinkeinonsa sekä vesien ja luonnon turmelemisesta. Seudulla tuotettu kahvi ei enää kelpaa kaupoille, koska siinä epäillään olevan metallijäämiä.

Kaivos siirtyi tammikuussa toisen kanadalaisyhtiön, Pan American Silverin, omistukseen, mutta se on ollut toimintakiellossa kesästä 2017. Guatemalan korkein oikeus alkoi silloin tutkia xinca-intiaanien valitusta, jonka mukaan heitä ei kuultu louhosta perustettaessa, vaikka laki edellyttää sitä. Toimintakieltoa jatkettiin viime syyskuussa.

El Salvador antoi täyskiellon

Ylikansallisten kaivosyhtiöiden toiminta on viime vuosikymmeninä kiihtynyt Guatemalan ohella muissakin Keski-Amerikan maissa, eritoten Hondurasissa, El Salvadorissa ja Nicaraguassa. El Salvador teki historiaa kieltämällä kaiken louhinnan maaliskuussa 2017, mutta muissa maissa kiistat jatkuvat.

Vuonna 2011 laadittu raportti paljasti, että kaivostoiminnalle varattua maata on Keski-Amerikan maissa tuplasti keskeisten ruokakasvien viljelymaahan verrattuna.

El Salvadorin kieltopäätös on innoittanut muiden maiden kansanliikkeitä vaatimaan samaa. Alue on erityisen altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, ja viljelijät ovat viime vuosina kärsineet sekä ankarasta kuivuudesta että rankkasateista.

”Honduras, Guatemala ja Nicaragua ovat kieltojen sijasta säätäneet lakeja edistämään kaivostoimintaa”, nicaragualainen tutkija Angélica Alfaro kertoo.

Hän oli tekemässä helmikuussa julkaistua selvitystä ihmisoikeuksien ja ympäristön puolustamisesta kaivostoiminnan vaikutuksilta. Selvityksen tilasi Keski-Amerikan maiden ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä.

Vaikutusta yli rajojen

Louhinnan vaikutukset ulottuvat valtioiden rajojen yli. Cerro Blancon kaivos toimii Guatemalan Asunción Mitassa, mutta sen saasteet valuvat El Salvadorin puolelle Guijajärveen ja sieltä edelleen Lempajokeen, kertoo Julio González Guatemalassa toimivasta Madre Selva -ympäristöliikkeestä.

Järjestöjen selvitys kertoo, että vuoden 2017 alkuun mennessä Hondurasissa oli myönnetty 172 lupaa kaivostoimintaan. Ne kattavat 7 275 neliökilometrin alan, joka on 6,5 prosenttia maan pinta-alasta.

Guatemalassa lupia oli annettu 55 ja ne käsittivät 4 143 neliökilometriä eli 3,8 prosenttia pinta-alasta.

Nicaragua oli vuoden 2017 toukokuuhun mennessä myöntänyt 146 kaivoslupaa, ja käsittelyssä on vielä 20. Ne kattavat yhteensä 11 143 neliökilometriä eli 8,6 prosenttia pinta-alasta.

Toiminnan sittemmin kieltäneessä El Salvadorissa oli vuonna 2006 voimassa 31 kaivoslupaa, jotka käsittivät 1 088 neliökilometriä ja 5,2 prosenttia pinta-alasta.

Suomessa kaivosyhtiöiden varaamaa maata on kaikkiaan noin 14 prosenttia kokonaispinta-alasta.

Keski-Amerikkaan kuuluvat myös Belize, Costa Rica ja Panama. Alue on hiukan Espanjaa suurempi ja asukkaita yhteensä 48 miljoonaa.

Ympäristö yhtiötympäristö Keski-Amerikka Suomen IPS

Lue myös

Mehiläinen keltaisessa kukassa

Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on julkaissut historiallisen laajan katsauksen maapallon monimuotoisuuden tilasta. Sen mukaan ihmisen toiminta ihmisen toiminta on muokannut merkittävästi kolmea neljäsosaa maapinta-alasta ja noin kahta kolmasosaa meriympäristöstä. Seuraukset voivat olla tuhoisat.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Kolme ihmistä selin kameraan käsi kädessä katsomassa mangrovemetsiä

Kalastajakylien asukkaat pelastavat mangrovemetsiä Myanmarissa – Tärkeä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi. Kalastajakylien asukkaat ovat kuitenkin istuttaneet viime vuosina yli 700 000 tainta tuhoutuneiden tilalle. Samalla monet saavat elinkeinon simpukankasvatuksesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.
Ihmisiä Maailma kylässä -festivaaleilla Kaisaniemen puistossa

Maailma kylässä -festivaaleilla teemana ilmastonmuutos – Sähkönä jätteistä tehtyä dieseliä

Viikonloppuna järjestettävä Maailma kylässä -festivaali juhlii 20-vuotista taivaltaan ajankohtaisesti ilmastonmuutosteemalla. Myös sunnuntain europarlamenttivaalit näkyvät ohjelmistossa.
Lasten siluetti ja metalliromua

Mikä on asevalvonnan tulevaisuus?

Asevalvonta on tärkeää aseiden vähentämisen kannalta mutta myös siksi, että toisiaan vastustavat tahot kohtaavat. Se, ettei asevarusteluun liittyvistä kysymyksistä enää keskustella yhdessä saman pöydän ääressä, lisää konfliktin riskiä, kirjoittaa Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.
Mies ja poika korjaavat autoa

Vuosikausia jatkunut konflikti tekee lapsistä perheen elättäjiä Kašmirissa

Intian ja Pakistanin kiista Kašmirista on ollut pisimpään YK:n ratkaisemattomien konfliktien listalla. Moni lapsi joutuu töihin, koska väkivalta on vienyt perheeltä elättäjän. Uhrien omaiset ovat oikeutettuja valtion taloudelliseen tukeen, mutta tapaukset käsitellään niin hitaasti, että he ehtisivät kuolla nälkään apua odotellessaan.

Luetuimmat

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää
Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys
Oikeusjuttu Shelliä vastaan etenee: Hollantilainen oikeusistuin linjasi, että sillä on toimivaltaa käsitellä nigerialaisten ympäristöaktivistien teloituksiin liittyvä tapaus
Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali
Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat
EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti
Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana
Boko Haram sieppaa yhä tyttöjä sotasaaliikseen Nigeriassa
Poikkeuksellisen laaja joukko kaupunkeja, järjestöjä, yrityksiä ja tutkijoita vaatii EU-johtajilta ilmastohätätilaan puuttumista
Kahden sadekauden epäonnistuminen uhkaa johtaa kriisiin Somaliassa – Avustusrahoista alle viidennes kasassa