Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnarin (sd) mukaan kehityspolitiikassa painotetaan nyt pitkäjänteisyyttä eikä kehityspolitiikan painopisteitä muuteta oleellisesti tällä hallituskaudella. (Kuva: Teija Laakso)

Suomen kehityspolitiikka jatkaa tällä hallituskaudella edellisen hallituksen linjaa. Painopisteinä ovat naisten oikeuksien, kestävän talouskehityksen ja oikeusvaltiokehityksen edistäminen sekä ilmastonmuutoksen ehkäiseminen.

Perinteisesti jokainen hallitus on linjannut erikseen omat kehityspolitiikan tavoitteensa, mutta tällä kertaa varsinaista uutta toimenpideohjelmaa ei aiota tehdä, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) medialle pitämässään linjapuheessa tänään keskiviikkona.

”Tarkoituksena on, että nämä painopisteet kantaisivat myös tuleville hallituskausille. Näin taataan kehitysyhteistyön pitkäjänteisyys ja tuetaan YK:n vuoteen 2030 ulottuvaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa”, hän sanoi.

YK-hankkeissa mahdollisuuksia suomalaisfirmoille

Skinnari korosti etenkin yksityisen sektorin roolia kehityspolitiikassa. Suomen tavoitteena on kehittää kehitysmaiden omia liiketoimintaympäristöjä, jotta niiden talous saadaan kestävälle pohjalle. Samalla tarkoituksena on kuitenkin luoda myös suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla, kuten Afrikassa, hän kertoi.

”Suomen pitää kiinnittyä kansainvälisiin arvoketjuihin. Se on kohtalonkysymys koko Suomen tulevaisuuden, elinkeinopolitiikan ja työllisyyden kannalta. Jos siinä ei onnistuta, meistä tulee alihankintatalous, ja se tulee vaikuttamaan aivan kaikkeen.”

Skinnarin mukaan Suomella on potentiaalia esimerkiksi kiertotalouden, maa-, metsä- ja vesitalouden sekä opetusviennin alalla.

Suomalaisyrityksillä on aiempaa suuremmat mahdollisuudet päästä osalliseksi myös YK:n hankintabisneksestä, sillä Suomessa on vuoden sisällä avattu YK:n innovaatio- ja teknologialaboratorio sekä vaikuttavuussijoittamisen toimisto, joka on osa YK:n projektipalvelujen toimistoa Unopsia.

”Esimerkiksi Unopsin hankkeiden arvo on lähes kaksi miljardia dollaria. Näihin hankkeisiin suomalaisen elinkeinoelämän ja yrityskentän pitää pystyä liimautumaan paremmin kiinni.”

Hallitusohjelman mukaan Suomi aikoo jatkaa myös viime hallituskaudella käyttöön otettuja kehityspoliittisia finanssisijoituksia. Skinnarin mukaan myös ne voivat avata suomalaisyrityksille mahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla.

Finanssisijoitusten tarkoituksena on ohjata lahjamuotoisen avun sijasta sijoituksia tai lainoja kehitysmaiden yritystoimintaan.

Suurimman osuuden finanssisijoituksista sai viime kaudella valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund. Se rahoittaa kehitysmaissa yrityshankkeita, joihin liittyy suomalainen intressi. Ratkaisu herätti aikanaan kritiikkiä etenkin kehitysyhteistyöjärjestöissä, sillä samaan aikaan niiden rahoitusta leikattiin.

Tuleeko tasa-arvotyöhön lisää rahaa?

Yksityisen sektorin lisäksi kehityspolitiikassa tulee Skinnarin mukaan korostumaan myös naisten ja tyttöjen asema, joka on ollut perinteisestikin Suomen leipälaji.

”Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on Suomen kehityspolitiikan vahva kärki. Etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia vahvistetaan. Aihe on edelleen ajankohtainen, sillä naisten oikeuksia haastetaan nyt entistä voimakkaammin.”

Viime hallituskaudella Suomi leikkasi tuntuvasti muun muassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin sekä YK:n väestörahaston Unfpan yleistukea osana kehitysyhteistyöleikkauksia.

Skinnari ei vielä halunnut kommentoida, lisätäänkö järjestöjen rahoitusta osana naisten ja tyttöjen aseman parantamista, sillä budjettineuvottelut ovat vielä kesken.

Valtiovarainministeriö elokuussa julkaiseman talousarvioesityksen mukaan Suomi on  kuitenkin tällä hallituskaudella lisäämässä YK-järjestöjen rahoitusta. Myös ilmastorahoitusta on tarkoitus kasvattaa. Yhteensä kehitysyhteistyöbudjettiin kaavaillaan 72 miljoonan euron korotusta.

Kumppanuuskomissaarin salkku on mahdollisuus

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) kommentoi keskiviikkona lyhyesti myös Jutta Urpilaisten (sd) ehdokkuutta EU:n kumppanuuskomissaariksi.

Komissio esitti Urpilaista komissaariksi eilen. Kyseessä on uusi titteli, ja sen alle kuuluu muun muassa kehityspolitiikka sekä Afrikka-strategia.

Skinnarin mukaan komissiossa on nyt selvästi haettu ”ilmiöpohjaisuutta”, jossa ongelmia tarkastellaan kokonaisuutena, yli perinteisten hallinnon sektorien.

”Tämän päivän ongelmia ei ratkaista siiloissa. Kansainvälisen kumppanuuden ja yhteistyön salkku luo mahdollisuuksia ratkaista ongelmia, kun puhutaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, äärimäisestä köyhyydestä ja maahanmuuttokriisistä.”

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.