Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnarin (sd) mukaan kehityspolitiikassa painotetaan nyt pitkäjänteisyyttä eikä kehityspolitiikan painopisteitä muuteta oleellisesti tällä hallituskaudella. (Kuva: Teija Laakso)

Suomen kehityspolitiikka jatkaa tällä hallituskaudella edellisen hallituksen linjaa. Painopisteinä ovat naisten oikeuksien, kestävän talouskehityksen ja oikeusvaltiokehityksen edistäminen sekä ilmastonmuutoksen ehkäiseminen.

Perinteisesti jokainen hallitus on linjannut erikseen omat kehityspolitiikan tavoitteensa, mutta tällä kertaa varsinaista uutta toimenpideohjelmaa ei aiota tehdä, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) medialle pitämässään linjapuheessa tänään keskiviikkona.

”Tarkoituksena on, että nämä painopisteet kantaisivat myös tuleville hallituskausille. Näin taataan kehitysyhteistyön pitkäjänteisyys ja tuetaan YK:n vuoteen 2030 ulottuvaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa”, hän sanoi.

YK-hankkeissa mahdollisuuksia suomalaisfirmoille

Skinnari korosti etenkin yksityisen sektorin roolia kehityspolitiikassa. Suomen tavoitteena on kehittää kehitysmaiden omia liiketoimintaympäristöjä, jotta niiden talous saadaan kestävälle pohjalle. Samalla tarkoituksena on kuitenkin luoda myös suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla, kuten Afrikassa, hän kertoi.

”Suomen pitää kiinnittyä kansainvälisiin arvoketjuihin. Se on kohtalonkysymys koko Suomen tulevaisuuden, elinkeinopolitiikan ja työllisyyden kannalta. Jos siinä ei onnistuta, meistä tulee alihankintatalous, ja se tulee vaikuttamaan aivan kaikkeen.”

Skinnarin mukaan Suomella on potentiaalia esimerkiksi kiertotalouden, maa-, metsä- ja vesitalouden sekä opetusviennin alalla.

Suomalaisyrityksillä on aiempaa suuremmat mahdollisuudet päästä osalliseksi myös YK:n hankintabisneksestä, sillä Suomessa on vuoden sisällä avattu YK:n innovaatio- ja teknologialaboratorio sekä vaikuttavuussijoittamisen toimisto, joka on osa YK:n projektipalvelujen toimistoa Unopsia.

”Esimerkiksi Unopsin hankkeiden arvo on lähes kaksi miljardia dollaria. Näihin hankkeisiin suomalaisen elinkeinoelämän ja yrityskentän pitää pystyä liimautumaan paremmin kiinni.”

Hallitusohjelman mukaan Suomi aikoo jatkaa myös viime hallituskaudella käyttöön otettuja kehityspoliittisia finanssisijoituksia. Skinnarin mukaan myös ne voivat avata suomalaisyrityksille mahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla.

Finanssisijoitusten tarkoituksena on ohjata lahjamuotoisen avun sijasta sijoituksia tai lainoja kehitysmaiden yritystoimintaan.

Suurimman osuuden finanssisijoituksista sai viime kaudella valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund. Se rahoittaa kehitysmaissa yrityshankkeita, joihin liittyy suomalainen intressi. Ratkaisu herätti aikanaan kritiikkiä etenkin kehitysyhteistyöjärjestöissä, sillä samaan aikaan niiden rahoitusta leikattiin.

Tuleeko tasa-arvotyöhön lisää rahaa?

Yksityisen sektorin lisäksi kehityspolitiikassa tulee Skinnarin mukaan korostumaan myös naisten ja tyttöjen asema, joka on ollut perinteisestikin Suomen leipälaji.

”Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on Suomen kehityspolitiikan vahva kärki. Etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia vahvistetaan. Aihe on edelleen ajankohtainen, sillä naisten oikeuksia haastetaan nyt entistä voimakkaammin.”

Viime hallituskaudella Suomi leikkasi tuntuvasti muun muassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin sekä YK:n väestörahaston Unfpan yleistukea osana kehitysyhteistyöleikkauksia.

Skinnari ei vielä halunnut kommentoida, lisätäänkö järjestöjen rahoitusta osana naisten ja tyttöjen aseman parantamista, sillä budjettineuvottelut ovat vielä kesken.

Valtiovarainministeriö elokuussa julkaiseman talousarvioesityksen mukaan Suomi on  kuitenkin tällä hallituskaudella lisäämässä YK-järjestöjen rahoitusta. Myös ilmastorahoitusta on tarkoitus kasvattaa. Yhteensä kehitysyhteistyöbudjettiin kaavaillaan 72 miljoonan euron korotusta.

Kumppanuuskomissaarin salkku on mahdollisuus

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) kommentoi keskiviikkona lyhyesti myös Jutta Urpilaisten (sd) ehdokkuutta EU:n kumppanuuskomissaariksi.

Komissio esitti Urpilaista komissaariksi eilen. Kyseessä on uusi titteli, ja sen alle kuuluu muun muassa kehityspolitiikka sekä Afrikka-strategia.

Skinnarin mukaan komissiossa on nyt selvästi haettu ”ilmiöpohjaisuutta”, jossa ongelmia tarkastellaan kokonaisuutena, yli perinteisten hallinnon sektorien.

”Tämän päivän ongelmia ei ratkaista siiloissa. Kansainvälisen kumppanuuden ja yhteistyön salkku luo mahdollisuuksia ratkaista ongelmia, kun puhutaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, äärimäisestä köyhyydestä ja maahanmuuttokriisistä.”

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Nuoria naisia lentopalloverkko taustallaan

Afrikan nuorissa ainekset menestystarinaan

Suomi laatii tänä vuonna oman Afrikka-strategian. Nuoret kannattaa nostaa Suomen ja Afrikan välisen kumppanuuden ja yhteistyön keskiöön, sillä heissä on valtavasti potentiaalia muun muassa rauhan rakentajina ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.
Laskin ja kolikoita

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.