Uutiset Ympäristö

Ylikansalliset kaivosyhtiöt valtaavat alaa Keski-Amerikassa

Kaivosyhtiöiden toiminta on viime vuosikymmeninä kiihtynyt monissa Keski-Amerikan maissa. El Salvador kielsi kaiken louhinnan maaliskuussa 2017, mutta muissa maissa kiistat jatkuvat. Guatemalan San Rafael Las Floresissa asukkaat syyttävät kaivosta elinkeinonsa sekä vesien ja luonnon turmelemisesta.
Kaivosyhtiön rakennuksia kukkulan juurella
Kanadalaisomisteinen hopeakaivos Guatemalan San Rafael Las Floresin kunnassa on ollut suljettuna kesästä 2017 asukkaiden tekemän valituksen vuoksi. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS)

(IPS) -- Kaivostoiminta on levittänyt lonkeronsa Keski-Amerikkaan kuin mustekala, valittavat pienviljelijät, joita on valtaosa alueen väestöstä. Vastarinta on tuottanut tulosta pakoin, mutta ei kaikkialla.

”Pienviljelijät kasvattivat aiemmin maissia ja papuja mailla, jotka kuuluvat nyt kaivokselle”, Lesbia Villagrán Guatemalan San Rafael Las Floresista kertoo.

Kanadalaisyhtiö Tahoe Resources perusti 9 000 asukkaan kuntaan El Escobalin hopeakaivoksen 2007. Asukkaat ovat taistelleet kaivosta vastaan syyttäen sitä elinkeinonsa sekä vesien ja luonnon turmelemisesta. Seudulla tuotettu kahvi ei enää kelpaa kaupoille, koska siinä epäillään olevan metallijäämiä.

Kaivos siirtyi tammikuussa toisen kanadalaisyhtiön, Pan American Silverin, omistukseen, mutta se on ollut toimintakiellossa kesästä 2017. Guatemalan korkein oikeus alkoi silloin tutkia xinca-intiaanien valitusta, jonka mukaan heitä ei kuultu louhosta perustettaessa, vaikka laki edellyttää sitä. Toimintakieltoa jatkettiin viime syyskuussa.

El Salvador antoi täyskiellon

Ylikansallisten kaivosyhtiöiden toiminta on viime vuosikymmeninä kiihtynyt Guatemalan ohella muissakin Keski-Amerikan maissa, eritoten Hondurasissa, El Salvadorissa ja Nicaraguassa. El Salvador teki historiaa kieltämällä kaiken louhinnan maaliskuussa 2017, mutta muissa maissa kiistat jatkuvat.

Vuonna 2011 laadittu raportti paljasti, että kaivostoiminnalle varattua maata on Keski-Amerikan maissa tuplasti keskeisten ruokakasvien viljelymaahan verrattuna.

El Salvadorin kieltopäätös on innoittanut muiden maiden kansanliikkeitä vaatimaan samaa. Alue on erityisen altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, ja viljelijät ovat viime vuosina kärsineet sekä ankarasta kuivuudesta että rankkasateista.

”Honduras, Guatemala ja Nicaragua ovat kieltojen sijasta säätäneet lakeja edistämään kaivostoimintaa”, nicaragualainen tutkija Angélica Alfaro kertoo.

Hän oli tekemässä helmikuussa julkaistua selvitystä ihmisoikeuksien ja ympäristön puolustamisesta kaivostoiminnan vaikutuksilta. Selvityksen tilasi Keski-Amerikan maiden ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä.

Vaikutusta yli rajojen

Louhinnan vaikutukset ulottuvat valtioiden rajojen yli. Cerro Blancon kaivos toimii Guatemalan Asunción Mitassa, mutta sen saasteet valuvat El Salvadorin puolelle Guijajärveen ja sieltä edelleen Lempajokeen, kertoo Julio González Guatemalassa toimivasta Madre Selva -ympäristöliikkeestä.

Järjestöjen selvitys kertoo, että vuoden 2017 alkuun mennessä Hondurasissa oli myönnetty 172 lupaa kaivostoimintaan. Ne kattavat 7 275 neliökilometrin alan, joka on 6,5 prosenttia maan pinta-alasta.

Guatemalassa lupia oli annettu 55 ja ne käsittivät 4 143 neliökilometriä eli 3,8 prosenttia pinta-alasta.

Nicaragua oli vuoden 2017 toukokuuhun mennessä myöntänyt 146 kaivoslupaa, ja käsittelyssä on vielä 20. Ne kattavat yhteensä 11 143 neliökilometriä eli 8,6 prosenttia pinta-alasta.

Toiminnan sittemmin kieltäneessä El Salvadorissa oli vuonna 2006 voimassa 31 kaivoslupaa, jotka käsittivät 1 088 neliökilometriä ja 5,2 prosenttia pinta-alasta.

Suomessa kaivosyhtiöiden varaamaa maata on kaikkiaan noin 14 prosenttia kokonaispinta-alasta.

Keski-Amerikkaan kuuluvat myös Belize, Costa Rica ja Panama. Alue on hiukan Espanjaa suurempi ja asukkaita yhteensä 48 miljoonaa.

Ympäristö yhtiötympäristö Keski-Amerikka Suomen IPS

Lue myös

Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Kolme ihmistä selin kameraan käsi kädessä katsomassa mangrovemetsiä

Kalastajakylien asukkaat pelastavat mangrovemetsiä Myanmarissa – Tärkeä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi. Kalastajakylien asukkaat ovat kuitenkin istuttaneet viime vuosina yli 700 000 tainta tuhoutuneiden tilalle. Samalla monet saavat elinkeinon simpukankasvatuksesta.
Muoviroskaa meren rannalla

Ghana huolestui muoviroskasta – Kierrätyksen puuttuessa miljoonakaupunki Accran roskat viskataan jokeen

Ruoka käärittiin Ghanassa ennen kasvien lehtiin, mutta modernisoituminen on johtanut siihen, että elintarvikkeet kiedotaan muoviin, joka taas päätyy usein mereen. Huoli roskan vaikutuksista on johtanut muovinkierrätysaloitteiden syntyyn.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.