Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnarin (sd) mukaan kehityspolitiikassa painotetaan nyt pitkäjänteisyyttä eikä kehityspolitiikan painopisteitä muuteta oleellisesti tällä hallituskaudella. (Kuva: Teija Laakso)

Suomen kehityspolitiikka jatkaa tällä hallituskaudella edellisen hallituksen linjaa. Painopisteinä ovat naisten oikeuksien, kestävän talouskehityksen ja oikeusvaltiokehityksen edistäminen sekä ilmastonmuutoksen ehkäiseminen.

Perinteisesti jokainen hallitus on linjannut erikseen omat kehityspolitiikan tavoitteensa, mutta tällä kertaa varsinaista uutta toimenpideohjelmaa ei aiota tehdä, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) medialle pitämässään linjapuheessa tänään keskiviikkona.

”Tarkoituksena on, että nämä painopisteet kantaisivat myös tuleville hallituskausille. Näin taataan kehitysyhteistyön pitkäjänteisyys ja tuetaan YK:n vuoteen 2030 ulottuvaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa”, hän sanoi.

YK-hankkeissa mahdollisuuksia suomalaisfirmoille

Skinnari korosti etenkin yksityisen sektorin roolia kehityspolitiikassa. Suomen tavoitteena on kehittää kehitysmaiden omia liiketoimintaympäristöjä, jotta niiden talous saadaan kestävälle pohjalle. Samalla tarkoituksena on kuitenkin luoda myös suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla, kuten Afrikassa, hän kertoi.

”Suomen pitää kiinnittyä kansainvälisiin arvoketjuihin. Se on kohtalonkysymys koko Suomen tulevaisuuden, elinkeinopolitiikan ja työllisyyden kannalta. Jos siinä ei onnistuta, meistä tulee alihankintatalous, ja se tulee vaikuttamaan aivan kaikkeen.”

Skinnarin mukaan Suomella on potentiaalia esimerkiksi kiertotalouden, maa-, metsä- ja vesitalouden sekä opetusviennin alalla.

Suomalaisyrityksillä on aiempaa suuremmat mahdollisuudet päästä osalliseksi myös YK:n hankintabisneksestä, sillä Suomessa on vuoden sisällä avattu YK:n innovaatio- ja teknologialaboratorio sekä vaikuttavuussijoittamisen toimisto, joka on osa YK:n projektipalvelujen toimistoa Unopsia.

”Esimerkiksi Unopsin hankkeiden arvo on lähes kaksi miljardia dollaria. Näihin hankkeisiin suomalaisen elinkeinoelämän ja yrityskentän pitää pystyä liimautumaan paremmin kiinni.”

Hallitusohjelman mukaan Suomi aikoo jatkaa myös viime hallituskaudella käyttöön otettuja kehityspoliittisia finanssisijoituksia. Skinnarin mukaan myös ne voivat avata suomalaisyrityksille mahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla.

Finanssisijoitusten tarkoituksena on ohjata lahjamuotoisen avun sijasta sijoituksia tai lainoja kehitysmaiden yritystoimintaan.

Suurimman osuuden finanssisijoituksista sai viime kaudella valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund. Se rahoittaa kehitysmaissa yrityshankkeita, joihin liittyy suomalainen intressi. Ratkaisu herätti aikanaan kritiikkiä etenkin kehitysyhteistyöjärjestöissä, sillä samaan aikaan niiden rahoitusta leikattiin.

Tuleeko tasa-arvotyöhön lisää rahaa?

Yksityisen sektorin lisäksi kehityspolitiikassa tulee Skinnarin mukaan korostumaan myös naisten ja tyttöjen asema, joka on ollut perinteisestikin Suomen leipälaji.

”Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on Suomen kehityspolitiikan vahva kärki. Etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia vahvistetaan. Aihe on edelleen ajankohtainen, sillä naisten oikeuksia haastetaan nyt entistä voimakkaammin.”

Viime hallituskaudella Suomi leikkasi tuntuvasti muun muassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin sekä YK:n väestörahaston Unfpan yleistukea osana kehitysyhteistyöleikkauksia.

Skinnari ei vielä halunnut kommentoida, lisätäänkö järjestöjen rahoitusta osana naisten ja tyttöjen aseman parantamista, sillä budjettineuvottelut ovat vielä kesken.

Valtiovarainministeriö elokuussa julkaiseman talousarvioesityksen mukaan Suomi on  kuitenkin tällä hallituskaudella lisäämässä YK-järjestöjen rahoitusta. Myös ilmastorahoitusta on tarkoitus kasvattaa. Yhteensä kehitysyhteistyöbudjettiin kaavaillaan 72 miljoonan euron korotusta.

Kumppanuuskomissaarin salkku on mahdollisuus

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) kommentoi keskiviikkona lyhyesti myös Jutta Urpilaisten (sd) ehdokkuutta EU:n kumppanuuskomissaariksi.

Komissio esitti Urpilaista komissaariksi eilen. Kyseessä on uusi titteli, ja sen alle kuuluu muun muassa kehityspolitiikka sekä Afrikka-strategia.

Skinnarin mukaan komissiossa on nyt selvästi haettu ”ilmiöpohjaisuutta”, jossa ongelmia tarkastellaan kokonaisuutena, yli perinteisten hallinnon sektorien.

”Tämän päivän ongelmia ei ratkaista siiloissa. Kansainvälisen kumppanuuden ja yhteistyön salkku luo mahdollisuuksia ratkaista ongelmia, kun puhutaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, äärimäisestä köyhyydestä ja maahanmuuttokriisistä.”

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Opiskelijoita luentosalissa

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen

Yli 4 000 afrikkalaisnuoren haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan afrikkalaisnuoret uskovat maanosan tulevaisuuteen ja kykyynsä ratkoa ongelmat. Toisaalta myös epävarmuutta on paljon.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.

Tuoreimmat

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”