Uutiset Koronavirus

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.
YK:n pääsihteeri kertoi tulitaukovaatimuksensa vaikutuksista huhtikuussa. (Kuva: Mark Garten / UN Photo)

Aseelliset konfliktit ovat ajaneet kodeistaan satoja tuhansia ihmisiä viimeisten parin kuukauden aikana huolimatta koronaviruspandemiasta ja YK:n pääsihteerin António Guterresin tavoitteesta saada aikaan maailmanlaajuinen tulitauko.

Guterres vaati maaliskuussa koronapandemian alkaessa levitä nopeasti, että konfliktien osapuolet ryhtyisivät globaaliin tulitaukoon, jotta koronavirusta voitaisiin torjua tehokkaammin.

Monet YK:n jäsenmaat ovat kannattaneet tulitaukoa. Ainakin Sudanissa, Etelä-Sudanissa ja Kamerunissa aseelliset ryhmät ovat ilmoittaneet tulitauoista.

NRC:n laskelmien mukaan maaliskuun 23. ja toukokuun 15. päivän välisenä aikana ainakin 661 000 ihmistä on kuitenkin joutunut pakenemaan väkivallan vuoksi 19 maassa. Niissäkin maissa, joissa on ilmaistu tukea tulitauolle, on jatkettu väkivaltaa, se kritisoi.

Eniten ihmisiä on paennut Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa yli 480 000 ihmistä on paennut aseellisten ryhmien ja maan armeijan välisten taisteluiden vuoksi. Kongon lisäksi ihmisiä on paennut esimerkiksi Jemenissä, Tšad-järven alueella ja Afganistanissa.

”Aikana, jolloin terveysasiantuntijat käskevät meidän pysyä kotona, aseistetut miehet pakottavat satoja tuhansia kodeistaan äärimmäiseen haavoittuvaan tilanteeseen. Se ei vahingoita vain niitä, jotka joutuvat pakenemaan, vaan se myös heikentää yhteisiä ponnistelujamme virusta vastaan ”, sanoo NRC:n pääsihteeri Jan Egeland tiedotteessa.

Guterresin julistus on tuotu myös YK:n turvallisuusneuvostoon, joka ei ole kuitenkaan onnistunut saamaan aiheesta aikaiseksi päätöslauselmaa. Syynä on muun muassa se, ettei Maailman terveysjärjestöä (WHO) kritisoiva Yhdysvallat ole halunnut päätöslauselmaan mainintaa järjestön toimien tukemisesta. Kiina taas on vaatinut WHO:n mainitsemista.

NRC vetoaa turvallisuusneuvostoon, jotta se antaisi selkeä kehotuksen sotien osapuolille lopettaa vihamielisyydet, sovitella konfliktit neuvotteluilla ja sallia pandemiatoimet.

”Ihmisiä pakenee ja kuolee, mutta YK:n turvallisuusneuvoston vaikutusvaltaiset jäsenet kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla. Maailman johtajien pitää ottaa tilanne haltuun ja painostaa yhdessä osapuolet lopettamaan vihollisuudet ja yhdistyä, jotta kaikkia yhteisöjä voidaan suojella covid-19:ltä. Nyt ei ole lastentarhapolitiikan aika”, Egeland sanoo.

Koronavirus politiikkageopolitiikkaaseet & armeijakonfliktiYK

Lue myös

Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.