Uutiset Ympäristö

Ylikansalliset kaivosyhtiöt valtaavat alaa Keski-Amerikassa

Kaivosyhtiöiden toiminta on viime vuosikymmeninä kiihtynyt monissa Keski-Amerikan maissa. El Salvador kielsi kaiken louhinnan maaliskuussa 2017, mutta muissa maissa kiistat jatkuvat. Guatemalan San Rafael Las Floresissa asukkaat syyttävät kaivosta elinkeinonsa sekä vesien ja luonnon turmelemisesta.
Kaivosyhtiön rakennuksia kukkulan juurella
Kanadalaisomisteinen hopeakaivos Guatemalan San Rafael Las Floresin kunnassa on ollut suljettuna kesästä 2017 asukkaiden tekemän valituksen vuoksi. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS)

(IPS) -- Kaivostoiminta on levittänyt lonkeronsa Keski-Amerikkaan kuin mustekala, valittavat pienviljelijät, joita on valtaosa alueen väestöstä. Vastarinta on tuottanut tulosta pakoin, mutta ei kaikkialla.

”Pienviljelijät kasvattivat aiemmin maissia ja papuja mailla, jotka kuuluvat nyt kaivokselle”, Lesbia Villagrán Guatemalan San Rafael Las Floresista kertoo.

Kanadalaisyhtiö Tahoe Resources perusti 9 000 asukkaan kuntaan El Escobalin hopeakaivoksen 2007. Asukkaat ovat taistelleet kaivosta vastaan syyttäen sitä elinkeinonsa sekä vesien ja luonnon turmelemisesta. Seudulla tuotettu kahvi ei enää kelpaa kaupoille, koska siinä epäillään olevan metallijäämiä.

Kaivos siirtyi tammikuussa toisen kanadalaisyhtiön, Pan American Silverin, omistukseen, mutta se on ollut toimintakiellossa kesästä 2017. Guatemalan korkein oikeus alkoi silloin tutkia xinca-intiaanien valitusta, jonka mukaan heitä ei kuultu louhosta perustettaessa, vaikka laki edellyttää sitä. Toimintakieltoa jatkettiin viime syyskuussa.

El Salvador antoi täyskiellon

Ylikansallisten kaivosyhtiöiden toiminta on viime vuosikymmeninä kiihtynyt Guatemalan ohella muissakin Keski-Amerikan maissa, eritoten Hondurasissa, El Salvadorissa ja Nicaraguassa. El Salvador teki historiaa kieltämällä kaiken louhinnan maaliskuussa 2017, mutta muissa maissa kiistat jatkuvat.

Vuonna 2011 laadittu raportti paljasti, että kaivostoiminnalle varattua maata on Keski-Amerikan maissa tuplasti keskeisten ruokakasvien viljelymaahan verrattuna.

El Salvadorin kieltopäätös on innoittanut muiden maiden kansanliikkeitä vaatimaan samaa. Alue on erityisen altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, ja viljelijät ovat viime vuosina kärsineet sekä ankarasta kuivuudesta että rankkasateista.

”Honduras, Guatemala ja Nicaragua ovat kieltojen sijasta säätäneet lakeja edistämään kaivostoimintaa”, nicaragualainen tutkija Angélica Alfaro kertoo.

Hän oli tekemässä helmikuussa julkaistua selvitystä ihmisoikeuksien ja ympäristön puolustamisesta kaivostoiminnan vaikutuksilta. Selvityksen tilasi Keski-Amerikan maiden ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä.

Vaikutusta yli rajojen

Louhinnan vaikutukset ulottuvat valtioiden rajojen yli. Cerro Blancon kaivos toimii Guatemalan Asunción Mitassa, mutta sen saasteet valuvat El Salvadorin puolelle Guijajärveen ja sieltä edelleen Lempajokeen, kertoo Julio González Guatemalassa toimivasta Madre Selva -ympäristöliikkeestä.

Järjestöjen selvitys kertoo, että vuoden 2017 alkuun mennessä Hondurasissa oli myönnetty 172 lupaa kaivostoimintaan. Ne kattavat 7 275 neliökilometrin alan, joka on 6,5 prosenttia maan pinta-alasta.

Guatemalassa lupia oli annettu 55 ja ne käsittivät 4 143 neliökilometriä eli 3,8 prosenttia pinta-alasta.

Nicaragua oli vuoden 2017 toukokuuhun mennessä myöntänyt 146 kaivoslupaa, ja käsittelyssä on vielä 20. Ne kattavat yhteensä 11 143 neliökilometriä eli 8,6 prosenttia pinta-alasta.

Toiminnan sittemmin kieltäneessä El Salvadorissa oli vuonna 2006 voimassa 31 kaivoslupaa, jotka käsittivät 1 088 neliökilometriä ja 5,2 prosenttia pinta-alasta.

Suomessa kaivosyhtiöiden varaamaa maata on kaikkiaan noin 14 prosenttia kokonaispinta-alasta.

Keski-Amerikkaan kuuluvat myös Belize, Costa Rica ja Panama. Alue on hiukan Espanjaa suurempi ja asukkaita yhteensä 48 miljoonaa.

Ympäristö yhtiötympäristö Keski-Amerikka Suomen IPS

Lue myös

Vedenalainen kuva Isosta valliriutasta

Australiassa halutaan pelastaa Iso valliriutta tekemällä siitä maan kansalainen

Ilmastonmuutos ja saasteet uhkaavat Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvaa valliriuttaa. Some-yhtiön mukaan kansalaisuus takaisi sille oikeuden elämään.
Mehiläinen keltaisessa kukassa

Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on julkaissut historiallisen laajan katsauksen maapallon monimuotoisuuden tilasta. Sen mukaan ihmisen toiminta ihmisen toiminta on muokannut merkittävästi kolmea neljäsosaa maapinta-alasta ja noin kahta kolmasosaa meriympäristöstä. Seuraukset voivat olla tuhoisat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.